14 research outputs found

    Lipreading Ability and Its Cognitive Correlates in Typically Developing Children and Children With Specific Language Impairment

    Get PDF
    Purpose: Lipreading and its cognitive correlates were studied in school-age children with typical language development and delayed language development due to specific language impairment (SLI). Method: Forty-two children with typical language development and 20 children with SLI were tested by using a word-level lipreading test and an extensive battery of standardized cognitive and linguistic tests. Results: Children with SLI were poorer lipreaders than their typically developing peers. Good phonological skills were associated with skilled lipreading in both typically developing children and in children with SLI. Lipreading was also found to correlate with several cognitive skills, for example, short-term memory capacity and verbal motor skills. Conclusions: Speech processing deficits in SLI extend also to the perception of visual speech. Lipreading performance was associated with phonological skills. Poor lipreading in children with SLI may be, thus, related to problems in phonological processing.Peer reviewe

    ASA 2006: Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

    Get PDF
    Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ylläpitänyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriä (ASA-rekisteri) vuodesta 1979. Tämä on 28. ASA-rekisterin vuosijulkaisu ja sisältää altistumistietoja vuodelta 2006

    ASA 2005: Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

    Get PDF
    Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ylläpitänyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriä (ASA-rekisteri) vuodesta 1979. Tämä on 27. ASA-rekisterin vuosijulkaisu ja sisältää altistumistietoja vuodelta 2005

    The effect of audiovisual speech training on the phonological skills of children with specific language impairment (SLI)

    Get PDF
    We developed a computerized audiovisual training programme for school-aged children with specific language impairment (SLI) to improve their phonological skills. The programme included various tasks requiring phonological decisions. Spoken words, pictures, letters and written syllables were used as training material. Spoken words were presented either as audiovisual speech (together with the talking face), or as auditory speech (voice alone). Two groups (10 children/group) trained for six weeks, five days per week: the audiovisual group trained with audiovisual speech, and the other group received analogically the same training but with auditory speech. Before and after training, language skills and other cognitive skills were assessed. The audiovisual group improved in a non-word-repetition test. Such improvement was not observed with auditory training. This result suggests that audiovisual speech may be helpful in the rehabilitation of children with SLI.Peer reviewe

    Palkokasvit elintarvikkeena : Opas palkokasvien elintarvikekäytöstä

    Get PDF
    Tämän oppaan tarkoituksena on tuottaa ajantasaista tietoa Suomessa käytettävistä palkokasveista sekä niiden merkityksestä ja käsittelyohjeista. Opas on tarkoitettu avuksi erityisesti elintarvikeketjun kehittäjille ja yrityksille, mutta toivottavasti siitä on myös konkreettista hyötyä tavalliselle kuluttajalle. Taustana oppaan kirjoittamisessa ovat olleet useat työpajat ja keskustelut, joissa on toivottu koostetta palkokasveista ja niiden käsittelysuosituksista koskien esimerkiksi mahdollisia haitta-aineita (esimerkiksi lektiini, visiini ja konvisiini). Elintarvikevirasto Evira on laatinut näitä haitta-aineita sisältävien palkokasvien käsittelystä ohjeet, joihin oppaassa viitataan. Palkokasvit elintarvikkeena -opas tuotettiin InnoRuoka – Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä -hankkeen toimenpiteenä. Hanke on osa Kasvua Hämeessä - Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelmaa 2015–2020. InnoRuoka-hankkeen toteutuksesta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja osatoteuttajina ovat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Koulutuskeskus Salpaus Lahdessa. Oppaan kirjoittajina ovat toimineet Luken asiantuntijat ja sen sisällössä on hyödynnetty myös muita käynnissä olevia palkokasvien käyttöön liittyvien kehittämishankkeiden tuottamia materiaaleja. Näistä keskeisimpiä ovat Valkuaisfoorumi, ScenoProt ja FutureCrops – hankkeet. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hankkeessa rakennettiin Valkuaisfoorumi, jonka tavoitteena on edistää kotimaista valkuaisomavaraisuutta ja kehittää Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva toimintamalli. Yhtenä hankkeen tuotoksena laadittiin Puutarhasta proteiinia -tietokortit. Näiden tekemisessä ovat olleet mukana Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin opiskelijat: Elias Hakala (lisäksi tietokorttien kuvat ja taitto), Osku Kansanaho, Juuso Kivinen, Eero Korpenfelt, Antti Lehtonen, Joel Pokkinen ja Tuuli Turkia. Heille suuri kiitos että saamme hyödyntää tuloksia myös tässä julkaisussa. ScenoProt on puolestaan Luonnonvarakeskuksen koordinoima Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan tutkimusohjelmaan Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi kuuluva hanke. ScenoProt-hankkeessa tavoitteena on saada uusista lähteistä proteiineja ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi. FutureCrops on viiden ELY-keskuksen alueella toimiva tiedotushanke, jossa palkokasveja, perinteisiä ja uudempia vaihtoehtoja tuodaan esille viljelijöille ja kuluttajille suunnattujen tapahtumien ja seminaarien avulla. Lisäksi tietoa lajien ja lajikkeiden sopivuudesta tuotetaan eri tavoin.201

    Tieteellisen kongressin järjestäminen.

    No full text
    Syventävä työ ei kirjastoss

    Opas Merijärven Palvelukoti Koivukotiin muuttavalle asukkaalle

    No full text
    Palvelutaloon muuttaminen koskettaa useaa ikääntyvää, kun esimerkiksi terveydellisistä tai fyy-sisistä syistä johtuen kotona asuminen ei enää ole turvallista. THL:n mukaan Suomessa oli vuonna 2016 palveluasumisen piirissä lähes 70 000 asiakasta kaikki asiakasryhmät mukaan lukien. (Stat 2018.) Vuoden 2022 lopussa ikääntyneiden osuus tehostetussa palveluasumisessa oli 43 800. Tämän opinnäytetyön aiheena oli opas tehostetun palveluasumisen yksikkö Koivukotiin muutta-valle asukkaalle ja asukkaan omaisille. Oppaan tarkoituksena oli antaa käytännön tietoa asuk-kaalle ja omaisille uuden elämäntilanteen edessä, sekä helpottaa muuttotilannetta ja yhtenäistää Koivukodin hoitajien ohjauskäytäntöjä. Opas tehtiin Merijärven palvelukoti Koivukodin vastuuyksikköpäällikön toiveesta ja Koivukodin hoitajien kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Keskustelu osoitti hoitajien tarvitsevan lisätietoa uuden asukkaan ohjaamiseen ja ohjauksen yhtenäistämistä. Valmis opas tulee hoitajille työväli-neeksi Koivukotiin. Lisäksi hoitajat saavat tarkistuslistan, jossa oppaan aiheet ovat lyhyesti esi-teltynä. Tätä listaa voi käyttää apuna muistuttamassa puheeksi otettavista asioista. Koivukotiin aiemmin muuttaneille asukkaille ja heidän omaisilleen tehtiin myös kysely, kuinka he olivat kokeneet ohjauksen ja tiedottamisen ja olisivatko he kaivanneet muuta tietoa lisäksi. Kyse-lyyn saatuja vastauksia käytettiin hyväksi, kun koottiin uutta opasta Koivukodin palvelukotiin muuttavalle asukkaalle

    Variation in the ratio of oat (Avena) protein fractions of interest in coeliac grain diets

    No full text
    v2005okKJB. Yksikön huom.: KJ
    corecore