Epiduraalipuudutuksen yhteys äidin synnytyskokemukseen : Kirjallisuuskatsaus

Yksi synnytyksen hoidon keskeisistä tavoitteista on positiiviseen synnytyskokemukseen pyrkiminen. Tämä edellyttää ymmärrystä synnytyskokemukseen vaikuttavista tekijöistä, joista yksi on synnytyksen aikana käytetty kivunlievitysmenetelmä. Suomessa epiduraalipuudutus on yleistynyt kivunlievitysmenetelmänä viime vuosikymmenien aikana ja synnyttäjistä noin puolet saa epiduraalipuudutuksen alatiesynnytyksen yhteydessä. Epiduraalipuudutuksen yhteyttä äidin synnytyskokemukseen ei ole kuitenkaan Suomessa laajemmin tutkittu. Opinnäytetyön tarkoituksena on koota kirjallisuuskatsauksen muodossa tietoa epiduraalipuudutuksen yhteydestä äidin synnytyskokemukseen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden ulottuviin uusin aiheeseen liittyvä tutkimustieto ja kehittää epiduraalipuudutuksen ottavien synnyttäjien kätilötyötä. Opinnäytetyö toteutettiin syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus muodostui viidestä vaiheesta, jotka olivat tutkimuskysymyksen määrittäminen, tiedonhaku, tutkimusten valitseminen sekä tulosten analysointi ja raportointi. Tiedonhaun perusteella kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 11 alkuperäistutkimusta, joiden sisältö analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan synnytyksen aikaisella epiduraalipuudutuksen käytöllä on useita erilaisia yhteyksiä äidin synnytyskokemuksen muodostumiseen. Opinnäytetyön tulokset käsittelevät epiduraalipuudutuksen valitsemista ja päätökseen vaikuttavia tekijöitä, synnyttäjien suhtautumista epiduraalipuudutukseen ja sen herättämiä tunteita sekä erilaisia puudutteen käytännön vaikutuksia. Tutkimusten mukaan epiduraalipuudutus ei tehokkuudestaan huolimatta takaa laadukasta synnytyskokemusta.A positive childbirth experience is one of the main goals of midwifery care during labour. Therefore, it is important to understand the different factors that influence the formation of the childbirth experience, one of which is the pain relief method used during labour. The use of labour epidural analgesia has become increasingly popular in Finland during the last decades with over half of the mothers receiving it during normal vaginal birth. However, the connection of labour epidural analgesia to the mothers’ childbirth experience has not been widely researched in Finland. The purpose of the thesis was to collect information about the connection of labour epidural analgesia to the mothers’ childbirth experience by the means of a literature review. The objective was to gather the latest research knowledge on the subject for the use of midwifes and midwifery students. Another objective was to develop the midwifery care of mothers who receive epidural analgesia during labour. The thesis was carried out during the autumn of 2016 and spring 2017 as a descriptive literature review. The review consisted of five phases which were defining the research question, conducting a literature search, selection of relevant studies and the analysis and reporting of the results. After data collection, 11 original reasearch articles were included in the review, and their content was construed using inductive content analysis as a method. The main themes of the results included choosing epidural analgesia, the mothers’ attitudes towards epidural analgesia and the feelings associated with its use and the practical effects of labour epidural analgesia. According to the results, epidural analgesia does not guarantee a positive childbirth experience despite its effectiveness

Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

TutkimusartikkeliTässä työssä tutkittiin hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O) sekä maanmuokkauksen, lannoituksen ja hakkuutähteiden korjuun merkitystä metsien maaperän ja puuston tämänhetkisessä kasvihuonekaasutaseessa. Tase laskettiin Valtakunnan metsien 10. inventoinnin tulosten sekä hakkuu- ja metsänhoitotilastojen perusteella Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäkeskusalueelle. §§ Maaperän ja puuston yhteenlaskettu kasvihuonekaasunielu oli 2600 Gg CO2-ekv./v. Ojitettujen soiden maaperä oli lähde 410 Gg CO2-ekv./v ja kivennäismaan maaperä nielu 80 Gg CO2-ekv./v. Kummallakin maalajilla kaikkien kolmen kaasun vaikutus taseeseen oli huomattava. Kasvavan puuston vaikutus oli kertaluokkaa suurempi, nielu 3000 Gg CO2/v. §§ Tutkitut metsänhoitotyöt kasvattivat nielua yhteensä 40 Gg CO2-ekv./v. Maanmuokkaus ja lannoitus synnyttivät kasvihuonekaasujen nielun: parantuneen puuston kasvun CO2-nielu oli moninkertainen verrattuna maaperän CO2- ja N2O-päästöön. Hakkuutähteiden korjuu aiheutti päästön. §§ Vaikka käytetyt menetelmät olivat karkeita, johtopäätös on selvä. Maaperän taseessa kaikki kolme kaasua on otettava huomioon, tai tulos voi olla hyvin harhainen. Samoin tutkituilla metsänhoitotöillä voi olla suuri merkitys. Hakkuiden ollessa vähäisiä kasvavan puuston suuri nielu kuitenkin korvasi moninkertaisesti maaperän päästöt

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluun sitoutuminen ja sitoutumisessa tukeminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Porin ja Rauman opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja millaiseksi he kokivat sitoutumisen tukemisen. Tutkimukselle oli asetettu kolme tutkimuskysymystä; 1) Millaiseksi sosiaali- ja terveysalan opiskelija kokee opiskelun? 2) Millaiseksi sosiaali- ja terveysalan opiskelija kokee terveytensä ja voimavaransa? 3) Millaiseksi sosiaali- ja terveysalan opiskelija kokee ympäristönsä? Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka jaettiin opiskelijoille vastattavaksi sähköisesti. Kyselytutkimus lähetettiin 1331 opintojen eri vaiheessa olevalle sosiaali- ja terveysalan opiskelijalle, joista siihen vastasi 189. Tutkimustulokset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja strukturoidut kysymykset analysointiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustuloksista ilmeni kattava kuvaus opiskelijoiden oppimismotivaatioon ja opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Tärkeimpiä kysymyksiä tutkittaessa opiskelijoiden opintojen etenemistä oli selvittää missä vaiheessa opiskelijoiden opinnot ovat ja ovatko ne edenneet opetussuunnitelman mukaisesti sekä mitkä syyt ovat mahdollisesti vaikuttaneet opintojen viivästymiseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä opintojen tutorointia ja opiskelijoiden tukemista opinnoissaan.The goal of the thesis was to study the level of commitment the Pori- and Rauma-located healthcare students in Satakunta University of Applied Sciences had to their studies and how they experienced the support for the commitment. The study comprised three questions: 1) What is studying like for a healthcare student? 2) How good is the health and emotional strength of a healthcare student? 3) What is the environment of a healthcare student like? The study was carried out using a quantitative research method. The material was collected with a structured questionnaire distributed digitally to the students. The questionnaire was sent to 1331 and was answered by 189 healthcare students at different stages of their studies. The results were analyzed with Microsoft Excel and the structured questions were analyzed using statistical methods. The results transpired a thorough portrayal of the factors affecting the motivation of students and the progress of studies. Examining the progress of studies, the most important questions were whether the studies had progressed as planned and if there were any additional causes for the delays. The results can be used to improve the tutoring of students and the support of their studies

Hakkuiden välitön vaikutus kirjanpainajan esiintymiseen varttuneissa talouskuusikoissa

Kirjanpainaja (Ips typographus) on merkittävin hyönteistuholainen kuuselle Suomessa ja Pohjoismaissa. Kirjanpainajat pystyvät runsaana esiintyessään kuivattamaan kuusia pystyyn. Vuosien 2010 ja 2011 lämpimät kesät ja myrskytuhot ovat olleet suotuisia kirjanpainajakantojen kasvuun Suomessa. Kirjanpainajien aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet Etelä-Suomessa, ja niistä on aiheutunut suuria tappioita metsänomistajille. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia hakkuiden välitöntä vaikutusta kirjanpainajan esiintymiseen varttuneissa talouskuusikoissa. Tutkimuksen kohteina oli kolme koealaa, joita oli käsitelty erilaisilla voimakkuuksilla: avohakkuualue, harvennusalue ja käsittelemätön alue. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin feromonipyydyksiä, jotka toimivat hyvin. Kenttätyöt suoritettiin touko-syyskuussa 2013. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta hakkuiden lisäävän välittömästi kirjanpainajien kantaa. Käsittelemättömän ja harvennetun koealan ero kirjanpainajamäärissä oli noin kaksinkertainen ja käsittelemättömän ja avohakkuupalstan ero on yli nelinkertainen.The European spruce bark beetle (Ips typographus) is the most significant pest for spruce in Finland and other Nordic countries. When spruce bark beetles have a strong population, they can kill upright spruces. Very warm weather and storms in 2010 and 2011 were beneficial for spruce bark beetle populations. Destruction caused by spruce bark beetle has increased in southern Finland and has caused large economic defeats to forest owners. This study aimed to research the immediate influence of logging to the population of spruce bark beetle. The research was based on three proving grounds with different volumes of logging: clear-cutting, harvesting and area with no processing. Pheromone based traps were used to gather data from the field with good results. The field work was done from May till September in the summer 2013. As a result of this study we can say that logging volume has a direct influence to spruce bark beetle population in grown up spruce forests. Difference of spruce bark beetle amount between not processed and harvested proving grounds was a double. The clear cutting proving ground included four times more spruce bark beetles than the proving ground with no processing

Asiakkaiden kokemuksia seniorineuvolatoiminnasta Jyväskylässä

The purpose of our Bachelor’s thesis was to survey the senior clinic of the city of Jyväskylä in the aspects of its clients. Our aim was to find out, what was the effect of the senior clinic to its ageing clients. And how the city of Jyväskylä could develop the senior clinic. The research material was consisted of the senior clinic clients who were born in 1935. The theoretical context of our thesis consists of the health and working order of ageing people and the age politics of Jyväskylä city compared to the age politics quality references of Finland. In our thesis we used a qualitative research method. We gathered our research material with half-structured interviews using a three-parted interview frame. The amount of those who complied in the research was 16. The research material was analyzed by means of a content analysis. Our goal was that the results of the research would help Jyväskylä’s home care when developing preventive services to the ageing ones. On the ground of our thesis results, a large part of interviewed people survived independently in daily activities. Things that lowered their working order were different somatic illnesses, which caused that many experienced also mental difficulties. Because the interviewed ones were led to senior clinic for different reasons, also the experiences of getting help varied. A part of interviewed ones got help immediately for many things and found senior clinic visit refreshing. Mainly the clients of senior clinic were led to health services. In the future, the interviewed ones wished from senior clinic continuity, regularity and group activities. The ageing people need health conducive activity. When developing preventive senior services in the city of Jyväskylä, it is important to pay attention users´ own suggestions and needs. On the ground of these results, it’s possible to critically examine the available services and their developing needs.Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa Jyväskylän kaupungin seniorineuvolatoimintaa neuvolan asiakkaiden näkökulmasta. Tavoitteenamme oli selvittää, millainen vaikutus seniorineuvolalla oli ikääntyviin asiakkaisiinsa sekä miten Jyväskylän kaupunki voisi kehittää seniorineuvolatoimintaa. Tutkimusaineistomme muodostivat vuonna 1935 syntyneet seniorineuvolan asiakkaat. Työmme teoreettisessa viitekehyksessä käsittelimme ikääntyvien ihmisten terveyttä ja toimintakykyä sekä Jyväskylän kaupungin ikäpolitiikkaa verraten Suomen ikäpoliittisiin laatusuosituksiin. Työssämme käytimme laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston keräsimme puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimukseen suostuneita haastateltavia oli 16. Näistä naisia oli 13 ja miehiä 3. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tavoitteenamme oli, että opinnäytetyön tutkimustulokset ovat avuksi Jyväskylän kaupungin kotihoidolle kehitettäessä ennaltaehkäiseviä palveluita ikääntyville ihmisille. Työmme tulosten perusteella haastateltavista suurin osa oli itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan selviytyviä. Toimintakykyä alentavia tekijöitä olivat erilaiset somaattiset sairaudet, joiden seurauksena useat kokivat voivansa heikosti myös henkisesti. Koska haastateltavat oli ohjattu neuvolaan eri syistä, myös kokemukset avun saamisesta vaihtelivat. Osa haastateltavista sai avun kerralla useaankin asiaan ja koki seniorineuvolakäynnin virkistäväksi. Pääsääntöisesti seniorineuvolan asiakkaita oli ohjattu terveyspalvelujen piiriin. Tulevaisuudessa haastateltavat toivoivat seniorineuvolatoiminnalta jatkuvuutta, säännöllisyyttä ja erilaista ryhmätoimintaa. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat terveyttä edistävää toimintaa. Kehitettäessä Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäiseviä senioripalveluja, on tärkeää ottaa huomioon ikääntyvien palveluiden käyttäjien omat ehdotukset ja tarpeet. Tulosten pohjalta voidaan kriittisesti tarkastella saatavilla olevia palveluita ja niiden kehittämistarpeita

Kirjeenvaihtajan työprosessi : havainnoiva tutkimus

Pro gradu -tutkielman aiheena on kirjeenvaihtajan työprosessi. Tutkielma kuuluu kääntämisen sosiologian piiriin. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin Sanomien Pariisin-kirjeenvaihtaja Minna Nalbantoglu, jonka työskentelyä tutkielman tekijä havainnoi Pariisissa viiden päivän ajan syyskuussa 2006. Tutkimuksen päämetodina oli tapaustutkimus, jonka lisäksi tutkimuksessa käytettiin metodina haastattelua ja havainnointia sekä dokumenttien, tallenteiden ja työnäytteiden analysointia. Tutkimuksen aineisto muodostui havaintomuistiinpanoista, kirjeenvaihtajan haastattelusta, ääneenajatteluprotokollista, haastattelunauhoista, kirjeenvaihtajan tuottamista artikkeleista, kirjeenvaihtajan käyttämistä lähteistä ja juttupäiväkirjoista. Tutkielman tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva kirjeenvaihtajan työprosessista. Tavoitteena oli vastata seuraavin kysymyksiin: 1) Miten ja millä kriteereillä kirjeenvaihtaja valitsee Helsingin Sanomien lukijoille välitettävät uutiset? 2) Miten uutinen tuotetaan? 3) Minkälaista kääntämistä tai käännöseditointia (transediting) kirjeenvaihtajan työssä esiintyy? Tutkimustulokset on analysoitu viiden käsitteen avulla, jotka ovat uutiskriteerit, uutisen tuottamisprosessi, kääntäminen, käännöseditointi ja portinvartiointi (gatekeeping). Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla kirjeenvaihtajan tutkimusviikon aikana tuottamia artikkeleita Johan Galtungin ja Mari Holmboe Rugen (1965) klassisten uutiskriteerien avulla, joita täydennettiin Judy McGregorin (2002) päivitetyillä uutiskriteereillä. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin kuvailemalla uutisten tuottamisprosessia. Samalla selvitettiin, mitä lähteitä kirjeenvaihtaja oli käyttänyt jutuissansa. Kolmatta tutkimuskysymystä varten artikkelit analysoitiin Teun A. van Dijkin (1988) uutisen tuottamisprosessin tutkimista varten kehittämällä mallilla. Van Dijkin mallin avulla määriteltiin, mikä tekstinkäsittelystrategia on kääntämistä ja mitkä käännöseditointia. Analyysin perusteella todettiin, että tekstin tuottamisprosessissa esiintyy myös uuden tekstin luomista ja tuotantoa yksikielisen materiaalin pohjalta. Kääntäminen ja käännöseditointi (Karen Stetting 1989) -käsitteitä pohdittiin ennen analyysia työn teoriaosuudessa. Uutisaiheiden analyysin perusteella todettiin, että mitä enemmän tapahtuma täyttää uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Niin ikään mitä enemmän tapahtuma täyttää McGregorin päivittämiä uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Analysoitujen uutisten määrä oli kuitenkin pieni, eikä tuloksia voida pitää kuin suuntaa-antavina. Artikkeleiden lähteenä oli käytetty lähinnä haastatteluita, lehtiartikkeleita ja uutistoimistojen sähkeitä. Muiden lähteiden käyttö oli satunnaista. Lähteiden ja käännösstrategioiden välillä ei havaittu korrelaatiota. Eniten käytetty tekstinkäsittelystrategia oli tiivistäminen. Käännöseditoinnin osuus oli yli puolet artikkeleiden tekstistä (keskiarvo 62 %) ja kääntämisen osuus vain kahdeksan prosenttia. Tutkimuksen perusteella käännöseditointi-käsitteen käyttö on perusteltua puhuttaessa kyseisen kirjeenvaihtajan työstä. Tutkimuksen perusteella on kehitetty uusi portinvartiointimalli, joka pohjautuu van Dijkin uutisen tuottamisprosessimalliin. Mallin avulla voidaan analysoida uutisen tuottamisprosessia ja päätellä, minkä verran kääntämistä ja käännöseditointia työssä esiintyy. Mallia ehdotetaan sovellettavaksi paitsi muiden kirjeenvaihtajien niin myös monikielisen materiaalin parissa työskentelevien toimittajien työn sekä uutiskääntämisen analysointiin

Funktionaalisesti tuntemattomien BRCA1- ja BRCA2-varianttien tarkastelu in silico -menetelmillä ja ANO7-varianttien alleelisen epätasapainon tutkiminen droplet digital PCR -menetelmällä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Turun yliopistollisen keskussairaalan Perinnölli-syyslääketieteen poliklinikan potilailta sekvensoinnin perusteella löydettyjä tuntemattoman merkityksen varianteiksi, eli VUS-varianteiksi, kutsuttuja BRCA1- ja BRCA2-geenien emäsvariantteja. Tutkittavia BRCA1-variantteja oli neljä ja BRCA2-variantteja 18. Alun perin tutkimuksen tarkoitus oli tutkia näiden varianttien alleelista epätasapainoa droplet digital PCR- eli ddPCR -menetelmällä, mutta huonon näytesaatavuuden takia tutkimus rajattiin vain varianttien tarkasteluun in silico -menetelmillä. Varianttien tarkastelu suoritet-tiin erilaisilla tietokoneohjelmilla, joihin lukeutuivat Alamut, Human Splicing Finder, RBPmap ja RegRNA. Tietokoneanalyysien tuottamaa tietoa tarkasteltiin jokaisen variantin osalta, ja tämän perusteella varianttien joukosta löytyi kolme erityisen mielenkiintoista varianttia, jotka tietokoneanalyysien perusteella voisivat sopia hyvin jatkotutkimuksiin, ohjelmien havaitsemien geenin toiminnan kannalta mahdollisesti haitallisten ominaisuuk-sien perusteella. Nämä variantit olivat BRCA2 c.6821G>T c.7712A>G, ja c.9872C>G. Tämän lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ANO7-geenin eturauhassyöpäriskiä lisäävän rs77559646-varianttia kantavien potilaiden cDNA-näytteiden alleelista epätasa-painoa droplet digital PCR -menetelmällä. Tutkimukseen valittiin kymmenen näytettä ja kolme yhden nukleotidin polymorfian (SNP) emästä RNA-tason alleelisen epätasapainon määritystä varten. Tarkoituksena oli vertailla tällä menetelmällä saatuja tuloksia jo olemas-sa oleviin sekvensointituloksiin, ja tarkastella menetelmän soveltuvuutta alleelisen epäta-sapainon tutkimiseen RNA-tasolla. Tulosten perusteella ddPCR pystyi helposti havaitse-maan toisen alleelin puuttumisen homotsygoottisista näytteistä, mutta heterotsygoottisten näytteiden osalta menetelmän tarkkuus alleelisen epätasapainon määrityksessä vaihteli tutkittavasta SNP:stä ja näytteestä toiseen. Joissain näytteissä sekvensointi ja ddPCR-tulokset tukivat toisiaan, mutta toisissa näytteissä menetelmillä saadut tulokset erosivat toisistaan merkittävästi. Tilanteessa, jossa sekvensoinnilla saatu tieto alleelien välisestä suhteesta ei ollut kattavaa, ddPCR pystyi todennäköisesti määrittämään alleelien välisen suhteen tarkemmin kuin sekvensointidataan perustuva tulkinta

Päihteitä ongelmallisesti käyttävän vanhemman tukeminen; Kirjallisuuskatsaus vanhemmuuden tuen kohdistumisesta päihdehoidossa

Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatin tutkielman aiheena on päihteitä ongelmallisesti käyttävän aikuisen vanhemmuuden tukeminen. Ongelmallinen päihdekäyttö ja vanhemmuus voivat rakentua perheen elämässä solmukohdaksi, jota sosiaalityön ja muiden perhettä koskevien palveluiden tuella pyritään avaamaan. Vanhemmuuden tukemisen voi nähdä yhtenä keinona tämän solmun avaamiseen, ja tutkielmassa pyrin rakentamaan kokonaiskäsitystä siitä, millaisiin seikkoihin vanhemmuuden tukea on päihdehoidossa kohdistettu. Vaikka kirjallisuuskatsauksen aineisto sijoittuu päihdehoidon ympäristöön, pyrin tutkielmassani tuottamaan tiettyä palvelukontekstia laajemmin sovellettavaa tietoa. Näin ollen tutkielmani ytimessä ovat vanhemmuus ja sen tukeminen silloin, kun vanhempi käyttää päihteitä ongelmallisella tavalla. Tutkimuksen keskeisiä vanhemmuuteen liittyviä käsitteitä ovat lapsen etu, lastensuojelun sosiaalityö sekä vanhemmuuden arviointi ja tukeminen, joita tarkastelen tutkielman taustoittavassa osuudessa. Kuvaan taustoituksessa myös tutkielmani ymmärrystä päihteiden ongelmallisesta käytöstä erityisesti vanhemmuuden sekä päihde- ja sosiaalihuollon palveluiden näkökulmista. Kysyn tutkielmassa, millaisiin seikkoihin vanhemmuuden tukea on päihdehoidossa kohdistettu. Tarkastelen tuen kohdistumista erikseen vanhemman, lapsen, vanhempi-lapsisuhteen ja vanhempi-kumppanisuhteen osalta. Pyrin tutkielmallani tuottamaan ymmärrystä siitä, millaisia tuen tarpeita päihteitä ongelmallisesti käyttävän aikuisen vanhemmuuteen voi liittyä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu viidestätoista kansainvälisestä vertaisarvioidusta, empiirisestä tutkimusartikkelista. Aineiston analyysiprosessissa olen koodannut aineistosta vanhemmuuden tukea koskevat maininnat ja teemoitellut ne aineistolähtöistä lukutapaa soveltaen. Tutkielman perusteella vanhemmuuden tuki päihdehoidossa painottuu psykososiaalisiin seikkoihin. Tukea voidaan antaa monin tavoin ja sillä voidaan pyrkiä vastaamaan useisiin erilaisiin tarpeisiin samaan aikaan. Aineistosta rakentuu käsitys vanhemmuudesta vanhempi-lapsisuhteena, johon vanhemman ja lapsen yksilölliset tarpeet heijastuvat. Lisäksi vanhemman ja kumppanin välinen suhde kiinnittyy vanhemmuuteen erityisesti silloin, jos siihen liittyy väkivallan uhkaa. Kirjallisuuskatsauksesta saamieni tulosten perusteella päihteitä ongelmallisesti käyttävän aikuisen vanhemmuuden tuessa on syytä kiinnittää huomiota myös sellaisiin tarpeisiin, jotka eivät suoraan kiinnity vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vanhemman tarve käsitellä traumaattisia kokemuksiaan tai lapsen mahdollisuus tarpeitaan vastaavan vertaistuen saamiseen. Jatkossa voisi olla tarpeen selvittää, millaisia merkityksiä vertaistuella voisi päihteitä ongelmallisesti käyttävän vanhemman lapselle olla sekä millaiset seikat vanhempi-kumppanisuhteen tukemisessa olisivat tärkeitä silloin, kun päihteitä ongelmallisesti käyttävän vanhemman kumppanisuhteessa ei ilmene väkivaltaisuutta

Characterization of oncogenic role of ROR1 and PTK7 in B-ALL

Background and aims: Pseudokinases are members of the protein kinase superfamily that have mutations in their canonical motifs required for proper catalytic activity. Many pseudokinases are involved in human diseases, therefore it is important to understand their signaling mechanisms and regulation. Among pseudokinases family, receptor tyrosine kinase-like orphan receptors (RORs) and protein tyrosine kinase 7 (PTK7) are Wnt-binding receptors from non-canonical Wnt signaling pathway. These proteins are expressed in several cancers, but their functional role needs more investigation. In this thesis, we investigated the oncogenic role of ROR1 and PTK7 in B-cell acute lymphoblastic leukemia (B-ALL). Methods: In this study, we used B-ALL cells with t(1;19) translocation. We investigated the expression of ROR1 and PTK7 as well as intracellular Wnt signaling pathway using Western Blotting and FACS analysis. We also examined the interaction of Wnt5a ligand with ROR1 and PTK7 using immunoprecipitations. To examine molecular pathway downstream from ROR1 and the relevance of ROR1 and PTK7 in cell survival, we targeted ROR1 with monoclonal antibody and both ROR1 and PTK7 with RNA interference system. Results: Our results demonstrate that both ROR1 an PTK7 are expressed on B-ALL cells with t(1;19) translocation but only ROR1 is important for B-ALL cell survival. We showed that ROR1 interacts with Wnt5a indicating that ROR1 is a mediator of non-canonical Wnt signaling. Also, we demonstrated downregulation of RhoA, STAT3 and NF-?B after ROR1 targeting. Conclusion: ROR1 has an important role maintaining B-ALL t(1;19) cell viability in non-canonical Wnt signaling pathway. ROR1 targeting reduces cell survival indicating it as a possible candidate for targeted therapy

Väkivalta ja huoltoriidat

Tutkimuksessa kysytään, miten viranomaiset käsittelevät huoltoriitaprosessissa esiin tuotuja väitteitä perhesuhteissa tapahtuvasta väkivallasta. Miten mahdollista väkivaltaa suhteutetaan vanhemmuuteen ja lapsia koskeviin asumis-, huolto- ja tapaamisratkaisuihin? Aineisto koostuu 158 oikeuteen viedyn huoltoriidan oikeudenkäyntiasiakirjoista vuosilta 2001-2003. Kaikissa aineiston tapauksissa on esitetty väite toisen tai molempien vanhempien väkivaltaisuudesta tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Eniten on esitetty väitteitä isien väkivallan käytöstä. Tulosten mukaan oikeustapauksissa esitetyt väkivaltaväitteet eivät sinänsä yhdenmukaista tuomareiden päätöksiä. Yksinhuoltoja, yhteishuoltoja, lasten asumista ja tavallisia tapaamisia määrätään myös sellaisille vanhemmille, joiden esitettiin käyttäytyneen väkivaltaisesti joko parisuhteessa tai lapsia kohtaan. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä ja sen olisi kuvattu olleen vakavaa ja/tai toistuvaa, se ei aina näytä vaikuttavan tehtyihin päätöksiin. Esimerkiksi parisuhdeväkivallasta tuomarit voivat ilmaista, että se ei ole oleellinen asia vanhemmuuden arvioinnissa. Osassa tapauksia tuomarit kuitenkin kertovat, että parisuhdeväkivalta tai lapsiin kohdistuva väkivalta vaikuttavat heidän päätöksentekoonsa. Tällöin ratkaisuina voidaan käyttää muun muassa yksinhuoltoja ja tapaamisten rajoittamista. Sosiaalityöntekijöiden tekemillä selvityksillä on keskeinen rooli asiantuntijatiedon tarjoajina oikeuteen menneissä huoltoriidoissa. Esitettyjä väkivaltaepäilyjä ei kuitenkaan aina kirjoiteta selvityksiin näkyviin. Kun väkivallasta sitten kirjoitetaan, se tehdään usein epätarkasti, kiertoilmauksin ja kannanottoja välttäen. Toisaalta osa sosiaalitoimen selvityksistä tarjoaa oikeuden käyttöön hyvinkin tarkkaa informaatiota mahdollisesta väkivallasta. Tuomioistuinten ja sosiaalitoimen tapa käsitellä väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä ja osin väkivaltaa vähättelevältä. Väkivaltaa ei kirjata systemaattisesti asiakirjoihin eikä sitä arvioida ja tulkita selkeästi tai yhdenmukaisesti. Tilanne lapsen seksuaalisen hyväksikäytön suhteen on samansuuntainen tutkimusaineistoon kuuluvissa tapauksissa. Tutkimus tukee kansainvälisissä tutkimuksissa esiin tuotua havaintoa väkivallan ongelmallisesta käsittelystä perheoikeudellisten huolto- ja tapaamiskäytäntöjen viranomaistoiminnassa.Domestic Violence and Child Custody Disputes In this research it is asked how do the authorities involved in child custody disputes handle the issues of alleged violence in families during litigation. What kinds of decisions are made in child custody dispute cases during which the potential violent behaviour of one parent or both parents has been raised and what kinds of conceptions of violence do judges and social workers present in case documents´ Additionally, it is analysed how is potential child sexual abuse dealt with in the custody dispute process. The data consist of the case files on 158 child custody dispute cases collected from three district courts and four courts of appeal in various places around Finland in the period 2001-2003. The cases have been selected on the basis that in them allegations of physical violence inflicted by one parent or both parents, threats of violence or child sexual abuse have been entered into the case files. Fathers are most commonly said to have acted violently but there are also several cases where mothers´ use of violence is brought up. The analysis shows that the alleged violence does not itself equalise the decisions made by the judges. Joint and sole custodies were also awarded to parents alleged of using violence, and children were also ordered to live with them or visit the parents without supervision. Violence convictions or restraining orders do not prevent the court from ordering children to live with parents having been convicted for a crime either or make it impossible to award sole custody to them. In the grounds for the decisions, violence rarely lies in the focus of assessment. It is common for written grounds not to take any stand on violence. As judges assess the truthfulness of allegations of violence, the written information produced by the authori-ties or other professionals on violence is of great significance. Among the grounds for decisions there are different kinds of ways of explaining how the impact of violence as-sessed as having occurred is admitted or denied. When violence is not a decisive factor, the most used explanations are that violence has not been used against children and that it is in past. Violence can be also defined as an issue related to parents´ intimate relationship, which is not connected to the assessment of parenthood. Of the written grounds for the decisions, three different violence discourses can be identified. By the interaction discourse it is referred to how violence in the family is in-terpreted to be about unsuccessful interaction and about a difficult intimate relationship. The risk discourse in turn includes an understanding of violence both as a physical and psychological risk factor and endangerment of safety. The third identified discourse is named the child-rearing discourse which means dealing with violence against children from the point of view of discipline. Social workers´ reports play a central role as providers of expert knowledge in child custody dispute cases taken to court. It seems to be fairly common to leave descriptions of violence out of the reports. When violence is eventually written about in the reports, it is often done inaccurately, by using euphemisms and avoiding taking a stand. The assessment is often based on whether also other authorities are aware of occurred violence. In the assessment process, social workers´ own observations about parents and children are used as well. Regarding child sexual abuse, the analysed case documents demonstrate that the attitudes of professionals in social services and health care and judges vary between two standpoints that deviate from each other. From the "criticism of suspicion" point of view, suspicion of sexual abuse raised in child custody disputes can be suspected to be fabricated to serve a purpose. At the same time it might be emphasized how just a sus-picion already hurts the accused parent and burdens the allegedly victimized child. When the situation is looked at from the ´concern for the child´ perspective, it is em-phasized that sexual abuse of children endangers and erodes seriously their possibilities to a safe life and balanced development. In summary, the handling of physical violence and child sexual abuse in child cus-tody disputes is unsystematic, inaccurate and even belittling. Other researchers have reminded us that, in the context of family law, violence is basically a marginal problem. This research supports the idea of a marginal position of violence in the activities of au-thorities concerning custody and visitation practices. Problems in encountering violence can also be placed in a larger context, the context of the welfare state. According to studies, the Finnish welfare state has not taken clear responsibility for domestic violence but rather tolerated it for long