ETA-alueen ulkopuolella perustutkintonsa suorittaneiden lääkärien Suomeen tulon syyt, työllistyminen ja jatkosuunnitelmat

Suomeen on tullut maahanmuuttajina lääkäreitä Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelta, puolet heistä Venäjältä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkärien tulosyitä, työllistymistä Suomessa ja jatkosuunnitelmia. Lääkärien pitää osallistua Sosiaali- ja terveysalan valvontaviraston (Valvira) edellyttämiin laillistamiskuulusteluihin voidakseen toimia lääkärinä Suomessa. Vuosina 1994–2008 kuulusteluihin osallistuneille lääkäreille (n = 656) lähetettiin kyselylomake. Sen palautti 344 vastaajaa (52 %). Perhesyyt olivat tärkein Suomeen tulon taustatekijä, myös urakehitys, palkkaus ja kotimaan tilanne vaikuttivat. Lähes puolet lääkäreistä ilmoitti, ettei Suomeen tullessaan osannut lainkaan suomea tai ruotsia. Lääkärit olivat työllistyneet erityisesti Helsingin seudulle ja Itä-Suomeen, työttöminä oli vain 3 prosenttia. Yli 90 prosenttia ilmoitti aikovansa jäädä pysyvästi Suomeen

Vainajien kylmäsäilytystilat ja vainajakuljetukset

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esitti marraskuussa 2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) pyynnön (STM/4659/2018) tarvittaessa yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa selvittää vainajien kylmäsäilytystilojen riittävyyttä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja tarvittaessa ohjata toimijoita huolehtimaan kylmäsäilytystilojen riittävyydestä sekä siitä, että hautauksesta huolehtivilla on mahdollisuus saada selkeä tieto siitä, mihin vainajan ruumis voidaan kuljettaa säilytystä varten. THL vastaa kuolemansyyn selvittämisen ohjauksesta ja valvonnasta, ja aluehallintoviraston (AVI) tehtäviin kuuluvat vainajan käsittelyn ja hautaamisen valvonta terveydensuojelun näkökulmasta. Ohjaustyön tueksi THL kartoitti vuosina 2019 ja 2020 tehdyin kansallisin kyselyin vainajan käsittelyyn ja säilyttämiseen osallistuvilta toimijoilta kylmäsäilytystilojen ylläpitoa, säilytyspaikkojen riittävyyttä, vainajan käsittelyä ja tietojen kirjaamista sekä näihin liittyviä kehittämistarpeita. Selvitystyön perusteella ehdotetaan erityisesti kasvavilla kaupunkialueilla kylmäsäilytystilojen vainajapaikkojen määrän suunnitelmallista lisäämistä paremmin vastaamaan säilytystarvetta, vainajan tietojen kirjaamiseen ja käsittelyyn soveltuvien sähköisten tietojärjestelmien laajempaa käyttöönottoa sekä vainajanluovutustapojen yhtenäistämistä. Lisäksi suositellaan vainajien kuljettamiseen ja säilyttämiseen liittyvien prosessien kuvaamista ja vastuista sopimista sekä alueellisen yhteistyön lisäämistä

Potilaat ovat muuttuneet Vuosina 1977–1991 valmistuneiden lääkärien arvio muutoksesta

Yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten keskellä potilaiden ja lääkärien kanssakäyminen on saanut uusia muotoja. Miten lääkärit ovat muutoksen kokeneet? Lääkäri 2003 -tutkimuksessa olivat perusjoukkona vuosina 1977–1991 valmistuneet eli 12–26 vuotta työelämässä olleet lääkärit. Satunnaisotokseen valituilta (n = 4 137) kysyttiin, mitä myönteisiä ja kielteisiä muutoksia oli lääkärin työssä tapahtunut heidän työssäoloaikanaan. Kysymykseen vastasi 2 060 lääkäriä. Vastaukset luokiteltiin aihepiireittäin 12 pääluokkaan, joista kaksi liittyi potilaisiin. Potilaiden tietotason nousuun liittyy lääkärien mielestä myönteisiä ja kielteisiä piirteitä. Potilaiden vaatimusten lisääntymisen lääkärit kokevat kielteisenä muutoksena. Ei-lääketieteelliset vastaanotolle tulon syyt lisäävät lääkärien työtaakkaa. Hyvän potilas-lääkärisuhteen edellytykset ovat lääkärien mielestä kuitenkin parantuneet

Non-EEA doctors in Finland

Euroopan talousalueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet lääkärit Suomessa Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet lääkärit ovat tulleet Suomeen jäädäkseen ja integroituneet hyvin suomalaiseen terveydenhuoltoon. Heitä varten on ollut erillinen laillistusjärjestelmä vuodesta 1994 lähtien, ja vaadittavat kuulustelut on järjestetty Tampereen yliopistossa. Laillistusjärjestelmään kannattaa sijoittaa voimavaroja, koska nämä lääkärit tuovat merkittävän työpanoksen suomalaiseen terveydenhuoltoon. Tiedot käyvät ilmi Treta-tutkimuksesta, joka perustuu rekisteriaineistoon ja kyselytutkimukseen. Kyselytutkimus tehtiin kaikille vuosina 1994–2008 laillistamiskuulusteluihin osallistuneille 686 lääkärille. Heistä 656:n osoite pystyttiin selvittämään vuonna 2009. Kyselyyn vastasi 344 lääkäriä (52 %). Tutkimuksessa kartoitettiin lääkärien tulosyitä, työtilannetta, työtyytyväisyyttä, työstä koettua arvostusta, tulevaisuudensuunnitelmia, ammatti- ja yhteisöidentiteettiä, syrjintäkokemuksia, arvoja sekä mielipiteitä kuulustelujärjestelmästä. Suomeen tulon syissä korostuivat perhesyyt ja suomalainen sukutausta, osa oli inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Erityisesti venäläisiä naislääkäreitä oli tullut avioliiton vuoksi. Muita muuttosyitä olivat parempi palkka ja elintaso, oman maan epävarma tilanne, urakehitys ja ystävien suositus. Lähes puolet ei osannut suomea tai ruotsia maahan tullessaan. Valtaosa vastaajista aikoi pysyä Suomessa. Lääkärit olivat työllistyneet hyvin ja valtaosa oli tyytyväisiä työhönsä. Työtyytyväisyyttä paransivat mahdollisuus kehittyä ammatillisesti, tehtävien kiinnostavuus ja hyvät potilassuhteet. Ammatti-identiteetikseen lääkärit kokivat ensisijaisesti auttajan, kuuntelijan ja kutsumuslääkärin. Tärkeimpinä arvoinaan lääkärit pitivät perhe-elämää, terveyttä ja lastensa menestymistä. Yhteisöistä tärkeimpiä olivat perhe, suku, Suomi ja työyhteisö, Suomeen kuuluminen oli jonkin verran kiinteämpää kuin synnyinmaahan. Kanssakäymistä työn ulkopuolella oli jokseenkin yhtä paljon sekä suomalaisten että omasta maasta tulevien lääkärien kanssa. Hieman yli puolet oli joskus kokenut syrjintää lääkärien, hoitohenkilökunnan tai viranomaisten taholta, potilaiden taholta useampi. Treta-tutkimukseen vastanneista runsas kolmasosa oli sijoittunut terveyskeskuksiin, kun vastaavana aikana viidesosa koko lääkärikunnasta työskenteli terveyskeskuksissa. Itä- ja Kaakkois-Suomen alueelle oli vastanneista sijoittunut muita suurempi osuus. Vastanneet kokivat saavansa eniten arvostusta työstään perheeltä, potilailta ja hoitohenkilökunnalta suomalaisten lääkärien tavoin, mutta suuren yleisön ja toimipaikkansa väestön taholta he kokivat vähemmän arvostusta kuin suomalaiset. Opintorekisterin mukaan kuulusteluihin oli vuoden 2009 loppuun mennessä osallistunut 746 lääkäriä, heistä 580 oli suorittanut kuulustelut, 19 oli keskeyttänyt ja 147:llä oli kuulusteluprosessi meneillään. Lääkärit edustivat kaikkiaan 65 kansallisuutta ja tutkintoja oli suoritettu yhteensä 161 yliopistossa, eniten Pietarissa, Petroskoissa, Tartossa ja Moskovassa. Noin viidennes oli selviytynyt kaikista kuulusteluista ensi yrittämällä. Pieni joukko osallistujista oli joutunut uusimaan kuulusteluja useita kertoja. Naislääkärien tenttimenestys oli kirjallisissa kuulusteluissa miehiä parempi. Kuulusteluja koskevissa mielipiteissä tuli esiin kokemus tenttien vaativuudesta. Monet olivat todenneet kuulustelujen hyödyn päästyään laillistamisen jälkeen lääkärintyöhön. Kielitaidon merkitystä korostettiin ja toivottiin enemmän kielikoulutusta. Laillistuskuulustelujen pitää tuottaa luotettavaa tietoa testattavien pätevyydestä ja oikea vaatimustaso on tärkeä. Kaiken kaikkiaan laillistusjärjestelmä kaipaa selkeyttämistä, ja kehittämistyö onkin jo aloitettu sosiaali- ja terveysministeriössä.Along with the Nordic countries and Great Britain, Finland is one of those countries in Europe that have a special system for the licensing of doctors graduated outside the European Economic Area. In Finland, the system has been in use since 1994. The aim of the system is an equal treatment of the candidates. The National Supervisory Authority for Welfare and Health (Valvira) supervises the granting of licences to practice for healthcare professionals in Finland. Valvira approves the certificates of non-EEA-doctors and informs the Medical School of the University of Tampere of new participants in the professional competence examination. Valvira finally decides about the issue of permits and licences. The Department of General Practice at the Medical School of the University of Tampere conducts the written examinations four times a year. The requirements include two written examinations and clinical skills assessment, which is held at a health centre with real patients. Valvira is informed of all the results of the exams. In this study the licensing process of doctors from outside the EEA is investigated on the basis of a study register and a questionnaire. ‘Treta study’ is used as a common name for both parts of the study. Demographic data and the test results of all the participants in the licensing examinations in 1994–2009 were available in the study register. Approximately half of the participants were Russian. Both Estonian and Finnish doctors formed one tenth of the participants. Before Estonia was a European Union member state, the Estonian doctors and those Finnish doctors who had studied in Estonia had to participate in the licensing examinations. The participants represented 65 nationalities. There were 161 universities in which they had taken their degrees, most often in the universities of St. Petersburg, Petrozavodsk, Tartu, and Moscow. Altogether 746 doctors had participated in the exams during 1994–2009. Of them, 580 had passed the exams, 19 had dropped, and 147 were still in the process at the end of 2009. In the Treta study, conclusions were made of the outcome of the exams. About one fifth of the participants had passed all three exams on the first attempt. The outcome of women was better than the outcome of men in the written exams; no other factor except gender was associated with good outcome. Retakes of the exams were free in the earlier years but since 2010 Valvira has launched limitations, i.e. maximum numbers of attempts. The questionnaire was sent in 2009 to all those 686 doctors who had participated in the exams in 1994–2008. The addresses of 656 were available. The questionnaire was returned by 344 physicians (52%). The questionnaire included questions covering the doctors’ reasons for coming to Finland, their employment situation, working satisfaction, experiences of appreciation at work, plans for the future, professional identity, community identity, discrimination, values, and their opinions of the licensing system. In the doctors’ reasons for coming to Finland, family reasons and Finnish background were emphasized. There were Ingrian migrants among the doctors. Russian female doctors often had Finnish spouses. Other reasons for coming were better pay and standard of living, circumstances of the home country, career development and recommendations of friends. Almost half of the respondents did not know any Finnish or Swedish when they came to Finland. Most of the respondents intended to stay in Finland. The doctors had got employment easily and their working satisfaction was high. Of the factors that influenced working satisfaction, the most important were the possibility of professional development, the interest of work, and good patient relationships. The doctors felt themselves first of all as helpers, listeners, and doctors of vocation. The most important values in their lives were family life, health, and children’s success in life. The most important communities that the doctors felt belonging to were family, relatives, Finland, and working community. Belonging to Finland was felt somewhat stronger than belonging to the country of birth. Contacts outside work with Finnish doctors and friends were almost as common as contacts with doctors from their own country. More than half of the doctors had sometimes experienced discrimination from the part of colleagues, nursing personnel, and authorities, even more had experienced discrimination from patients. It was possible to make comparisons with the results of the survey Physician 2008 because the studies had some questions in common. According to Treta study, more than one third of the respondents were employed in health centres, and according to Physician 2008 about one fifth. A greater part of the doctors from outside the EEA than of the Finnish doctors were situated in the eastern and southeastern parts of Finland. Both groups felt greatest appreciation for their work from their nearest family, patients and nursing personnel. In their opinions about the examinations, the respondents emphasized the high requirements of the exams and the importance of language. The arrangements of the exams were both thanked and criticized and suggestions for improvement were put forward. Many had noticed the usefulness of the exams after getting to doctor’s work. The participants hoped for more language courses and other courses to help preparation for the exams