Nuorten syömishäiriöpotilaiden kokemuksia saamastaan polikliinisesta hoitotyöstä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata syömishäiriötä sairastavien nuorten kokemuksia saamastaan polikliinisesta hoitotyöstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa avohoidossa olevien syömishäiriötä sairastavien nuorten kokemusmaailmasta ja hyödyntää sitä hoitotyön kehittämisessä. Työn teoriaosuudessa käsitellään syömishäiriötä yleisenä nuorten terveysongelmana ja syömishäiriöpotilaan hoitotyötä. Syömishäiriöpotilaan hoitotyö on haaste hoitohenkilökunnalle, koska hoitoon sitoutuminen on yleensä vaikeaa nuorelle. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin laadullista lähestymistapaa ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua, jonka runko rakennettiin tätä opinnäytetyötä varten. Kohderyhmän muodostivat viisi syömishäiriötä sairastavaa nuorta, joiden sairauden diagnosoinnista oli kulunut vuosia ja he olivat polikliinisessa hoidossa. Opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret kokivat muilta saadun tuen tärkeäksi tekijäksi hoitoon sitoutumisessa. Tärkeimmiksi tuen antajiksi nousivat läheiset ja hoitohenkilökunta, joista erityisesti sairaanhoitajan antama tuki koettiin merkittäväksi. Nuoret kokivat hyvän vuorovaikutuksen hoitohenkilökunnan kanssa oleelliseksi hoidon onnistumiselle. Keskeisiksi hoitotyön periaatteiksi nuorten syömishäiriöpotilaiden hoidossa nousivat perhekeskeisyys ja hoidon kokonaisvaltaisuus. Perheen mukanaolo hoidon toteutuksessa ja nuoren mielipiteiden huomiointi edistivät hoitoon sitoutumista. Hoitoon pääsy koettiin vaikeaksi, koska potilaspaikkoja on rajoitetusti. Tulevaisuudessa nuoret toivoivat erityisesti hoitoon pääsyn ja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön kehittämistä. Nuorten kokemusten mukaan eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä tulisi kehittää joustavampaan suuntaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.The purpose of the thesis was to describe adolescent eating disorder patients' experiences of outpatients nursing. The aim was to get information about the views of adolescents who suffer from eating disorder and make use of it in developing of nursing. In the theoretical framework eating disorder is discussed as a common adolescent health problem and as a part of nursing. Eating disorder patients' nursing is a challenge for professional staff, because commitment to treatment is usually hard for young people. The information was gathered with qualitative research methods. The research method of this bachelor's thesis was theme interview, whose framework was developed for this bachelor's thesis. The participants of the study consisted of five young persons who suffered from eating disorder. They had been diagnosed with eating disorder years ago and they were in outpatient care. According to the results of the study, the most important thing in committing to treatment was support from the others. The most important support came from family members and professional staff. The support from the registered nurse was experienced especially significant. The adolescents regarded a good relationship with professional staff as essential in successful treatment. The most significant principles of nursing adolescent eating disorder patient were family-orientation and a holistic approach. Family involvement in implementing the treatment and taking the young person's opinions into consideration promoted the commitment of treatment. In the future, adolescents wished that especially getting into treatment would be made easier and multi-professional team work would be developed. Access to treatment was reported difficult because only a limited numbers of patient can be treated. The adolescents reported that team work between different professional staff should be more flexible in order to ensure the continuation of treatment

Does waiving preventive food control inspections in Finland weaken the prerequisites for safe food handling in restaurants?

Finnish food control authorities waived pre-inspections of food premises in 2011, leaving food business operators to begin operating with no pre-operation food control. This study aims to investigate the effects of this food policy change on the preconditions for Good Hygienic Practices (GHPs) on food premises. Of the 916 food premises that were included in this study, 379 were pre-approved whereas 537 merely notified their operations. The results show that notified food service premises (restaurants) preparing food displayed significantly more non-compliance pertaining to infrastructure than did restaurants pre-approved for food preparation (11.5% and 1.8% of the premises, respectively) (p < 0.05). Significant differences also emerged in the number of premises with non-compliance pertaining to cleaning facilities and equipment, and marked differences in the adequacy of hand and other washing sites. Such instances of non-compliance weaken the preconditions for GHPs. The results suggest that reintroducing pre-inspections of restaurants would strengthen the preconditions for GHPs and possibly provide a model for other countries with similar food control systems.Peer reviewe

Strategizing the Digitalization of Learning and Teaching – A Resource-based view on the digitalization of learning and teaching in a Finnish Higher Education Institution

Digitalisaatio on suuri mahdollisuus mutta myös haaste korkeakoulusektorille. Lukuisat ulkoiset motivaatiotekijät ajavat korkeakouluja kehittämään toimintakyvykkyyttään ja laatuaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen ja demokratisoituminen on yksi näistä uhista – ja mahdollisuuksista – joka pitää huomioida, kun suunnitellaan korkeakouluorganisaation kehittämistä. Organisaatiot, joilla on parhaat resurssit ja kyvykkyydet hyödyntää muutostrendien mahdollisuudet ja haasteet, turvaavat itselleen parhaan kilpailukyvyn pitkällä aikajänteellä. Tämä intensiivinen laadullinen tapaustutkimus keskittyi yhden suuren ammattikorkeakoulun digioppimiseen ja -opetukseen vaikuttavien ja kytkeytyvien prosessien, resurssien ja kyvykkyyksien evaluointiin. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen oli tunnistettu organisaatiossa kriittisen tärkeäksi kehittämisalueeksi. Lähtötilanne kehittämiselle oli haasteellinen, sillä digioppimisen ja -opetuksen näkökulmasta kohdeorganisaatio ei ole korkeakoulusektorin vahvimpien joukossa, huolimatta siitä, että se on yksi Suomen vetovoimaisimmista ja suurimmista ammattikorkeakouluista. Tutkimus koostui viidestä päävaiheesta ja aineistoa kerättiin lukuisin tapaustutkimukseen soveltuvin menetelmin: esimerkiksi ryhmä- ja yksilöhaastatteluin, työpajoissa, havainnoimalla, organisaation asiakirjoista ja kenttämuistiinpanoja tekemällä. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kohdeorganisaatiota holistisesti, osallistaen tutkimusprosessiin ja sen eri vaiheisiin useita eri alueiden edustajia kohdeorganisaatiosta. Tutkimuksen ja sen eri vaiheiden vaikutuksesta organisatorinen ymmärrys ja tietoisuus prosessien, resurssien ja kyvykkyyksien nykytilasta ja tavoitetilasta kehittyi. Jotta tavoitetilaan voidaan päästä, tarvitaan runsaasti kehittämistä. Evaluoinnin pohjalta, ja eri vaiheiden tulosten yhdistelmänä, tutkimuksen lopputuotoksena on käsitteellinen kehys, jonka tarkoituksena on tukea johtajien ja kehittäjien työtä organisaation strategisessa ja kokonaisvaltaisessa digioppimisen ja -opetuksen kehittämisessä. ”The Management´s Framework for Strategizing Digitalization of Learning and Teaching’ sisältää kriittisiä prosesseja, kyvykkyyksiä ja resursseja, joilla on suora kytkentä organisaation digioppimisen ja -opetuksen strategiseen kehittämiseen. Kehyksen lisäksi ja sitä täydentämään määriteltiin strateginen opetusteknologiakyvykkyyden vaatimusten joukko, joka auttaa jäsentämään ne kriittiset kyvykkyydet, joita opetusteknologian strategialähtöinen kehittäminen edellyttää organisaatiolta.THIS IS THE LIMITED VERSION OF THE LICENTIATE THESIS. THE COMPLETE VERSION CAN BE SEEN AS PRINTED IN TAMPERE UNIVERSITY LIBRAR

Instituution E-oppimisen kypsyystason prosessilähtöinen arviointi ja kehittäminen - eLearning Maturity Model, eMM

Tässä toiminta- ja arviointitutkimuksessa selvitettiin kohdeinsituution E-oppimisen kyp-syystaso eLearning Maturity Model -kypsyystasomallin (eMM) avulla ja laadittiin toi-minnan kehittämisehdotukset sen pohjalta. Lisäksi tutkielmassa arvioitiin mallin sovel-tuvuutta vahvuuksien ja heikkouksien näkökulmasta e-oppimiseen liittyvien institutio-naalisten prosessien kehittämisen työvälineeksi ammattikorkeakouluinstituutiossa, pe-rustaen analyysi kohdeinstituutiossa työpajakeskusteluissa kerättyyn aineistoon. E-oppiminen korkeakouluissa on kehittynyt merkittävästi 2000-luvulla. Edelleen kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa verkko-opetuksen mahdollisuuksia ei välttämättä hyödynnetä optimaalisesti.Organisaatioiden prosessien kypsyystasomallit ovat yksi lähestymistapa prosessi-en arviointiin. Prosessien johtamisessa (BPM) keskeistä on, että toiminnan johtaminen ja kehittäminen ovat jatkuva iteratiivinen prosessi, jossa mitataan ja analysoidaan toi-mintaa sekä kehitetään sitä tehdyn analyysin pohjalta. Prosessien mittaamisen näkökul-masta on keskeistä tunnistaa asiat, joiden mittaamisesta on toiminnan strategian toteut-tamisen ja asiakaslisäarvon tuotannon näkökulmasta eniten hyötyä. Kypsyystasomal-leissa, kuten CMMI (Capability Maturity Model Integrated) ja eMM (eLearning Maturi-ty Model), organisaatioiden prosesseja arvioidaan prosesseihin liittyvien käytäntöjen kautta. Käytännöt osoittavat, kuinka hyvin toiminta tuottaa tavoitteiden mukaisia tulok-sia. Prosessien kypsyys on riippuvaista siihen liittyvien käytäntöjen kyvykkyydestä. E-Learning Maturity Model on kypsyystasomalli, jonka käyttökonteksti on kohdennettu erityisesti korkeakoulujen e-oppimiseen kypsyystasomäärittelyyn.Voidaan todeta, että kohdeinstituutiossa tunnistettiin kehittämistarpeita mallin hyödyntämisen avulla, vaikka itse malli saikin osakseen kritiikkiä. Kritiikki kohdistui ennen kaikkea mallin raskauteen ja sen korostamaan toiminnan kontrollointiin. Toimin-nan linjauksiin ja standardeihin perustuva ohjaaminen ja johtaminen koettiin osaksi vie-raina paikalliselle toimintakulttuurille. Tästäkin huolimatta eMM-malli koettiin myös erittäin hyödyllisenä työvälineenä, koska se pakotti tarkastelemaan toimintaa erilaisista lähtökohdista kuin mihin oli totuttu. Esitettyjen kehittämisehdotusten toteuttamiskelpoi-suutta arvioidaan erikseen tämän tutkielmaprosessin jälkeen. On kuitenkin varmaa, että selkeät tavoitteet tarvitaan e-oppimisen kehittämiselle, mikäli opetustoimintaa halutaan konkreettisesti suunnata enemmän myös verkkopainotteiseksi. Lisäksi e-oppimisen laa-dunhallinnassa on paljon parantamisen varaa, sisältäen laatukriteerien määrittelyn, seu-rannan, asiakaslähtöisyyden, resursoinnin ja palautejärjestelmien kehittämisen palvele-maan paremmin myös e-oppimisen kehittämistä ja johtamista.Tulevaisuuden näkökulmasta olisi mielekästä tutkia eMM-mallia useamman am-mattikorkeakoulun kanssa, myös kansainvälisesti, ja kehittää sitä paremmin suomalai-seen ja eurooppalaiseen ammattikorkeakoulukontekstiin sopivaksi. Asiasanat:EMM, eLearning maturity model, prosessien johtaminen, BPM, ammattikorkeakoulu, e-oppiminen, dynaamiset kyvykkyydet, PDCA, verkko-oppiminen, kypsyystasomall

Laparoscopic versus open adhesiolysis for adhesive small bowel obstruction (LASSO) : an international, multicentre, randomised, open-label trial

Background Although laparoscopic adhesiolysis for adhesive small bowel obstruction is being done more frequently, it is not widely accepted due to the lack of supporting evidence of its superiority over an open approach and concerns regarding its benefits. We aimed to investigate whether laparoscopic adhesiolysis was a superior treatment for adhesive small bowel obstruction compared with an open approach in terms of length of postoperative hospital stay and morbidity. Methods In this international, multicentre, parallel, open-label trial, we randomly assigned patients (1: 1) aged 18-95 years who had adhesive small bowel obstruction that had not resolved with conservative management to have either open or laparoscopic adhesiolysis. The study was done in five academic university hospitals and three community (central) hospitals in two countries (Finland [n=3 academic university hospitals; n=3 community hospitals] and Italy [n=2 academic university hospitals]). We included only patients with high likelihood of a single adhesive band in the trial; additionally, patients who had an anaesthesiological contraindication, were pregnant, living in institutionalised care, or who had a hospital stay of more than 1 week before the surgical consultation were excluded from the trial. The randomisation sequence was generated using block randomisation, with randomly varied block sizes and stratified according to centre. The primary outcome was postoperative length of hospital stay assessed at time of discharge in the modified intention-to-treat population. Findings Between July 18, 2013, and April 9, 2018, 566 patients were assessed for eligibility, of whom 104 patients were randomly assigned to the open surgery group (n=51) or to the laparoscopy group (n=53). Of these patients, 100 were included in the modified intention-to-treat analyses (49 in the open surgery group; 51 in the laparoscopy group). The postoperative length of hospital stay for open surgery group was on average 1.3 days longer than that in the laparoscopy group (geometric mean 5.5 days [range 2-19] vs 4.2 days [range 1 -20]; ratio of geometric means 1.31 [95% CI 1.06-1.61]; p=0.013). 21 (43%) patients in the open surgery group and 16 (31%) patients in the laparoscopy group had postoperative complications (Clavien-Dindo any grade) within 30 days (odds ratio 0.61 [95% CI 0.27-1.38]; p=0.23). One patient died in each group within 30 days. Interpretation Laparoscopic adhesiolysis provides quicker recovery in selected patients with adhesive small bowel obstruction than open adhesiolysis. Copyright (C) 2019 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

OnCreate and the virtual teammate: an analysis of online creative processes and remote collaboration

This paper explores research undertaken by a consortium of 10 universities from across Europe as part of an EU Erasmus Strategic Partnership project called OnCreate. Recent research and experiences prove the importance of the design and implementation of online courses that are learner-centred, include collaboration and integrate rich use of media in authentic environments. The OnCreate project explores the specific challenges of creative processes in such environments. The first research phase comprises a comparative qualitative analysis of collaboration practices in design-related study programmes at the ten participating universities. A key outcome of this research was in identifying the shortcomings of the hierarchical role models of established Learning Management Systems (such as Moodle or Blackboard) and the tendency towards evolving 'mash-up' environments to support creative online collaboration

One-year functional outcomes of patients aged 80 years or more undergoing colonic cancer surgery : prospective, multicentre observational study

Background Older patients are at high risk of experiencing delayed functional recovery after surgical treatment. This study aimed to identify factors that predict changes in the level of support for activities of daily living and mobility 1 year after colonic cancer surgery. Methods This was a multicentre, observational study conforming to STROBE guidelines. The prospective data included pre-and postoperative mobility and need for support in daily activities, co-morbidities, onco-geriatric screening tool (G8), clinical frailty scale (CFS), operative data, and postoperative surgical outcomes. Results A total of 167 patients aged 80 years or more with colonic cancer were recruited. After surgery, 30 per cent and 22 per cent of all patients had increased need for support and decreased motility. Multivariableanalysis with all patients demonstrated that preoperative support in daily activities outside the home (OR 3.23, 95 per cent c.i. 1.06 to 9.80, P = 0.039) was associated with an increased support at follow-up. A history of cognitive impairment (3.15, 1.06 to 9.34, P = 0.038) haemoglobin less than 120 g/l (7.48, 1.97 to 28.4, P = 0.003) and discharge to other medical facilities (4.72, 1.39 to 16.0, P = 0.013) were independently associated with declined mobility. With functionally independent patients, haemoglobin less than 120 g/l (8.31, 1.76 to 39.2, P = 0.008) and discharge to other medical facilities (4.38, 1.20 to 16.0, P = 0.026) were associated with declined mobility. Conclusion Increased need for support before surgery, cognitive impairment, preoperative anaemia, and discharge to other medical facilities predicts an increased need for support or declined mobility 1 year after colonic cancer surgery. Preoperative assessment and optimization should focus on anaemia correction, nutritional status, and mobility with detailed rehabilitation plan. Greater increased need for support before surgery, cognitive impairment, preoperative anaemia, and discharge to other medical facilities predicted an increased need for support or declined mobility 1 year after colonic cancer surgery. Preoperative assessment and optimization should especially focus on anaemia correction, nutritional status, and mobility with a detailed rehabilitation plan.Peer reviewe

One-year functional outcomes of patients aged 80 years or more undergoing colonic cancer surgery: prospective, multicentre observational study

Background: Older patients are at high risk of experiencing delayed functional recovery after surgical treatment. This study aimed to identify factors that predict changes in the level of support for activities of daily living and mobility 1 year after colonic cancer surgery.Methods: This was a multicentre, observational study conforming to STROBE guidelines. The prospective data included pre-and postoperative mobility and need for support in daily activities, co-morbidities, onco-geriatric screening tool (G8), clinical frailty scale (CFS), operative data, and postoperative surgical outcomes.Results: A total of 167 patients aged 80 years or more with colonic cancer were recruited. After surgery, 30 per cent and 22 per cent of all patients had increased need for support and decreased motility. Multivariableanalysis with all patients demonstrated that preoperative support in daily activities outside the home (OR 3.23, 95 per cent c.i. 1.06 to 9.80, P = 0.039) was associated with an increased support at follow-up. A history of cognitive impairment (3.15, 1.06 to 9.34, P = 0.038) haemoglobin less than 120 g/l (7.48, 1.97 to 28.4, P = 0.003) and discharge to other medical facilities (4.72, 1.39 to 16.0, P = 0.013) were independently associated with declined mobility. With functionally independent patients, haemoglobin less than 120 g/l (8.31, 1.76 to 39.2, P = 0.008) and discharge to other medical facilities (4.38, 1.20 to 16.0, P = 0.026) were associated with declined mobility.Conclusion: Increased need for support before surgery, cognitive impairment, preoperative anaemia, and discharge to other medical facilities predicts an increased need for support or declined mobility 1 year after colonic cancer surgery. Preoperative assessment and optimization should focus on anaemia correction, nutritional status, and mobility with detailed rehabilitation plan.Greater increased need for support before surgery, cognitive impairment, preoperative anaemia, and discharge to other medical facilities predicted an increased need for support or declined mobility 1 year after colonic cancer surgery. Preoperative assessment and optimization should especially focus on anaemia correction, nutritional status, and mobility with a detailed rehabilitation plan.</p