Mitigation potential of cultivated thick layered peatlands in Finland

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esittee

Wendlan puutarha, kasviesittelyt ja kartat, FinE®-kasvit

Tekstit: Merja Hartikainen, MTT. Kartat: Hannu Ojanen, MTT. Kuvat: MTT arkisto/ Merja Hartikainen, Tarja Hietaranta, Sirkka Juhanoja ja Emma Vanhatal

Taimenmerkinnät apuna kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa : Malliratkaisuja Suomenlahdelta ja Päijänteeltä

Luonnonvarakeskuksen hallinnoimassa merkintätietokannassa on vuodesta 1956 alkaen tietoja yli 4,4 miljoonasta kalasta ja yli 340 000 merkkipalautuksesta. Luonnonvesiin vapautettavia kaloja merkitään vuosittain kymmeniä tuhansia. Suurin osa merkityistä kaloista on ollut lohen ja taimenen kasvatettuja istukaspoikasia, mutta merkintöjä on tehty myös muilla taloudellisesti merkittävillä lajeilla kuten siialla, kuhalla ja ahvenella. Kalamerkintätietoja voidaan hyödyntää kalastuksen suunnittelussa ja ohjauksessa. Tässä raportissa on käytetty esimerkkiaineistoina Suomenlahdelle ja Päijänteelle viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä taimenmerkintöjä. Merkintöjen avulla saadaan tietoa mm. taimenten vaelluksista, keskeisistä pyyntipaikoista ja pyydyksistä. Tietojen avulla voidaan ohjata kalastusta siten, että esim. taimenten joutumista pyydyksiin alamittaisina tai lisääntymisjokien suualueilla voidaan välttää. Kalamerkintätietokannasta vesialuekohtaisesti poimittuja merkkipalautustietoja voidaan hyödyntää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Paikkatietoihin perustuvien pdf-pohjaisten havainnekarttojen avulla voidaan havainnollistaa esim. alamittaisten taimenten pyyntipaikkoja ja -aikoja. Luonnonvarakeskuksen kalamerkintätoimisto toimittaa tietokantapoimintoja tilauksesta ([email protected]). Tietojen luotettavuus riippuu merkkipalautusten määrästä. Tätäkin voidaan arvioida yhdessä merkintätoimiston kanssa. Pohjakarttaan sijoitettuihin merkkipalautuksiin ja niiden sisältämään paikkatietoon voidaan yhdistää muita kalamerkkitietokantaan tallennettuja merkkipalautukseen liittyviä ominaisuustietoja, kuten kalan koko, alkuperä, pyyntiväline, pyynnin ajankohta jne. Tiedoista on mahdollista laatia PDF-tiedosto, jonka eri tasoilla nämä ominaisuustiedot sijaitsevat. Halutut tasot voidaan klikata joko näkyväksi tai näkymättömäksi. Niillä kalatalousalueilla, joilla on tehty säännöllisiä kalamerkintöjä, merkkipalautuksista saatava tieto voi olla merkittävä apu käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. Taimen on lohen lisäksi eniten Suomessa merkittyjä lajeja, joten tässä raportissa on otettu esimerkiksi Suomenlahden ja Päijänteen taimenmerkintäaineistot. Suurin epäkohta taimenen kalastuksessa on, että kalat pyydetään liian nuorina. Tärkein pyyntimuoto on verkkopyydykset. Ongelmaa monimutkaistaa myös se, että nykyisen lainsäädännön mukaan luonnonvarainen, rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu merialueella ja 64°00’N leveyspiirin eteläpuolella myös sisävesissä paitsi sellaisessa purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.201

Wendlan puutarha, kasviesittelyt ja kartat : kartano- ja geenivarakasvit

Kartat: Hannu Ojanen, MTT ja s. 46: Jari Johansson. Kuvat: MTT arkisto/ Merja Hartikainen, Tarja Hietaranta, Sirkka Juhanoja ja Emma Vanhatal

Alarm system for insect migration using weather radars

The pilot system for forecasting insect migrations to next two days will be operated during May and June 2008. Forecasts are concentrating on two major pests; namely diamond-back moth and bird cherry aphid. Five to ten pilot users will get automatic SMS warning messages and are able to study the situation more thoroughly via specific web pages. The pilot users report to the study team about their findings and the usefulness of the service. The validity of the service will be tested using field traps

Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland

Climate change offers new opportunities for Finnish field crop production, which is currently limited by the short growing season. A warmer climate will extend the thermal growing season and the physiologically effective part of it. Winters will also become milder, enabling introduction of winter-sown crops to a greater extent than is possible today. With this study we aim to characterise the likely regional differences in capacity to grow different seed producing crops. Prolongation of the Finnish growing season was estimated using a 0.5º latitude × 0.5º longitude gridded dataset from the Finnish Meteorological Institute. The dataset comprised an average estimate from 19 global climate models of the response of Finnish climate to low (B1) and high (A2) scenarios of greenhouse gas and aerosol emissions for 30-year periods centred on 2025, 2055 and 2085 (Intergovernmental Panel on Climate Change). Growing season temperature sums that suit crop growth and are agronomically feasible in Finland are anticipated to increase by some 140 °Cd by 2025, 300 °Cd by 2055 and 470 °Cd by 2085 in scenario A2, when averaged over regions, and earlier sowing is expected to take place, but not later harvests. Accordingly, the extent of cultivable areas for the commonly grown major and minor crops will increase considerably. Due to the higher base temperature requirement for maize (Zea mays L.) growth than for temperate crops, we estimate that silage maize could become a Finnish field crop for the most favourable growing regions only at the end of this century. Winters are getting milder, but it will take almost the whole century until winters such as those that are typical for southern Sweden and Denmark are experienced on a wide scale in Finland. It is possible that introduction of winter-sown crops (cereals and rapeseed) will represent major risks due to fluctuating winter conditions, and this could delay their adaptation for many decades. Such risks need to be studied in more detail to estimate timing of introduction. Prolonged physiologically effective growing seasons would increase yielding capacities of major field crops. Of the current minor crops, oilseed rape (Brassica napus L.), winter wheat (Triticum aestivum L.), triticale (X Triticosecale Wittmack), pea (Pisum sativum L.) and faba bean (Vicia faba L.) are particularly strong candidates to become major crops. Moreover, they have good potential for industrial processing and are currently being bred. Realisation of increased yield potential requires adaptation to 1) elevated daily mean temperatures that interfere with development rate of seed crops under long days, 2) relative reductions in water availability at critical phases of yield determination, 3) greater pest and disease pressure, 4) other uncertainties caused by weather extremes and 5) generally greater need for inputs such as nitrogen fertilisers for non-nitrogen fixing crops

Ihmistoiminnan vaikutukset rannikon kalojen lisääntymisalueisiin ja mahdollisuudet kunnostuksiin

Kalojen mäti- ja pienpoikasvaiheet ovat erityisen herkkiä ympäristössä tapahtuville muutoksille. Siten kalojen lisääntymisalueilla ja lisääntymisaikaisilla olosuhteilla on erityinen merkitys koko kalakannan elinvoimaisuuden, koon ja tuotannon kannalta. Onnistunut lisääntyminen määrittää pitkälti kalastettavissa olevan kannan koon. Koko rannikollamme on tunnistettu useita elinympäristöjä, kuten jokisuistot ja matalat suojaisat merenlahdet sekä fladat, jotka toimivat tärkeinä lisääntymisalueina kevätkutuisille talouskalalajeille, kuten ahvenelle, kuhalle ja hauelle. Merikutuiselle siialle tärkeitä ovat puolestaan hiekka- ja sorapohjat. Näille rannikon alueille kohdistuu suuri määrä ihmistoimintojen aiheuttamia paineita, jotka voivat myös kumuloitua. Kevätkutuisille talouskalalajeille tärkeistä lisääntymisalueista jokisuistot ovat voimakkaimmin ihmistoiminnan muuttamia. Jo pelkästään vesialueisiin vaikuttava rakentaminen on poistanut noin 15 % jokisuiden pinta-alasta kalojen lisääntymisaluekäytöstä. Lisäksi jokien tuoman ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä pienimuotoisten ruoppausten aiheuttamat laajat muutokset jokisuiden elinympäristöissä ovat arvion mukaan huomattavasti heikentäneet ainakin ahvenen ja hauen lisääntymismahdollisuuksia. Matalissa suojaisissa merenlahdissa vesialueisiin kohdistuva rakentaminen on vähäisempää koskien noin 3 % elinympäristön kokonaispinta-alasta. Myös veden laadun heikkenemisen aiheuttamat muutokset ovat vähemmän selviä kuin jokisuistoissa, mutta myös matalissa suojaisissa merenlahdissa etenkin ahvenen ja hauen lisääntymisolosuhteiden katsotaan heikentyneen. Vedenlaadun heikkeneminen ja elinympäristön muuttuminen eivät ole yhtä haitallisia esimerkiksi joillekin särkikaloille tai kuhalle, joiden lisääntyminen saattaa joissain tilanteissa myös hyötyä ihmistoiminnan aiheuttamista muutoksista. Fladojen osalta ihmistoiminnalla on ollut kalojen lisääntymisolosuhteille haitallisia vaikutuksia mutta toisaalta ainakin Merenkurkun alueella on joissain tapauksissa onnistuttu kunnostustoimilla palauttamaan maankohoamisen vuoksi jo menetettyjä lisääntymisalueita takaisin kalojen ulottuville. Kokonaisuudessaan ihmistoiminnalla on kuluneiden vuosikymmenten aikana ollut merkittäviä vaikutuksia rannikon talouskalojen lisääntymisalueisiin ja sitä kautta myös kalakantoihin. Raportin arviot on esitetty koko rannikon tasolla, eivätkä ne siksi ole sovellettavissa yksittäisiin jokisuistoihin, mataliin suojaisiin merenlahtiin tai fladoihin. Lisäksi vaikutussuhteiden monimutkaisuus ja tutkimus- ja seurantatiedon vähyys tekevät tarkempien arvioiden tekemisen mahdottomaksi. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tärkein ja laajakantoisin tehtävä olisi jokien ja rannikkovesien veden laadun parantaminen vesiensuojelutoimenpiteillä. Tämän lisäksi oikein kohdistetuilla kunnostustoimilla voitaisiin paljon nykyistä enemmän parantaa rannikkolajien lisääntymismahdollisuuksia. Rannikolla toteutettavista lisääntymisalueiden kunnostusmenetelmistä ja niiden tuloksellisuudesta on hyvin niukasti tietoa ja kokemuksia tarjolla. Tiedon ja osaamisen puute lienee pääasiallinen syy kunnostushankkeiden vähäisyyteen koko rannikkoalueella. Raportin loppupuolella esitellään tiedossa olevia toteutuneita kunnostushankkeita sekä kunnostushankkeiden suunnittelussa huomioon otettavia asioita ja aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.201

Spreading of Trioza apicalis and development of "Candidatus Liberibacter solanacearum" infection on carrot in the field conditions

Carrot cultivation in Europe is suffering from infections with "Candidatus Liberibacter solanacearum" (CLso), a psyllid-transmitted bacterial pathogen. In this study, field experiments were carried out in Finland to separately measure the effects of psyllid feeding damage and CLso infection on the carrot root growth and to reveal the dynamics of the spreading of CLso within the field. Most of the experiments were carried out during the summers 2016 and 2017, and a follow-up sampling was performed in 2018. Carrot psyllid (Trioza apicalis) flight activity was monitored and carrots were sampled at 25 points within the field. Early in the season a clear spatial correlation was found between the sampling sites showing the psyllid feeding damage, that is, leaf-curling, up to the range of 40-60 m, indicating aggregation behaviour of the psyllids. No CLso infections were detected in the first sampling, which was performed before the psyllid flight peak in both years. Later, a positive correlation between the psyllid feeding damage and the CLso titre was observed. An increase in the CLso titre occurred approximately a month after the psyllid flight peak, and this increase correlated with the accumulating effective temperature sum. In 2016, both the psyllid feeding damage and CLso infection had a significant effect on the carrot root weight. The effect of CLso titre on root weight was nonlinear, that is, it intensified rapidly at the highest bacterial titres. During the colder summer of 2017 the CLso titres did not reach high enough levels in the plants to cause substantial visible symptoms and root growth reduction. Thus, it seems that in the Nordic conditions the effect of CLso infection on carrot yield is strongly dependent on the weather conditions during the growing season.Peer reviewe

Private expropriation against the public interest in Iran

Private ownership is the fundamental rights of individuals in the society and having high jurisprudence and legal support. However, in contrast to public interest, administrative agencies can apply to withdraw the property, although there are evidences for the arbitrariness of the legal nature of administrative agencies. It seems that the unilateral obligation of this action is preferred. Expropriation is in contrary to the principles, therefore for health acquisition, the ceremony which is prescribed by lawyer that non-compliance will invalidate the ownership