Mitä ovat oppimisen ekosysteemit?

The concept of learning ecosystem has increasingly been used to describe networks between educational institutions and the world of work. Despite its wide use, the concept has not been adequately defined. The aim of this article is to outline how the concept of the learning ecosystem is used in the contemporary discussion through investigating the origin of learning ecosystem, its predecessors and related concepts. We explore the emergence of the concept through ecology, ecological system theory and actor network theory, and show how the concept ‘ecosystem’ is anchored to discussions about innovation ecosystems, and digital learning ecosystems, and how they give affordance for learning. Our overview of the origins of the concept reveals that ecosystem refers to a wide range of phenomena in multiple contexts, even to the extent that the use of the term can at times be described in terms of eclecticism. Often, there seems to be a need to understand how the micro, meso, and macro levels relate to each other and how the organizing principles of education ecosystems can be identified. The concept of the learning ecosystem is linked to the practical need to understand and to conceptualize the dynamic and interactive nature as well as diversity of the relationships between VET, higher education and the world of work. In particular, the concept seeks to understand the new models of organising collaboration between businesses and educational institutions and practices enabled by digitalisation. However, the debate rarely addresses the ontological basis of the learning ecosystem: the importance of learning for the existence and survival of the human species in the global ecosystem.Oppimisen ekosysteemin käsitettä on alettu käyttää viime aikoina yhä useammin puhuttaessa koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostoista. Ekosysteemin määrittely jää kuitenkin usein avoimeksi. Tarkoituksemme on tässä artikkelissa kartoittaa ’oppimisen ekosysteemi’ -käsitteen historiaa, taustaa ja siihen liittyviä lähikäsitteitä sekä käsitteen erilaisia käyttötapoja. Tätä varten valotamme myös ekologia-käsitteen syntyä, ekologista systeemiteoriaa ja toimijaverkkoteoriaa. Osoitamme, miten ekosysteemin käsite kiinnittyy keskusteluihin innovaatio-, liiketalous- ja digitaalisista oppimisen ekosysteemeistä. Kuvaamme myös, miten tarjouman käsite liittyy näihin keskusteluihin. Valikoidut poimintamme ekosysteemin käsitettä soveltaneesta kirjallisuudesta osoittavat, että käsitteellä viitataan varsin erilaisiin ilmiöihin: sitä käytetään eri teoreettisista lähtökohdista hahmottamaan, miten mikro-, meso- ja makrotasojen toimijat liittyvät toisiinsa ja kuinka koulutuksen ekosysteemien toimintaa ohjaavia ja järjestäviä periaatteita voi tunnistaa. Oppimisen ekosysteemi -käsitteen käytön yleistyminen liittyy käytännön tarpeeseen ymmärtää ja sanoittaa uudella tavalla ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen työelämäyhteistyön monimuotoisuutta sekä dynaamista ja interaktiivista luonnetta. Erityisesti käsitteen avulla pyritään ymmärtämään uusia digitalisaation mahdollistamia koulutuksen, yritysyhteistyön ja liiketoiminnan muotoja. Keskustelussa pohditaan kuitenkin varsin harvoin oppimisen ekosysteemin ontologista perustaa: oppimisen merkitystä ihmislajin olemassaolon ja eloonjäämisen kannalta globaalissa ekosysteemissä

Learning to survive amidst nested crises : can the coronavirus pandemic help US change educational practices to prepare for the impending eco-crisis?

The ongoing ecological crisis and the more recent Coronavirus crisis challenge the grand narrative of Enlightenment that human beings are ‘masters of nature’. For millennia, human social learning has allowed Homo sapiens to outpace most of our competitor creatures and live a comfortable life, but this competitive success has resulted in cataclysmic failure for the ecosystem. However, people’s unique ability to learn gives us hope that we can overcome the nested crises, or learn to live with them. What is required is not more knowledge, but instead, collective learning to change practices, institutionalized in educational processes. Drawing on the theory of practice architectures, this paper discusses how education can help to form a new generation of children, young people, and adults equipped for the new post-Corona world, and equipped to respond appropriately to the eco-crisis. This requires significant changes to existing arrangements of education systems. What is needed is new practice architectures–new conditions of possibility–under which human beings can learn to live sustainably within the community of life on Earth.acceptedVersionPeer reviewe

Opettajankoulutuksen vetovoima

Selvityksessä kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Korkeakouluopintojaan suunnittelevien nuorten käsityksiä opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä tutkittiin haastattelujen ja verkkokyselyn avulla. Lukiolaisia (n = 6310) pyydettiin arvioimaan opettajankoulutuksen houkuttelevuutta ja opettajan työtä mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Vertailuaineistona olivat opettajaksi opiskelevien (n = 981), opinto-ohjaajien (n = 64) ja opettajankouluttajien (n = 461) käsitykset opettajankoulutuksen vetovoimaisuudesta. Mielikuvat opettajankoulutuksesta ovat myönteisiä: koulutusta pidettiin laadukkaana ja hyviä valmiuksia antavana. Vetovoimaa vahvistavat käsitykset opettajan työn luonteesta ja merkityksestä yhteiskunnalle. Vetovoimaa vähentävät mielikuvat opettajien työoloista. Tehokkaimpia tapoja lisätä sitä on vahvistaa mielikuvaa työoloista. Työn edellytykset on tärkeää turvata sekä huolehtia ammatillisesta autonomiasta ja korkeasta koulutustasosta. Uusien opettajien tuen järjestämiselle on tarvetta. Valtakunnalliset opiskelijavalinnat ovat oikeansuuntaista kehitystä. Opinto-ohjausta tulee kehittää ja yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä tiivistää. Vetovoiman kehittymisen seurantaa tulee jatkaa ja yhdistää siihen opettajatarpeen ennakointi. Päätöksenteon ja hallinnon parantamiseksi opettajankoulutuksen tilastointia on hyvä yhdenmukaistaa

Kohti kestävää toivoa

nonPeerReviewe

Miksi (ei) APA?

nonPeerReviewe

Viisas opettaja elää hetkessä - ja ikuisuudessa

nonPeerReviewe

Mentoring of Newly Qualified Teachers in the Educational Sense

The importance of lifelong learning in teachers’ professional development has become increasingly topical issue globally. In teaching, especially the transition from education to occupation seems to be more challenging compared to other fields. It is evident that under the rapidly changing circumstances teachers’ professional knowledge has to be constantly renewed, and especially in the phase of transition from teacher education to working life, new approaches are needed.peerReviewe

Maailman parhaat opettajat ovat itsenäisiä, mutta eivät itsekkäitä

nonPeerReviewe

Vocational Education and Training Institutions' Collaboration with the World of Work from the Perspective of Actor Networks and Ecosystems of Learning

Vocational and professional education institutions, as well as higher education institutions, are more and more expected to collaborate with the world of work and each other. At the same time, the boundaries of organisations have become somewhat blurred. Employers may be subcontractors for a larger firm or subdivisions of an enterprise (organisation) may serve their headquarters through digital connections on the other side of the globe. As a result, the forms and cultures of organisations that educational institutions are expected to collaborate with have become rather complex and difficult to figure out. In order to better understand the complexities of the collaborative practices that educational institutions are dealing with, this study explores, in particular, two approaches that theorise transformed organisations: actor–network theory (ANT) and discussions on ecosystems of learning (EL). The authors investigated what characteristics of the ‘collaborative contract’ in educational institutions’ collaborations with the world of work these two approaches are able to address. The analysis is based on a selected literature overview of research incorporating the ANT or EL concepts. Empiric examples are drawn from a study on two developmental collaborative networks of Finnish universities of applied sciences, eAMK and Toteemi.peerReviewe

"Mitä järkeä?" : kasvatuksen tietoperusta ja rationaalisuus

peerReviewe