1,327 research outputs found
Credits of Export-Import Bank to Finland, 1945-48
Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist
Tieteelliset seurat riippumattomia tieteen edistäjiä
Sata vuotta sitten tapahtuneen Tieteellisten seurain
valtuuskunnan perustamisen taustalla oli kolmenlaisia tekijöitä,
joiden ajankohtaisuus tänäänkin – kaikista muutoksista
huolimatta – luo lähtökohdan toiminnan kehittämiselle
eteenpäin. Ensinnäkin tieteelliset seurat ovat valtakunnallisina,
vapaaehtoisia yhdistyksinä osa kansalaisyhteiskuntaa. Tässä
suhteessa elettiin maassamme viime vuosisadan lopulla
vilkasta aikaa. Valtuuskunnan aikaansaaminen tuolloin samoin
kuin työn jatkuminen tänään perustuvat ennen kaikkea
aktiivisten yksilöiden ja ryhmien kiinnostukselle tehdä tärkeää
työtä
Tiedettä europolitiikan varjossa
Syyskuun alkupuolella Leedsissä pidetyillä Englannin Tieteen päivillä tohtori Chris Shore alusti aiheesta Creating Europeans:
the Cultural Politics of European Integration. Shore käsitteli sitä, miten kulttuuria ennen kaikkea kulttuurin nimissä rakennettuja
ohjelmia on käytetty poliittisesti hyväksi luotaessa "eurooppalaista ihmistä" ja Euroopan Unionia
Tiedevalistukseen panostettava
Tieteellisten seurojen yksi keskeinen tehtävä on käydä keskustelua tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkijat tarvitsevat yliopistoista
tai tutkimuslaitoksista riippumattomia, valtakunnallisia elimiä lehtien ja kirjojen kustantajiksi sekä esitelmätilaisuuksien ja
muiden tapahtumien järjestäjiksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain viimeisimpien tutkimustulosten kertomisesta toisille tutkijoille.
Tämän hetken yhteiskunnassa on yhä enemmän käyttöä tutkimusperäiselle tiedolle. Tiedeyhteisön ja tieteellisten seurojen
kannalta ei olekaan yhdentekevää, miten tutkimustieto välittyy myös tiedeyhteisön ulkopuolelle - vai välittyykö se lainkaan?
Maamme tieteellisillä seuroilla on pitkä traditio työssä tieteen kansantajuistamiseksi. Seurat ovat organisoineet lukuisia
esitelmäsarjoja "tavallisen" yleisön piirissä, rakentaneet näyttelyitä ja muita tapahtumia, toteuttaneet yleistajuisia teossarjoja jne. Eräät tutkijat ovat kirjoittaneet ja esitelmöineet yleistajuisesti silloinkin, kun työtoverit ovat keskittyneet vain meriittilistaa pidentäviin töihin. Onneksi tieteen tiedotuksesta kiinnostuneita henkilöitä on toistaiseksi riittänyt
Oikeus ja valta kuvallisina symboleina
Virpi Harju (toim.): Valtaa ja oikeutta. Kuvallisten symbolien voima. WSOY 2018
Lisan koulusta Tieteiden taloksi
Säätytalon peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun alussa alkoi yhä useammin kuulua kannanottoja, etteivät tieteelliset seurat sopisikaan enää entistä ehompaan ja tiukempia turvatoimia edellyttävään Säätytaloon. Monivaiheisten ja värikkäiden neuvottelujen jälkeen valtioneuvosto teki kuitenkin kesällä 1991 Säätytalon käytöstä periaatepäätöksen, jonka mukaan taloa käytetään ensisijaisesti valtioneuvoston ja valtion muun keskushallinnon kokous- ja edustustilaisuuksiin. "Talon ensisijaisena valtion keskushallinnon ulkopuolisena käyttäjänä ovat tieteelliset seurat." Vuoden 1978 päätöksessä mainittuja huoneita ensimmäisessä kerroksessa ja pohjakerroksessa ei valtioneuvosto tieteellisille seuroille enää luovuttanut, mutta päätti niiden korvaukseksi osoittaa Kirkkokatu 6:n koulun. Koulukiinteistössä päätettiin tehdä seurojen toiminnan pohjalta suunniteltava peruskorjaus, jonka valmistelu "aloitetaan viipymättä"
Tiedeviestinnästä kannettava huolta
Reilu kymmenen vuotta sitten Suomen Akatemian silloiset
tutkijaprofessorit - yhtä lukuun ottamatta - allekirjoittivat
lausuman, jossa otettiin kantaa tieteelliseen julkaisutoimintaan.
Viesti oli selvä: tutkijoiden piti julkaista vain kansainvälisissä
sarjoissa. Tähän liittyi myös ajattelu, jonka mukaan tieteellinen
tutkimus saattoi olla laadukasta vain, jos se julkaistiin
englanniksi tai muilla kansainvälisillä kielillä. Suomen
Akatemian kautta tullut rahoitus tieteellisten julkaisujen
tukemiseen - ja välillisesti myös vaihtotoimintaan - näyttäytyi
aikansa eläneeltä
- …