Imago ja palvelukuva laatujohtamisen tukena Case Kokkolan Terveyskeskus

Laatujohtaminen ja hyvä imago ovat tänä päivänä kilpailuetu julkisen sektorin palveluntuottajille. Imagolla on suuri merkitys valittaessa palveluntuottajaa ja sillä on myös vaikutusta siihen, minkälaiset ennakkoasenteet ja odotukset palvelukäyttäjillä on palveluntuottajista. Imagon merkitys korostuu yhä kiristyvillä markkinoilla julkisen sektorin palveluiden tuottajista, koska myös yksityinen sektori kilpailee samoilla markkinoilla. Imagolla pyritään saamaan kilpailuetua yhä kiristyvillä markkinoilla ja tällä tutkimustyöllä on pyritty etsimään niitä keinoja millä voidaan vaikuttaa julkisen palveluntuottajan kilpailukykyyn. Laatujohtaminen ja imago ovat viime aikoina nousseet keskusteluun myös julkisen sektorin palveluissa kun yksityiset palveluntuottajat ovat tulleet kilpailemaan julkisen sektorin kanssa samoista asiakkaista. Julkisen sektorin palvelut ovat lakisääteisiä ja palveluiden saatavuuden ja laajuuden ohella nyt myös kiinnitetään huomioita palveluiden laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Tämä kehityssuunta on johtanut siihen, että julkinen sektori on yhä enenevässä määrin omaksunut liikkeenjohdon innovaatioita julkisen sektorin hallintoon, ensin tulosjohtamisen ja nyt laatujohtamisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mikä yhteys ja vaikutus laatujohtamisella on yrityksen/organisaation imagoon. Tutkimuksen kohteena on kokonaisvaltainen laatujohtaminen ja imago ja empiirisenä aineistona Kokkolan terveyskeskus ja sen hoitoketjuun liittyviä sidosryhmiä. Tutkimuksen teoria muodostuu kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta sekä artikkeleista, joiden pohjalta on luotu kehys tutkimuksen empiriaosuuden muodostavalle strukturoidulle haastattelulle. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää miten hoitoketjuihin liittyvät terveyskeskuksen sidosryhmät kokevat Kokkolan terveyskeskuksen laatujohtamisen ja sen vaikutuksen Kokkolan terveyskeskuksen imagoon. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja empiriaosuus koostuu sidosryhmäkyselyistä, joita tehtiin eri hoitoketjuissa työskenteleville, eli palvelukotien ja erikoissairaanhoidon osastojen henkilökunnalle. Kesän 2011 aikana haastateltiin kolmekymmentä henkilöä. Haastattelujen runko muodostui taustakysymyksistä, joissa kartoitettiin haastateltavien työkokemusta ja osaltaan tiedotuksen sujuvuutta. Teemoissa aihealueiksi rajattiin laatujohtaminen ja sen vaikutus imagon muodostumiseen ja kolmantena aiheena kysyttiin haastateltavien omaa näkemystä Kokkolan terveyskeskuksen imagosta. Haastateltavien mielestä Kokkolan terveyskeskuksen imagossa oli parantamisen varaa ja kaikki vastaajat näkivät yhteyden laatujohtamisen ja imagon välillä. Hyvä laatujohtaminen nähtiin välineeksi hyvän imagon muodostamiseen. Toisena merkittävänä asiana esille nousi organisaation sisäisen tiedottamisen tärkeys. Useimmat kokivat tiedottamisen riittämättömänä. Henkilöstön osaaminen ja palvelualttius korostui imagoa arvioitaessa. Ystävällinen käytös ja se että työntekijät tunsivat toisensa henkilökohtaisesti sai vastaajat kokemaan, että hoitoketjut toimivat ja sillä oli imagoon positiivinen vaikutus.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Itä-Suomeen suuntautuvien ratalinjauksien tarkasteluja: Helsinki-Porvoo-Kouvola; Helsinki-Porvoo-Kotka-Luumäki; Lahti-Heinola-Mikkeli

Book 9-11; Events; 1998-1999https://digitalcommons.buffalostate.edu/nu_scrapbook_events4/1240/thumbnail.jp

Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä : Lihavuuden stigma ja sen vähentäminen

Tämä raportti esittää suositukset, tulokset ja tutkimusmenetelmät valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä -hankkeessa. Hankkeen toteuttivat Suomen Sydänliitto ja Jyväskylän yliopisto, kumppaninaan Syömishäiriöliitto. Tulokset perustuvat tutkittuun tietoon lihavuuden stigmasta, kolmeen etukäteisaineistoon, hankkeen aikana järjestyttyihin työpajoihin (terveydenhuolto, liikunta, lihavuuden asiantuntijat, media, päättäjät) sekä media-analyysiin. Hankkeen aikana osallistuttiin aktiivisesti mediassa ja eri verkostoissa keskusteluun lihavuuden stigmasta. Lihavuuden stigman vaikutukset, erityisesti painoon liittyvä syrjintä, näkyvät kaikilla keskeisillä elämän alueilla yhteiskunnassamme. Olemassa olevat käytännöt, rakenteet ja prosessit tukevat paino-, ei hyvinvointikeskeistä tapaa toimia. Puhetapamme ja viestintämme lihavuudesta lisäävät lihavuuden stigmaa. Jotta edetään kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä sekä vähennetään lihavuuden stigmasta johtuvia seurauksia, tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä lihavuuden stigmasta koulutuksen, tutkimuksen ja arvotyöskentelyn keinoin. Lihavuuteen liittyvää viestintää on kehitettävä ja laadittava eettiset ohjeet lihavuudesta viestimiseen ja sen kuvittamiseen. Yhdenvertaisuuslakiin on lisättävä kielto syrjinnästä koon tai painon perusteella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä