Finnish and Swedish ‘gangsta rap’ as a window on the dismantlement of the Nordic welfare state

Sweden, often cited as an exemplary welfare state, has experienced a significant increase in gang-related gun violence in recent years. In parallel, Finland debates the growing problem of youth violence and street gangs. The media discourse surrounding these issues often focuses on ‘gangsta rap’ and certain artists within the genre. Despite rap music’s popularity and expression of underprivileged and racialised youth globally, it has earlier been subject to policing and criminalisation, now introduced in the Nordic countries. Using Finnish and Swedish media discourse and rap lyrics and videos as data, this article contributes to prior understanding by 1) linking narratives of ‘gangsta rap’ to the dismantling of the Nordic welfare state, 2) highlighting the racist targeting of ethnic minorities through the public discussions of rappers and 3) discussing similarities and differences between Sweden and Finland, adding nuance to understanding how rap and its criminalisation vary across countries.Peer reviewe

Kohti ennakoivaa rakennussuojelua – Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ohjelmallinen suojelu

Ohjelmallinen rakennussuojelu -hankkeessa (OHRA) kehitettiin periaatteita valtakunnallisesti merkittävien rakennusten ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen suojelun turvaamiseksi. Ympäristöministeriön rahoittama hanke toteutettiin vuosina 2014-2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa. Tavoitteena on, että lakia rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) käytetään jatkossa suojelun välineenä ennakoivasti, järjestelmällisesti ja ohjelmallisesti. Tavoitteen edistämiseksi OHRA-hankkeessa kehitettiin suojelun liikennevalomalli, jossa on yhdistetty paikkatietoon ajantasainen valtakunnallisesti merkittävien kohteiden suojelutarpeen analyysi. Lisäksi rakennussuojeluprosessien yhtenäistämiseksi kehitettiin valtakunnalliset asiakirjamallit. Hankkeessa tutkittiin myös, millaisissa tapauksissa suojelun ensisijaisena keinona toimii parhaiten asemakaava ja millaisissa taas laki rakennusperinnön suojelemisesta. Hankkeessa tarkasteltiin seuraavia kohderyhmiä: • valtion suojeltu ja varjeltu rakennusperintö (suojelupäätökset valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) nojalla), • valtakunnallisesti merkittävät rautatieasema-alueet (sopimus menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi 22.9.1998), • Haagin yleissopimuksen toimeenpanoa varten laadittu kansallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriomaisuuden inventointi (Museoviraston esitys kohdeluetteloksi 12.9.2013), • valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 2009 (Valtioneuvoston päätös 22.12.2009). Pilottikohteiksi valittiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella sijaitsevia edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvia valtakunnallisesti merkittäviä kohteita, joiden suojelun ajantasaistamiseksi käynnistettiin rakennussuojeluprosessi

Asuntopolitiikkaa Euroopassa- Mitä voimme oppia?

Ympäristöministeriö tilasi selvityksen osana asuntopoliittisen kehittämisohjelman valmistelua. Hallitusohjelman mukaan osana asuntopoliittista kehittämisohjelmaa tulisi tehdä kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu. Selvityksessä kuvataan eräiden Euroopan maiden asuntopolitiikkaa aiheina asumisen kohtuuhintaisuus, yksityiset vuokramarkkinat sekä väestöltään vähenevien alueiden asumisongelmat. Asumismeno-osuuksin mitaten Suomessa asuminen on vertailumaihin nähden kohtuuhintaista, mutta suomalaiset arvioivat asumismenonsa rasittavimmiksi kuin monissa vertailumaissa. Asumismenojen kalleus kohdistuu väestöryhmiin eriarvoisesti, ja etenkin vuokralla asuvat ja pienituloiset maksavat asumisestaan suhteessa muita enemmän. Kaikissa tarkastelluissa maissa asuntopolitiikassa on tapahtunut ideologinen ja poliittinen käänne kohti markkinaperusteista asuntohuoltoa, ja yksityisen vuokrasektorin merkitys kohtuuhintaisuuden kysymyksessä on korostunut. Vuokrien kohtuuhintaisuutta on eri maissa edistetty sekä vuokranantajille suunnatuilla kannustimilla että vuokrasektorin säätelyllä. Pohjoismaissa syrjäseutujen asumisongelmat liittyvät asuntojen arvon laskuun, tyhjiin asuntoihin, yksipuoliseen asuntokantaan ja väestön ikääntymiseen. Ongelmia on pyritty ratkaisemaan sekä tukemalla asuntojen purkamista että niiden käyttötarkoituksen muuttamista.</p

Asuntopolitiikkaa Euroopassa - Mitä voimme oppia?

Ympäristöministeriö tilasi selvityksen osana asuntopoliittisen kehittämisohjelman valmistelua. Hallitusohjelman mukaan osana asuntopoliittista kehittämisohjelmaa tulisi tehdä kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu. Selvityksessä kuvataan eräiden Euroopan maiden asuntopolitiikkaa aiheina asumisen kohtuuhintaisuus, yksityiset vuokramarkkinat sekä väestöltään vähenevien alueiden asumisongelmat. Asumismeno-osuuksin mitaten Suomessa asuminen on vertailumaihin nähden kohtuuhintaista, mutta suomalaiset arvioivat asumismenonsa rasittavimmiksi kuin monissa vertailumaissa. Asumismenojen kalleus kohdistuu väestöryhmiin eriarvoisesti, ja etenkin vuokralla asuvat ja pienituloiset maksavat asumisestaan suhteessa muita enemmän. Kaikissa tarkastelluissa maissa asuntopolitiikassa on tapahtunut ideologinen ja poliittinen käänne kohti markkinaperusteista asuntohuoltoa, ja yksityisen vuokrasektorin merkitys kohtuuhintaisuuden kysymyksessä on korostunut. Vuokrien kohtuuhintaisuutta on eri maissa edistetty sekä vuokranantajille suunnatuilla kannustimilla että vuokrasektorin säätelyllä. Pohjoismaissa syrjäseutujen asumisongelmat liittyvät asuntojen arvon laskuun, tyhjiin asuntoihin, yksipuoliseen asuntokantaan ja väestön ikääntymiseen. Ongelmia on pyritty ratkaisemaan sekä tukemalla asuntojen purkamista että niiden käyttötarkoituksen muuttamista

Kompaktikaupunki Jyväskylän Huhtasuolla

Maisteritutkielma käsittelee 1960-luvun puolivälissä Suomessa tapahtunutta yhdyskuntasuunnittelun murrosta, jossa puutarhakaupungin kaavoitusteoria vaihtui ruutukaavapohjaiseksi, yhteisöllisyyttä korostavaksi kompaktikaupungiksi. Kaavoituksen paradigmanmuutos limittyy ajallisesti yhteen voimakkaan yhteiskunnallisen murroskauden kanssa. Tiivis ruutukaava mahdollisti liikennevirtojen nostamisen kaavoituksen keskiöön, tehokkaan täyselementtirakentamisen sekä kaupan keskittämisen itsepalvelupohjaisiin suuryksiköihin. Näitä yhteiskunnan modernisoitumista mahdollistaneita tekijöitä ei oltu huomioitu 1940-luvulla Otto-I. Meurmanin Asemakaavaopissa esittelemässä funktionalistispohjaisessa puutarhakaupunki-teoriassa, jonka kantava idea oli jakaa kaupunkitila pienempiin yksiköihin harmonisesti luonnon kanssa. Kompaktikaupunki-teoria kehittyi 1960-luvulla pitkälti arkkitehtien puutarhakaupunkia kohtaan esittämästä kritiikistä. Arvostelun kohteena olivat etenkin eristäytyneiksi koetut 1950-luvun lähiöt. Suunnittelijakunta koki, että puutarhakaupunki-teoria ei vastannut modernisoituvan yhteiskunnan kaavoitukselle asettamiin vaatimuksiin, vaan aiheutti epäjäsentyneen kaupunkitilan rakentumisen. Strukturalistiseen ruutukaavaan perustuvaa kompaktikaupunkia tarkastellaan Jyväskylän Huhtasuon lähiökeskustan näkökulmasta. 1970- ja 1980-luvulla kaavoitettu Huhtasuo on alun perin rakentunut kompaktikaupunki-ideologian mukaisesti. Alue on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaan täydennys- ja uudelleenrakentamisen kohteena. Tutkimusesimerkin keinoin esitellään kompaktikaupungin käytännön toteutusta ja muuntojoustavuutta täydennysrakentamisen näkökulmasta. Maisteritutkielma esittelee Huhtasuon lähiökeskustan rakennettuna kulttuuriympäristönä historiallisine, arkkitehtonisine ja maisemallisine arvoineen

Pyhismatsku – pyhäkoulumatka kirkkovuoden läpi : Pyhäkoulutoiminnan uudistamista Oulun seudulla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kyselyn perusteella, millaista pyhäkoulutoimintaa Oulun seudun seurakunnilla on. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää pyhäkoulutoimintaa suunnittelemalla toimintaa tukeva materiaalipaketti. Työ on hankkeistettu Tuiran seurakunnalle sekä Tuiran seurakunnan yhteistyöseurakunnille eli Oulun tuomiokirkon ja Karjasillan seurakunnille. Opinnäytetyön teoriapohjassa käsiteltiin seurakunnan varhaiskasvatuksen eri toimintoja ja toiminnallisia oppimistapoja, jotka auttavat lapsen kasvua. Materiaalin kehityskohteiksi valittiin materiaalin helppous, soveltuvuus, käytännöllisyys ja monipuolisuus sekä lapsen spiritualiteetti. Kiinnostusta herätti saada myös uutta aineistoa liikkumiseen, leikkiin ja kädentaitoihin. Materiaali valmistui syksyllä 2021. Koronan vuoksi materiaalia ei ole käytännössä testattu, vaan hankkeistajaseurakunnat antoivat palautetta materiaalin toimivuudesta. Hankkeistajaseurakunnan palautteesta selvisi, että materiaali vastasi sille luotuja tavoitteita.The objective of the thesis was to survey how parishes do Sunday school work in Oulu regions. In addition, the purpose was to develop Sunday school work by planning material that would support Sunday school activities. Thesis was done in cooperation with Tuira parish and Tuira’s cooperation parishes Oulu Cathedral and Karjasilta parish. The thesis theory includes parish early childhood educations different actions and teaching methods that helps children’s growth. The development goals was to make material that is easy to use, applicable, functional, and diverse. There was interest in creating new material of exercising, crafting and child’s plays. The material was completed in the fall 2021. Because of Covid virus material has not been tested in action, but cooperation parishes gave feedback on the functionality of the material. The feedback from the cooperation parishes showed that the material achieved the development goals