Exploring pre-service teachersʼ and comprehensive school pupilsʼ understandings of literacies in digital environments

This study focuses on Finnish pre-service teachersʼ and comprehensive school pupilsʼ understandings of literacies in digital environments. The study included 181 participants: 38 pre-service teachers, 79 primary school (PS) pupils and 64 lower secondary school (LS) pupils. The pre-service teachers created concept maps and written descriptions that portrayed their understanding of reading literacy, digital literacy and multiliteracy. The pupils were asked to write down what kinds of literacies they need in digital environments. The results indicate that the pre-service teachers mainly understood the many modalities of literacies. However, they emphasised reading literacy as the fundamental basis of other literacies. Similarly, the PS pupils perceived the many modalities of literacies, especially emphasising their visual elements. Instead of noticing the diversity of texts, LS pupils highlighted critical attitude and language skills.© 2023 Author(s). This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons CC-BY 4.0 License (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Opettajien monilukutaidolle antamat merkitykset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajat ymmärtävät monilukutaidon käsitteen: millaisia merkityksiä he antavat monilukutaidolle ja millaisia orientaatioita heillä on sitä kohtaan. Monilukutaito on opetussuunnitelmassa laaja käsite, jonka haltuunotto ja soveltaminen vaativat kä sitteille annettavien merkitysten jäsentämistä ja niiden soveltamista oppimiseen. Tutkimusaineistona ovat täydennyskoulutukseen osallistuneiden 34 opettajan ennakkotehtävät. Niitä tarkasteltiin merkityksen rakentumisen fenomenologiasta käsin sekä diskurssianalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että opettajilla oli varsin laaja käsitys monilukutaidon multimodaalisesta luonteesta mutta käsitteen monikielinen ja -kulttuurinen sekä kriittinen näkökulma jäivät vähemmälle huomiolle. Opettajien orientaatiot monilukutaitoa kohtaan olivat muun muassa neutraaleja, kriittisiä ja epävarmoja. Opettajien yhteiset neuvottelut monilukutaidon käsitteestä ovat tarpeen, sillä yhteisen merkityspohjan päälle opettaja voi rakentaa omaa pedagogista repertuaariaan monilukutaidon opettamiseen. Tällaisille neuvotteluille on tärkeä tarjota mahdollisuuksia opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa.   Meanings given to multiliteracy by teachers The aim of the study was to investigate how teachers understand the concept of multiliteracy: what kind of meanings they assign to multiliteracy, and what kind of orientations they have towards it. Multiliteracy is a broad concept in the curriculum, and wide understanding and appliance is needed to assimilate and apply it to teaching and learning. The research data consists of pre-assignments of 34 teachers who participated in the in-service training. The answers were considered from a phenomenological point of view as well as by means of discourse analysis. The results indicate that teachers had a quite broad understanding of the multimodal nature of multiliteracy, but the multilingual and cultural aspects of the concept were not considered widely enough. Teachers' orientations towards multiliteracy were, for example, neutral, critical, and uncertain. Teachers' joint discussions on the concept of multiliteracy are necessary. This way teachers can build their own pedagogical repertoire for teaching multiliteracy skills. It is important to provide opportunities for such discussions in teacher education and in-service training. Keywords: teachers’ in-service training, multiliteracy, concept forming, curriculu

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja uudet lukutaidot

nonPeerReviewe

Signal acquisition challenges in mobile systems

In recent decades, the advent of mobile computing has changed human lives by providing information that was not available in the past. The mobile computing platform opens a new door to the connected world in which various forms of hand-held and wearable systems are ubiquitous. A single mobile device plays multiple roles and shapes human lives towards a better future. In these systems, sensor-based data acquisition plays an essential role in generating and providing useful information. The increased number of sensors is embedded in a single device in order to process various signal modalities. In practice, more than 30 data converters are required in designing a mobile system in which the data-converting blocks become among the most power-hungry components in battery-operated systems. Due to the increased variety of sensors, mobile systems are meant to face several obstacles. For example, the increased number of sensors increase system power consumption during the system operation. The increased power consumption directly affects operation time because mobile systems are powered by a limited energy source. Moreover, an increased amount of information also gives rise to bandwidth problems in communication due to the increased volume of data transmission. Also, this system design requires a larger area in a silicon die so that multiple signal paths can be placed without cross-channel interference. Therefore, the system design has presented a challenge in terms of trying to resolve the design constraints such as power consumption, bandwidth usage, storage space, and design complexity issues. To overcome these obstacles, in this dissertation, efficient data acquisition and processing methods are investigated. Specifically, this thesis considers the problems of energy-efficient sampling and binary event detection. This dissertation begins by presenting a new signal sampling scheme that enables higher precision signal conversion in compressed-sensing-based signal acquisition. The proposed scheme is based on the popular successive approximation register and employs a modified compressive sensing technique to increase the resolution of successive-approximation-register (SAR) analog-to-digital converter (ADC) architecture. Circuit-level architecture is discussed to implement the proposed scheme using the SAR ADC architecture. A non-uniform quantization scheme is proposed and it improves data quality after data acquisition. The proposed scheme is expected to be used for medium- or high- frequency data conversion. Secondly, the possibility of using fewer ADCs than channels is studied by leveraging sparse-signal representation and blind-source-separation (BSS) techniques. In particular, this dissertation examines the problem of using a single ADC or quantizer system for digitizing multi-channel inputs. Mixing and de-mixing strategies are extensively studied for sampling frequency-sparse signals and the proposed multi-channel architecture can be easily implemented using today's analog/mixed-signal circuits. The third part of this dissertation investigates a binary hypothesis testing problem. In mobile devices such as smartphones and tablet PCs, a major portion of energy is consumed in user interfaces (LCD display and touch input processing). For accurate detection and better user interface, energy-efficient sensing and detection schemes are necessary to manage multiple sensor inputs. A highly efficient detection scheme is presented that can detect binary events reliably with a fraction of the energy consumption required in the conventional energy detection.Electrical and Computer Engineerin

Oppimisen paikat ilmiölähtöisellä kurssilla : luokanopettajaopiskelijat mielen hyvinvoinnin digitaalista lukutaitoa tutkimassa

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia ammatillisen kehittymisen kannalta merkityksellisiä oppimisen paikkoja rakentui luokanopettajaopiskelijoiden ilmiölähtöisellä kurssilla, jossa tutkittavana ilmiönä oli mielen hyvinvoinnin digitaalinen lukutaito. Tutkimusaineisto koostuu 38 opiskelijan päiväkirjoista ja kurssin loppukirjoitelmista. Tulokset osoittavat neljä pääasiallista oppimisen paikkaa: käsitekarttatehtävät, artikkelien lukeminen, mielen hyvinvointia tukevien digitaalisten ratkaisujen arviointi opiskelijaryhmässä ja kouluvierailut. Ammatillinen kehittyminen osoittautui moniulotteiseksi prosessiksi, jossa oli monesti läsnä yhtä aikaa monenlaisia asiantuntijuuden elementtejä. Etenkin affektiiviset elementit, kuten motivaatio ja tunteet, olivat läsnä opiskeltaessa teoreettisia tai käytännöllisiä sisältöjä. Myös opiskelutaidot vaikuttivat oppimiseen. Oppimisen affektiiviseen ulottuvuuteen ja opiskelutaitojen tukemiseen tuleekin opettajankoulutuksessa kiinnittää jatkuvasti huomiota tiedollisten asioiden opettamisen lisäksi.peerReviewe

Miten luokanopettajaopiskelijat arvioivat itseään tekstien tuottajina?

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luokanopettajaopiskelijat (N = 76) arvioivat omaa tekstien tuottamistaan ja sen oppimista. Tutkimusaineistona olivat lomakekyselyn avoimet vastaukset. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että opiskelijat lähestyvät tekstien tuottamista ja sen oppimista suhtautumis-, osaamis- ja kehittymiskeskeisesti. Kokonaisuudessaan itsearviointien taustalla on melko kokonaisvaltainen kirjoittamiskäsitys, jossa edustuvat selkeimmin genre- ja prosessidiskurssit ja vähiten sosiaalisen ja sosiopoliittisen toiminnan diskurssit. Yksilöiden välillä on eroja lähestymistapojen ja kirjoittamiskäsitysten monipuolisuudessa sekä reflektoinnin tarkkuudessa. Opettajankoulutuksessa tulee ohjata opiskelijoita käsitystensä monipuolistamiseen ja laajentamiseen sekä tukea reflektion taitojen kehittymistä.This article reports on an examination of how primary education pre-service teachers self-assess their literacy, more specifically their writing skills and how they learn them. The data consist of material from a qualitative survey (N = 76) responded to by the participants in their first academic term. The data were analysed using qualitative and theory informed content analysis. The findings show that pre-service teachers approach their writing skills from three perspectives which are stance-, skill- and development-specific. Analysis of self-assessment indicates that the participants perceive themselves as a writer quite holistically, and their reflections represent genre and process discourses, although less social practices and socio-political discourses. However, there are individual differences between participants in approaching and perceiving writing, as well as in depth of reflection. Based on our findings, the pre-service teachers’ understanding of writing and their reflection skills should be promoted more systematically during their studies.peerReviewe

Esteettömyys digitaalisissa ympäristöissä kielellisten erityisvaikeuksien näkökulmasta

Digitalisoitumisen myötä monet arjessa tarvittavat tiedot ja palvelut ovat siirtyneet teknologiaympäristöihin, joiden käyttö vaatii digitaalista lukutaitoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin digitaalisten ympäristöjen esteettömyyttä sellaisten nuorten näkökulmasta, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia (SLI). Tutkimus pyrki osallistamaan näitä nuoria digitaalisten palvelujen suunnitteluun. Digitaalisiksi palveluiksi valittiin mielen hyvinvointia edistäviä sivustoja, sovelluksia ja pelejä, koska SLI-nuorilla on todettu muita useammin mielen hyvinvoinnin pulmia. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten digitaalisten ympäristöjen esteettömyys ilmenee tutkimukseen osallistuneiden SLI-nuorten puheissa ja millaisia mielen hyvinvoinnin digitaalisia palveluita he itse suunnittelisivat. Tutkimus toteutettiin etnografisena tapaustutkimuksena yhdessä SLI-nuorista koostuvassa oppilasryhmässä. Nuoret osallistuivat työpajoihin, joissa käsiteltiin mielen hyvinvointia, esteettömyyttä ja digitaalisia ympäristöjä sekä suunniteltiin esteetöntä mielen hyvinvoinnin digitaalista palvelua. Tutkimuksessa havaittiin esteettömyyden määrittelyn olevan SLI-oppilaille haastavaa. Digitaalinen esteettömyys ilmeni nuorten puheissa ja suunnitelmissa sivustojen rakenteen johdonmukaisuutena, tekstin visuaalisena ja rakenteellisena selkeytenä, tekstin sisällöllisenä selkeytenä, relevanttiutena, turvallisuutena sekä luotettavuutena. Nämä teemat liittyvät kiinteästi esteettömyyden fyysisiin, sosiaalisiin ja psyykkisiin ulottuvuuksiin. Tulokset osoittavat, että esimerkiksi verkkosivujen suunnittelussa tulisi entistä paremmin huomioida kaikenlaiset käyttäjät.peerReviewe