Lainsäädännön arviointineuvoston toiminnan vaikuttavuuden arviointi

Hankkeessa tuotettiin tietoa lainsäädännön arviointineuvoston ensimmäisen kahden kokonaisen toimin-tavuoden toiminnasta, verrattiin arviointineuvoston toimintatapoja ja resursseja muiden maiden vastaaviin sekä arvioitiin, miten lainsäädännön arviointineuvoston toimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Arviointineuvoston toiminnan alkuvaiheessa tärkeimmäksi painopisteeksi on muodostunut lausuntojen antaminen hallituksen esitysten luonnoksista. Toiminnan käynnistyessä neuvosto on keskittynyt taloudel-listen vaikutusten arviointien arviointeihin huomioiden kuitenkin myös muiden vaikutuslajien arviointien arvioinnin. Jatkossa myös lainsäädännön jälkiarviointien arviointi sekä EU-säädösten arviointitoimintaan osallistuminen ovat neuvoston kehitysagendalla. Toisaalta erityisesti lainvalmistelijoiden piirissä arvioin-tineuvostolta odotettaisiin aktiivisempaa otetta lainvalmistelun ja vaikutusarviointitoiminnan tukemiseen nykyistä laajemmin. Suomessa arviointineuvosto on henkilömääränsä ja osa-aikaisuutensa puolesta tyypillinen, mutta kan-sainvälisessä vertailussa ratkaisevaa on sihteeristön pieni koko. Sihteeristölle mitoitettu vähäinen henki-lötyöaika heijastuu neuvoston toiminnan alkuvaiheeseen ja siihen, että neuvosto ei ole toiminut kaikilla niillä osa-alueilla, joilla se valtioneuvoston asetuksen mukaan voisi toimia. Myös vaikutusten arviointien tehtävänkuva on Suomessa laaja: Suomen neuvoston tarkastelu kattaa kaikki vaikutusarviointien kate-goriat, kun muissa maissa tyypillisesti keskitytään taloudellisten ja yritysvaikutusten arviointeihin. Liite 1 Taulukot Liite 2 Policy Brief 21/2018Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

LongITools:Dynamic longitudinal exposome trajectories in cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases

The current epidemics of cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases have emerged alongside dramatic modifications in lifestyle and living environments. These correspond to changes in our "modern" postwar societies globally characterized by rural-to-urban migration, modernization of agricultural practices, and transportation, climate change, and aging. Evidence suggests that these changes are related to each other, although the social and biological mechanisms as well as their interactions have yet to be uncovered. LongITools, as one of the 9 projects included in the European Human Exposome Network, will tackle this environmental health equation linking multidimensional environmental exposures to the occurrence of cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases

LongITools: Dynamic longitudinal exposome trajectories in cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases

The current epidemics of cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases have emerged alongside dramatic modifications in lifestyle and living environments. These correspond to changes in our “modern” postwar societies globally characterized by rural-to-urban migration, modernization of agricultural practices, and transportation, climate change, and aging. Evidence suggests that these changes are related to each other, although the social and biological mechanisms as well as their interactions have yet to be uncovered. LongITools, as one of the 9 projects included in the European Human Exposome Network, will tackle this environmental health equation linking multidimensional environmental exposures to the occurrence of cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases.</p

Perehdyttämisopas Ravintola Paltamon Sydämeen

Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä ravintola Paltamon Sydämelle perehdyttämisopas. Perehdyttämisoppaan tuli olla valmiina huhtikuussa 2011, jolloin ravintolaan saapui uusia työntekijöitä. Perehdyttämisoppaan tarkoitus oli, että tuleva työntekijä omaksuu yrityksen toimintatavat ja oppii toimimaan yrityksessä hyvänä työntekijänä. Kun työntekijä perehdytetään kunnolla, tulee hän nopeammin tuottavaksi. Perehdyttämisopas tulisi jatkossa toimimaan yrityksen perehdyttämisen apuvälineenä. Opinnäytetyö on toiminnallinen työ. Perehdyttämisopas koottiin omien kokemusten, erilaisten lähteiden ja toimeksiantajan toiveiden mukaisesti. Oppaan kokoamiseen käytettiin myös työntekijöiden suullisten haastattelujen pohjalta saatuja tietoja. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksina syntyivät perehdytysoppaan lisäksi työrytmiikkakaaviot, perehdyttämisentarkistuslistat sekä perehdyttäjälle, että perehdytettävälle. Teoriaviitekehyksessä käsitellään perehdyttämistä. Minkälaista on hyvin hoidettu perehdyttäminen, siihen liittyvää lainsäädäntöä sekä niitä asioita mitä perehdyttämissuunnitelmaan kuuluu. Teoriaviitekehyksessä käsitellään myös työnantajan vastuuta perehdyttämisessä. Teoriaviitekehys lähdettiin työstämään niin, että se tukisi mahdollisimman paljon toiminnallista osiota. Teoriaviitekehyksen rakentamiseen on käytetty lähteinä kirjoja ja Internetistä löytyviä aiheeseen liittyviä materiaaleja.The commission was to create a job orientation guide for Restaurant Paltamon Sydän. The orientation guide was due by April 2011, when many new employees were coming. The main purpose of this guide was to make employees understand and learn how to work in this restaurant. When the employee is properly trained, he/she will become a more productive employee faster. The orientation guide will be a good tool for job orientation situations in the restaurant. This thesis is a functional work. The guide was made by collecting information from different sources found in books and the internet. One major information source was the commissioner who gave a lot of information about the company and assisted with the contents of the guide. One member of the thesis group was working there earlier, so she also knew what kind of things new employees should learn when they arrive to work for the first time. Furthermore earlier work experience helped the authors to understand what job orientation was. Additional information was also acquired by interviewing the company´s current employees. The output from this functional work is the guide which was developed, and the cleaning program as well as manager´s checklist for orientation. The theoretical framework comprises job orientation; what job orientation is, and how it is done correctly, as well as what the orientation plan should include not to forget the law concerning orientation at the work place

Influence of Farm Environment on Asthma during the Life Course: A Population-Based Birth Cohort Study in Northern Finland

We investigated the influence of a farming environment on asthma at three time points from birth to 46 years using the Northern Finland Birth Cohort 1966 (n = 10,926). The prevalence of asthma was investigated by postal questionnaires at 14, 31 and 46 years of age. Exposure to a farming environment was assessed by a postal questionnaire at birth and at 31 and 46 years of age. Odds ratios (ORs) and their 95% confidence intervals (95% CIs) for the prevalence of asthma were obtained from multinomial logistic regression, stratified by sex. Being born in a farmer family was potentially causally associated with lower risk of asthma in males at 31 years of age (OR 0.56, 95% CI 0.37, 0.85) and in females at 46 years of age (OR 0.64, 95% CI 0.44, 0.95). Working as a farmer was not associated with asthma. Exposure to a farming environment in childhood may have a lifelong impact on developing asthma from birth through young adulthood and until middle age, indicating that &lsquo;immune deviation&rsquo; may persist throughout life

Influence of farm environment on asthma during the life course:a population-based birth cohort study in Northern Finland

Abstract We investigated the influence of a farming environment on asthma at three time points from birth to 46 years using the Northern Finland Birth Cohort 1966 (n = 10,926). The prevalence of asthma was investigated by postal questionnaires at 14, 31 and 46 years of age. Exposure to a farming environment was assessed by a postal questionnaire at birth and at 31 and 46 years of age. Odds ratios (ORs) and their 95% confidence intervals (95% CIs) for the prevalence of asthma were obtained from multinomial logistic regression, stratified by sex. Being born in a farmer family was potentially causally associated with lower risk of asthma in males at 31 years of age (OR 0.56, 95% CI 0.37, 0.85) and in females at 46 years of age (OR 0.64, 95% CI 0.44, 0.95). Working as a farmer was not associated with asthma. Exposure to a farming environment in childhood may have a lifelong impact on developing asthma from birth through young adulthood and until middle age, indicating that ‘immune deviation’ may persist throughout life