Robots, Autonomy, and Responsibility

We study whether robots can satisfy the conditions for agents fit to be held responsible in a normative sense, with a focus on autonomy and self-control. An analogy between robots and human groups enables us to modify arguments concerning collective responsibility for studying questions of robot responsibility. On the basis of Alfred R. Mele’s history-sensitive account of autonomy and responsibility it can be argued that even if robots were to have all the capacities usually required of moral agency, their history as products of engineering would undermine their autonomy and thus responsibility

Improvisation as Online Planning

Peer reviewe

Romantiikkaa, förtitalismia vai inhimillistynyttä funktionalismia? : Suomen jälleenrakennuskauden arkkitehtuurihistoriografia

Tarkastelen tutkielmassani Suomen jälleenrakennuskauden arkkitehtuurista tehtyjä tulkintoja ja suhtautumista kauden rakennustaidetta kohtaan. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta taiteen ja arkkitehtuurin yleiskatsauksesta sekä yhdestä 1940-lukua epookkina tarkastelevasta kirjasta, jotka edustavat laajalevikkisistä arkkitehtuurihistorista. Niitä tarkastellaan Michel Foucault’n Tiedon arkeologia -teoksessa teoretisoimalla diskurssianalyyttisellä metodilla. Diskurssista etsitään sellaisia lausumisen tapoja, jotka kuvastavat kirjoittajien suhtautumista aikakauden arkkitehtuuriin. Jälleenrakennuskauteen on liitetty romanttisuuden leima, minkä lisäksi kaudesta on käytetty tyylinimiä “förtitalismi” ja “inhimillistetty funktionalismi”. Näiden ilmenemistä ja sävyä tarkastelen. Tutkielman toisen teoreettisen tason muodostaa moderniteetin aatteellisen taustan tarkastelu sekä modernin arkkitehtuurin historiassa ja teoriassa käytetyn käsitteistön tarkastelu. Niiden avulla havainnoidaan jälleenrakennuskauden arkkitehtuurin suhteutumista moderniteetin ja modernin arkkitehtuurin traditioon. Moderniteetin aatteellisen taustan pohdinta perustuu Jürgen Habermasin tulkintoihin moderniteetin filosofisesta diskurssista. Frankfurtin koulukunnan jatkajana ja kriittisen teorian uudistajana tunnettu Habermas käy läpi sitä aatteellista taustaa ja filosofista keskustelua, joka antaa leimansa koko modernille ajalle ja maailmalle. Tulkitani mukaan kriitiisen koulukunnan piirissä katsotaan valistuksesta alkaneen modernin projektin kuvan olleen yksipuolinen ja painottuneen ainoastaan järjen kategoriaan. Modernin projektin toisena vaiettuna rakennuskappaleena on romantiikka. Länsimaisissa taiteissa esikuvia on haettu vuoroin antiikista ja vuoroin ei. Romantiikka taidesuuntana on antanut leimansa useille suunnille, jotka eivät hakeneet innostustansa antiikista. Koska modernismi irtautui antiikin lisäksi historiasta, on sen yhteys romantiikkaan mahdollinen. Suomalaisen modernin arkkitehtuurin historiassa aatteellista romanttisuutta ei käsitellä, vaan arkkitehtuurin oikeutus on haettu perinteisesti järjen kategoriasta, mitä modernin arkkitehtuurin diskurssissa käytetyt käsitteet kuten “rationalismi” ja “funktionalismi” korostavat. Tätä taustaa vasten pyrin osoittamaan, että kaikki moderni arkkitehtuuri on luettavissa järjen ohessa myös romantiikan vaikutuspiiriin, eikä sen ilmeneminen pelkästään jälleenrakennuskauden rakennustaidetta kuvaamassa ole kovin osuvaa. Tavoitteenani on tarkentaa kuvaa jälleenrakennuskauden lisäksi taidehistorian historiasta. Tutkielmalle leimansa antaa eräänlainen tieteenfilosofinen ja -historiallinen näkökulma. Jo otsikossa esiintyvä historiografia kertoo tavoitteesta toimia eräänlaisena välitilinpäätöksenä. Historian kirjoituksen uudelleenuvun myötä saatava tieto mahdollistaa uusien tulkintojen tekemisen. Tutkimustuloksena havaitsen erilaisia suhtatumistapoja kauden arkkitehtuuria kohtaan sekä hyvin erilaista kielenkäyttöä. Eräillä kirjoittajilla romanttisuus on pejoratiivinen termi, kun taas toisilla sitä käytetään neutraalisti ja kolmansien sanavarastoon se ei kuulu lainkaan. Diskurssin tarkastelun myötä kirjoittajat jakautuvat suhtatumiseltaan ja sanastoltaan kolmeen ryhmään, joista muodostan koulukuntia. Koulukunnat ovat sijoittuneet eri arkkitehtuurin historiaa tuottaviin instituutioihin Suomen rakennustaiteen museossa, Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastossa ja Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineessa

Cooperative Replies to Unbelievable Assertions : A Dialogue Protocol Based on Logical Interpolation

Extended version of a paper with the same title presented at the Third International Conference on Agents and Artificial Intelligence (ICAART’11)We propose a dialogue protocol for situations in which an agent makes to another agent an assertion that the other agent finds impossible to believe. In this interaction, unbelievable assertions are rejected using explanations formed by logical interpolation and new assertions are being made such that all previous rebuttals are taken into account.Peer reviewe

How to Deal with Unbelievable Assertions

We tackle the problem that arises when an agent receives unbelievable information. Information is unbelievable if it conflicts with the agent’s convictions, that is, what the agent considers knowledge. We propose two solutions based on modifying the information so that it is no longer unbelievable. In one solution, the source and the receiver of the information cooperatively resolve the conflict. For this purpose we introduce a dialogue protocol in which the receiver explains what is wrong with the information by using logical interpolation, and the source produces a new assertion accordingly. If such cooperation is not possible, we propose an alternative solution in which the receiver revises the new piece of information by its own convictions to make it acceptable.Peer reviewe

What Does it Take to be a Social Agent?

The aim of this paper is to present a philosophically inspired list of minimal requirements for social agency that may serve as a guideline for social robotics. Such a list does not aim at detailing the cognitive processes behind sociality but at providing an implementation-free characterization of the capacities and skills associated with sociality. We employ the notion of intentional stance as a methodological ground to study intentional agency and extend it into a social stance that takes into account social features of behavior. We discuss the basic requirements of sociality and different ways to understand them, and suggest some potential benefits of understanding them in an instrumentalist way in the context of social robotics.The aim of this paper is to present a philosophically inspired list of minimal requirements for social agency that may serve as a guideline for social robotics. Such a list does not aim at detailing the cognitive processes behind sociality but at providing an implementation-free characterization of the capacities and skills associated with sociality. We employ the notion of intentional stance as a methodological ground to study intentional agency and extend it into a social stance that takes into account social features of behavior. We discuss the basic requirements of sociality and different ways to understand them, and suggest some potential benefits of understanding them in an instrumentalist way in the context of social robotics.Peer reviewe

Evaluation of the Factors Affecting Classification Performance in Class Imbalance Problem

In binary classification, when the distribution of numbers in the class is imbalanced, we are aimed to increase the accuracy of classification in classification methods. In our study, simulated data sets and actual data sets are used. In the simulation, the "BinNor" package in the R project, which produces both numerical and categorical data, was utilized. When simulation work is planned, three different effects are considered which may affect the classification performance. These are: sample size, correlation structure and class imbalance rates. Scenarios were created by considering these effects. Each scenario was repeated 1000 times and 10-fold cross-validation was applied. CART, SVM and RF methods have been used in the classification of data sets obtained from both simulation and actual data sets. SMOTE, SMOTEBoost and RUSBoost were used to decrease or completely remove the imbalance of the data before the classification methods were applied. Specificity, sensitivity, balanced accuracy and F-measure were used as performance measures. The simulation results: the imbalance rate increases from 10 to 30, the effect of the 3 algorithms on the classification methods is similar accuracy. Because the class imbalance has become balanced

Hautakammiosta Sateenvarjoon : Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäen hautamuistomerkkien kertoma

Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin Hietaniemen hautausmaan yhdellä alueella, Taiteilijainmäellä (kortteli V21A), sijaitsevia hautamuistomerkkejä. Taiteilijainmäki sai alkunsa vuonna 1943, jolloin kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela haudattiin rinteeseen rakennettuun hautakammioon. Alueelle haudatuille suomalaistaiteilijoille on pystytetty 50 hautamuistomerkkiä. Hautamuistomerkkien osalta alue on tullut valmiiksi 2010-luvulla. Tutkimuksen pääkysymys on, mitä Taiteilijainmäen hautamuistomerkit kertovat. Pääkysymys jaetaan kolmeen osakysymykseen. Mitä hautamuistomerkit kertovat haudatuista henkilöistä? Mitä hautamuistomerkkien symboliikka merkitsee? Miten hautamuistomerkit suhteutuvat aikaisempaan hautamuistomerkkiperinteeseen? Tutkimusaineisto muodostuu eri aineistotyypeistä. Hautausmaalla olevat hautamuistomerkit on tallennettu valokuvin, jotka on liitetty tutkimukseen. Arkistolähteiden ja tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu haastatteluja, joiden teemana on ollut yksittäinen hautamuistomerkki. Tutkimuksessa käytetään laadullista tutkimusmenetelmää. Hautamuistomerkit kertovat haudattujen elämäntyöstä, luonteesta ja harrastuksista. Joissakin taustakertomus on niin henkilökohtainen, ettei sitä voi päätellä muistomerkkiä tarkastelemalla. Yhdessä muotokuvallisessa muistomerkissä vainajan kuvaamisen tapa poikkeaa entisestä hiekkapuhalletun kuvan myötä. Yhteen on kasvokuvan lisäksi liitetty ratsastajapatsas, joka on harvinainen hautausmaakontekstissa. Haudattuihin liittyvät henkilökohtaiset asiat suuntaavat kertoman muistoihin ja taaksepäin. Kristinuskon keskeinen symboli, risti, esiintyy hautakivissä kahdessa muodossa. Latinalainen tyhjä risti on neljässä ja krusifiksi yhdessä hautakivessä. Yksi hautamonumentti on T-ristin muotoinen. Kristilliset symbolit suuntaavat kertoman eteenpäin, ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän toivoon. Tutkimuksen perusteella on mahdoton päätellä tutkittujen symbolien yleistä esiintyvyyttä hautausmailla Taiteilijainmäen kuriositeettiluonteen vuoksi. Neljässä veistoksellisessa ja yhdessä monumentaalisessa hautamuistomerkissä pohditaan kuolemaa ja sen väistämättömyyttä. Ne eivät anna vastausta. Niiden kertoma suuntautuu taaksepäin, sillä niistä puuttuu kristillisten symbolien sisältämä toivo. Suurin osa Taiteilijainmäen hautamuistomerkeistä pohjautuu aikaisempaan hautamuistomerkkiperinteeseen. Klassisia ja niihin perustuvia hautakiviä on lähes puolet, veistoksellisia muistomerkkejä on reilu kolmannes ja monumentaalisia vajaa viidennes. Alueella voi seurata suomalaisten kuvanveistäjien taidetta 1930-luvulta 2010-luvulle. Uusklassisen suunnan suurten sileäksi hiottujen kivien päälle on asetettu abstrakteja metallisia veistoksia. 2010-luvulla on uutta nykytaiteen mukaisen abstraktin metallisen veistoksen asettaminen suoraan maahan ilman näkyvää jalustaa, mistä esimerkkinä on veistos nimeltä Sateenvarjo

A NOVEL APPROACH BASED ON ELEPHANT HERDING OPTIMIZATION FOR CONSTRAINED OPTIMIZATION PROBLEMS

Many real-world problems can be formulated as an optimization problem and they have some constraints generally. To overcome these constraints, bio-inspired algorithms are adapted to constrained optimization using constraint handling methods and some modifications. In this study, a new approach is developed to solve constrained optimization problems with elephant herding optimization algorithm which is a newly-emerging optimization technique. Besides the basic EHO, two EHO variants (EHO-NoB and GL-EHO) are adapted to constrained optimization with this approach. The well-known thirteen constrained benchmark functions are used to analysis the performances of algorithms. Experimental results show that the GL-EHO has a better performance than the basic EHO and other algorithms. In addition, the results of GL-EHO are comparable level with the result of another EHO variant in the literature

Collaboration in electronic resource provision in university libraries: SHEDL, a Scottish case study

This case study examines the growth of collaboration among Scottish higher education institutions. Following a summary of the work of the Scottish Confederation of University and Research Libraries (SCURL), more detailed information is provided on collaboration in the fields of acquisition, licensing, selection, and purchasing. Some of the UK background is outlined, relating to NESLi2 in particular, in order to illuminate the options within Scotland. The origins of negotiations on electronic resource provision within Scotland are described, drawing on developments in other countries including Ireland and Scandinavia. After initial setbacks, the implementation of the Scottish Higher Education Digital Library (SHEDL) from 2007 to 2009 is detailed. Current benefits arising from SHEDL are explained, and some possible future developments are discussed