Colonization, Desertion and Entrenchment of Settlements in Western Nyland ca. 1300-1635 AD

Finland Proper (Sw. Egentliga Finland, Fi. Varsinais-Suomi) and Häme (Sw. Tavastland) formed the core area of Iron Age settlement in Finland. Monuments and sites dating back to the Late Iron Age or to the 11th or 12th centuries can be found from large areas of these two provinces. Less than two centuries later, during the early 14th century, large regions outside this core area were settled. One of the, Nyland (Fi. Uusimaa), was a thoroughly organised province already in the 1320's. Previous researchers have mostly thought that large and virtually unoccupied areas have been colonized during a rather short time period in the early Middle Ages. However, it is very difficult to explain sucha fast change in the settlement pattern in Southern Finland. Recent discoveries by Teija Alenius, Henrik Jansson and Tapani Tuovinen have challenged this common impression. In their articles they have concentrated especially on the development in the Late Iron Age. This article focuses on the Middle Ages and early modern period. The emergence of the privince of Nyland and the Castle Province of Raseborg will be discussed as well as the colonization, desertion and entrenchment of the settlements in the Western Nyland from the early 14th century to the 1630's

Galliumarsenidinanolankojen kasvatus piialustakiteelle

In this thesis, gallium arsenide nanowires (NW) were grown on silicon substrates by atmospheric pressure metal organic vapor phase epitaxy. NWs offer a myriad of novel applications and solutions in a variety of different fields, including optoelectronics. Epitaxial NWs with good optical properties are required in many of the possible applications. The aim of this work was to grow NWs epitaxial with a good yield, optimize the growth parameters in the used system, and to passivate the surface of the NWs by core-shell structures and atomic layer deposition (ALD) in order to improve their photoluminescence (PL). The used shell materials were AlGaAs and GaAsP, and the ALD coating was aluminum nitride. The NW yield and morphology were characterized with scanning electron microscopy, their crystal structure and quality with transmission electron microscopy, chemical composition with energy-dispersive X-ray spectroscopy and optical properties with PL measurements. The results showed that the NW s can be grown with a good yield within an appropriate range of temperature, molar ratio, and total molar flow. The passivation methods resulted in drastically improved PL intensity. Also unexpectedly large redshift with AlGaAs shells was observed.Tässä työssä kasvatettiin galliumarsenidinanolankoja piialustakiteille ilmanpaineessa olevalla metallo-orgaanisella kaasufaasiepitaskiamenetelmällä. III-V puolijohteista tehdyillä nanolangoilla on mahdollista toteuttaa lukuisia uusia sovellutuksia monilla eri tieteen aloilla, kuten optoelektroniikassa. Epitaksiaaliset ja optisesti laadukkaat nanolangat ovat edellytyksenä monille sovellutuksille. Työn tavoitteena oli valmistaa nanolankoja epitaksiaalisesti, optimoida kasvuparametrit ja passivoida lankojen pinta ydin-kuorirakenteella ja atomikerroskasvatustekniikalla, jotta nanolankojen fotoluminesenssiominaisuuksia saataisiin parannettua. Epitaksiaalisesti valmistettuja AlGaAs- ja GaAsP-kuorikerroksia sekä atomikerroskasvatettuja alumiininitridipinnoitteita käytettiin GaAs-ytimen passivoinnissa. Nanolangat karakterisoitiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla, läpäisyelektronimikroskoopilla, energiadispersiivisella röntgenspektrometrialla sekä fotoluminesenssimittauksilla. Tulokset osoittivat, että lähes kaikki nanolangat kasvoivat epitaksiaalisesti, kun kasvuparametrit lämpötila, moolisuhde ja kokonaismoolivirtaus valittiin oikealta väliltä. Käytetyt passivointimenetelmät paransivat fotoluminesenssisignaalia huomattavasti. Myös odottamattoman huomattava punasiirtymä havaittiin GaAs:lle, kun AlGaAs-kuoren kompositio muuttui

Kotieläintuotteiden markkinoitujen määrien lyhyt- ja pitkäaikaiset vaihtelut Suomessa

vokKirjasto Aj-

Preface

The Iron Age and the transition from the prehistory to the Middle Ages are complex issues in the research of the region of Uusimaa on the southern coast of Finland. In the course of multidisciplinary work over the past ten years, plenty of new data has been collected. This allows us to approach the area and the time period from various new points of view.The present multidisciplinary publication offers new perspectives from the viewpoint of archaeology, geology, history and palaeoecology from the Stone Age up to the early modern era, with a special focus on the Iron Age and the Middle Ages

Maataloustuotteiden kulutusennusteet vuoteen 1985

vokKirjasto Aj-

Bordskultur och glashandel i renässansens Nordeuropa

Table manners and the trade of glass in the Northern Europe during the Renaissance By Georg Haggrén During the Renaissance, the use of glass increased quickly everywhere in western, central and northern Europe. In the Middle Ages glass vessels were exclusive items used by nobles and the most prosperous merchants. In the early modern era glass vessels came into the hands of not only the poorer townspeople but also some of the peasants too. At the same time table manners improved and people increasingly started to use different vessels for different drinks. The Passgläser were usually octagonal green beakers which were made in northern Germany, the Netherlands, and even in southern Scandinavia. Early modern glass of the Berkemeyer and Römer variety were produced especially in the Rhineland and the Netherlands. From 16th and 17th century paintings we can see that Berkemeyer and Römer glasses were meant for white wine and Passgläser especially for beer. In the second half of the 16th century Venetian glass started to gain ground in the markets of western and central Europe. Soon many Italian glass blowers left their homes and started to make glass in western and central Europe. The »cristallo« or the façon de Venice -glasses made by these Italian masters soon became popular in all of the western and northern Europe. During the Renaissance, material culture became uniform with regard to both ceramics and glass vessels in all of the northern Europe. Similar Passgläser, Römerglas and façon de Venice winged goblets were used in Denmark, Norway, Sweden and Finland alike

Assessing and Communicating Customer value in B2B-markets in Software Engineering

Tämä työ käsittelee ohjelmistoliiketoiminnalle keskeisiä asiakasarvon määrittämistä ja viestimistä käsitteleviä teorioita. Työn tavoitteena on tutkia valittujen asiakasarvon teorioiden soveltuvuutta ohjelmistoliiketoiminnassa. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja käsiteltäviksi teorioiksi valikoitui kolme asiakasarvon määrittämistä ja kaksi asiakasarvon viestimistä käsittelevää teoriaa. Työn tulosten perusteella ohjelmistoliiketoiminnan asiakasarvon määrittämisen tavoitteena on tunnistaa asiakkaalle keskeiset arvoelementit, joiden määrittäminen on kustannustehokasta ja tulokset luotettavia, jotta ne kasvattavat asiakkaan havaitsemaa arvoa. Tästä johdettuna asiakasarvon viestimisessä tulee löytää tasapaino arvolupauksen monipuolisuuden ja sen luotettavuuden väliltä. Työssä tunnistetaan myös asiakkaan henkilöstön kyvykkyyksien ja liikesuhteen tiiviyden vaikutus ohjelmistojen tuottamaan arvoon, minkä vuoksi asiakasarvon analysoinnin on sisällettävä myös aiempiin kokemuksiin perustuvia ennusteita, kun halutaan huomioida myös ohjelmistontoimittajasta riippumattomia tekijöitä. Ohjelmistoliiketoiminnassa asiakkaiden arvostamat luotettavuus- ja läpinäkyvyyskriteerit tulevat täytettyä näinkin, kunhan nämä perusteet määritelmille on selkeästi esitetty

Pohjoismainen yhteistyö kansainvälisessä yhteisössä : Unesco ja tiedon politiikka

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pohjoismainen yhteistyö on usein esitetty jotenkin erityisenä alueellisen yhteistyön muotona. Pohjoismaisen yhteistyön erityiskuvaan on liittynyt sen funktionaalisuuden, epämuodollisuuden ja yhteiskunnallisen pohjan painotus. Sille leimallisena erityispiirteenä on nähty arkinen keski- ja ruohonjuuritason yhteistyö. Opinnäytetyöni lähtökohtana ovat nämä pohjoismaista yhteistyötä koskevat huomiot. Pohjoismainen yhteistyö on tutkimuksen kohteena arkisena keski- ja ruohonjuuritason toimintana. Tarkastelen työssäni kansainvälisellä kentällä tehtyä pohjoismaista yhteistyötä. Kansainväliset järjestöt ovat olleet pohjoismaisen yhteistyön tärkeä toimintakenttä. Järjestöissä maat ovat voineet määrittää profiiliaan ja paikkaansa kansainvälisessä yhteisössä. Työssäni tutkin Unescossa tehtyä pohjoismaista yhteistyötä, sen muotoja ja sisältöjä. Tutkimuksen näkökulman pohjalta pääosaan nousevat kansalliset Unesco-toimikunnat, jotka ovat vastanneet Unesco-toiminnan valmistelusta, koordinoinnista ja toimeenpanosta. Unesco-toiminnassa olen paneutunut erityisesti kahden eri kysymyksen, kansainvälisyyskasvatuksen ja kansainvälisen viestinnän, parissa tehtyyn pohjoismaiseen yhteistyöhön. Molemmat kysymykset ovat olleet merkityksellisiä kylmän sodan maailmassa. Ne ovat myös perinteisiä pohjoismaisen kiinnostuksen ja yhteistyön alueita. Pohjoismainen Unesco-yhteistyö on ollut kehittynyttä ja monialaista, ja sen historia ulottuu järjestön alkutaipaleelle asti. Pohjoismaat ovat Unescossa pyrkineet yhteiseen esiintymiseen ja politiikkaan. Toissijaisena tavoitteena on ollut käytännön yhteistyö erilaisissa hankkeissa. Tämän toiminnan merkitys ei kuitenkaan ole ollut mitätön. Pohjoismaisen yhteisesiintymisen taustalla on laaja ja vakiintunut yhteistyöjärjestelmä, jonka keskellä ovat kansalliset Unesco-toimikunnat, ja niiden keskinäinen yhteistyö. Toimikunnat ovat kehittäneet laajan ja tehokkaan hallinnollisen yhteistyön, johon sisältyy myös työnjakoa. Yhteistyötä on leimannut epämuodollisuus ja pääsihteerien keskeinen rooli. Pohjoismaat ovat löytäneet Unesco-toiminnassa paljon yhteisiä nimittäjiä. Unescossa esillä olevat teemat ovat tarjonneet mahdollisuuksia luoda ja tukea pohjoismaista profiilia. Maat ovat puhuneet hyvien arvojen puolesta ja pyrkineet profiloitumaan sillanrakentajina ja kehitysmaiden tukijoina. Niiden välillä on kuitenkin ollut myös eroja, eikä yhteinen pohjoismainen politiikka ole aina toteutunut. Kansainvälistä yhteisöä itä-länsi, ja etelä-pohjoinen -akseleita pitkin jakaneiden kansainvälisyyskasvatus- ja viestintäkysymysten yhteydessä nähtiin tässä suhteessa niin onnistumisia kuin epäonnistumisia. Kansainvälisellä kentällä tehtyä pohjoismaista yhteistyötä käsittelevää tutkimusta ei ole tehty paljon. Työlleni tärkeimmän lähdeaineiston ovat muodostaneet kansallisten Unesco-toimikuntien tuottamat raportit ja pöytäkirjat sekä toiminnassa mukana olleiden toimijoiden haastattelut. Arkistoaineistoa olen kerännyt opetusministeriön Unesco-arkistosta, ulkoministeriön arkistosta, Kansallisarkistosta sekä Ruotsin Unesco-toimikunnan arkistosta (Riksarkivet, Tukholmasta)