Sosiaalisen median identiteettikuplat : miten itsetunto ja yksinäisyys ovat yhteydessä identiteettikupliin sitoutumiseen?

Sosiaalisen median rooli erilaisten sosiaalisten kuplien syntymisessä on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina. Sosiaalisen median identiteettikuplia koskevan teorian mukaan samassa identiteettikuplassa olevat yksilöt vahvistavat toistensa sosiaalisia identiteettejä, ovat samaa mieltä heille tärkeimmistä asioista ja jakavat uskomuksiaan vahvistavaa verkkosisältöä toisilleen. Tämän sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielman tarkoituksena on jatkaa sosiaalisen median identiteettikupliin liittyvää tutkimusta ja selvittää, miten itsetunto ja yksinäisyys ovat yhteydessä yksilön sitoutumiseen erilaisiin identiteettikupliin. Sosiometrisen teorian mukaan itsetunto on mittari, joka mittaa sosiaalisten suhteidemme laatua ja hyväksytyksi tulemisen tarpeen täyttymistä. Heilahtelut itsetunnossa motivoivat yksilöä sellaiseen käyttäytymiseen, joka auttaa yksilöä säilyttämään tärkeiden ihmisten hyväksynnän. Tutkimuksessa oletettiin, että itsetunto on negatiivisesti yhteydessä identiteettikupliin sitoutumiseen, sillä yksilöt, joilla on heikko itsetunto, saattavat olla motivoituneita hakemaan toisten hyväksyntää ja arvostusta sosiaalisen median verkkoyhteisöistä. Lisäksi oletettiin, että yksinäisyys on positiivisesti yhteydessä identiteettikupliin sitoutumiseen, sillä yksinäisyys voi motivoida yksilöä etsimään korvaavia ihmissuhteita sosiaalisesta mediasta. Aiemman tutkimuksen perusteella oletettiin myös, että heikko itsetunto välittää yksinäisyyden ja identiteettikupliin sitoutumisen välistä positiivista epäsuoraa yhteyttä. Tutkimuksessa käytettiin Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median rahapeliyhteisöissä -tutkimushankkeen aineistoa, joka koostui 15–25-vuotiaista suomalaisista nuorista (n = 1200, naisia 50 %). Analyysimenetelmänä käytettiin hierarkkista lineaarista regressiota ja lisäksi toteutettiin mediaatioanalyysi bootstrap-estimoinnilla. Tulokset osoittivat, että sekä itsetunto että yksinäisyys olivat positiivisesti yhteydessä identiteettikupliin sitoutumiseen ja että heikko itsetunto välitti yksinäisyyden ja identiteettikupliin sitoutumisen välistä epäsuoraa yhteyttä, mutta yhteys oli negatiivinen. Yksinäisyyden ja identiteettikupliin sitoutumisen välinen positiivinen yhteys vahvistaa aiempaa käsitystä siitä, että yksinäiset saattavat etsiä sosiaalisen median verkkoyhteisöistä helpotusta yksinäisyyteensä. Itsetunnon ja identiteettikupliin sitoutumisen väliltä löydetty positiivinen yhteys voi johtua siitä, että hyvä itsetunto on yhteydessä oman sisäryhmän suosimiseen. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta uutta tietoa sosiaalisen median identiteettikuplista, ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi verkkovihan, ääriajattelun ja rahapeliongelmien ymmärtämisessä

How gambling motives are associated with socio-demographics and gambling behavior - A Finnish population study

Background and aims: The aims were to examine how socio-demographics and gambling behavior relate to both primary and additional gambling motives, and whether the gambling motives change during a one-year-period. Methods: The Finnish Gambling Harms Survey data was used. Gambling motives were measured with a categorical question. Gambling severity was measured using the Problem and Pathological Gambling Measure (PPGM). Using the first-wave data including only past-year gamblers (n = 5,684), five logistic regression models were utilized to explore the associations of gambling motives with socio-demographics and gambling behavior. The stability of gambling motives was assessed with McNemar's test using longitudinal data (n = 2,078). Results: Gambling for positive feeling was associated with younger age, high income, high gambling involvement and at-risk gambling. Monetary motive was associated with female gender, high gambling involvement, online or mixed-mode and at-risk gambling. Supporting worthy causes was associated with older age, monthly and weekly gambling, and land-based gambling. Socializing was associated with younger age and gambling occasionally on land-based venues with multiple game types. Finally, the motive to escape was intensified among 25-34-year-olds, homemakers, and those with high gambling involvement and at-risk or problem gambling. Gambling motives remained relatively stable for one year. Discussion and conclusions: Gender and age profiles varied in different motives. Positive feeling, socializing and escape motive was heightened among younger respondents while supporting worthy causes was heightened among the oldest. Women gambled for money more often than men. Escape motive was associated with problem gambling. Longer follow-up is needed to confirm the longitudinal results.Peer reviewe

A longitudinal study of gambling motives, problem gambling and need frustration

Gambling motives are an important element in understanding the development of problem gambling, yet most of the recent studies investigating their role in problem gambling have been cross-sectional. This study analyzed the links between gambling motives and problem gambling using a longitudinal study design. The moderating effect of the frustration of basic psychological needs was also assessed. The study sample with 1,022 participants (48.43% female, Mage = 49.50 years) was surveyed at three timepoints (T1–T3) in 6-month intervals. The Problem Gambling Severity Index (PGSI) was used to measure problem gambling and need frustration was assessed with The Basic Psychological Need Satisfaction and Frustration Scale (BPNSFS). The data were analyzed using a multilevel mixed-effects regression model where PGSI was the outcome variable. Gambling motives and need frustration were the predictors while psychological distress (measured with the 5-Item Mental Health Inventory, MHI-5), offshore/onshore online gambling, and socio-demographic factors were used as control variables. All the motives predicted problem gambling individually over time. In contrast, motives to escape, to win money, and to compete along with need frustration predicted problem gambling over time in the full model. In addition, money motive and need frustration had an interaction effect so that higher need frustration combined with money motive predicted more severe gambling problems. The results of this study provide a valuable longitudinal perspective on gambling motives, frustration of basic psychological needs, and gambling problems which can be used to develop and improve treatment efforts and programs of problem gambling.publishedVersionPeer reviewe

Gambling-Related Harms for Affected Others: A Finnish Population-Based Survey

Aims This study explores the prevalence of being a past-year affected other (AO) of a problem gambler by gender. The aims were to study the amount and type of gambling-related harms (GRHs) for subgroups of AOs and to distinguish GRH profiles for AO subgroups. Methods A total of 7186 adults aged 18 years and over participated in the Gambling Harms Survey evaluating year 2016. The data were analyzed using descriptive statistics and binary logistic regression. Results Of all respondents, 12.9% were defined as past-year AOs (women 13.7%; men 12.1%). The proportion of affected non-family members (ANFs) was 8.4%, and 5.6% were affected family members (AFMs). AFMs were usually women, and ANFs were usually men. Emotional, relationship, and financial harms were the most common types of harm. The odds of experiencing financial harm were highest for the 18- to 34-year-olds (OR 1.82) and for those whose partner/ex-partner had a gambling problem (OR 3.91). Having a parent/step-parent (OR 1.93) and child/stepchild (OR 3.64) increased the odds of experiencing emotional harm, whereas male gender (OR 0.50) and being an ANF (OR 0.58) decreased emotional harm. Relationship harm was evident for partners/ex-partners (OR 1.97-5.07). Conclusions GRH profiles for AO subgroups varied, which emphasizes the need for effective harm minimization strategies for those in need

Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019 : Suomalaisten rahapelaaminen 2019

Suomalaisten rahapelaamista on kartoitettu säännöllisesti toistettujen väestötutkimusten avulla. Rahapelejä ovat muun muassa arvontapelit kuten Lotto, urheilu- ja hevospelit, rahapeliautomaatit, raaputusarvat ja kasinopelit. Näitä pelejä voi pelata myös internetissä. Raportissa tarkastellaan suomalaisten rahapelaamista, rahapeliongelmia sekä pelaamiseen liittyviä mielipiteitä ja asenteita. Tähän raporttiin on koottu keväällä 2020 julkaistut tulokset ja aiemmin julkaisemattomia tuloksia sosiaaliryhmittäisenä tarkasteluna sekä tietoa pelaamisympäristöstä, motivaatiotekijöistä ja rahapelihaitoista. Uusina teemoina mukana ovat myös digitaalinen pelaaminen, digipeliongelmat, alkoholin riskikäyttö ja psyykkinen kuormittuneisuus. Ajallisessa vertailussa on mukana vuodet 2007, 2011, 2015 ja 2019. Tieto tukee päätöksentekoa ja palvelee rahapelihaittojen ehkäisyn, hoidon ja hoitopalvelujen parissa työskenteleviä sekä tutkijoita. Tutkimus tarjoaa luotettavaa tietoa myös rahapelihaittojen ehkäisytyön tarpeisiin. Raportti on tuotettu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa

Online Relationships and Social Media Interaction in Youth Problem Gambling: A Four-Country Study

The objective of this study was to examine if belonging to online communities and social media identity bubbles predict youth problem gambling. An online survey was administered to 15–25-year-old participants in the United States (N = 1212), South Korea (N = 1192), Spain (N = 1212), and Finland (N = 1200). The survey measured two dimensions of online behavior: perceived sense of belonging to an online community and involvement in social media identity bubbles. Belonging to an online community was examined with a single item and involvement in social media identity bubbles was measured with the six-item Identity Bubble Reinforcement Scale. The South Oaks Gambling Screen was used to assess problem gambling. Statistical analyses utilized linear regression modeling. According to the analyses, strong sense of belonging to an online community was associated with higher problem gambling, but the association was observed mainly among those young individuals who were also involved in social media identity bubbles. For those youths who did not indicate identity bubble involvement, online relationships appeared to function as those offline. Some differences across the four countries were observed but overall, the results indicate that social media identity bubbles could partly explain the harmful influence that some online relations have on youth behavior

Online Relationships and Social Media Interaction in Youth Problem Gambling: A Four-Country Study

The objective of this study was to examine if belonging to online communities and social media identity bubbles predict youth problem gambling. An online survey was administered to 15–25-year-old participants in the United States (N = 1212), South Korea (N = 1192), Spain (N = 1212), and Finland (N = 1200). The survey measured two dimensions of online behavior: perceived sense of belonging to an online community and involvement in social media identity bubbles. Belonging to an online community was examined with a single item and involvement in social media identity bubbles was measured with the six-item Identity Bubble Reinforcement Scale. The South Oaks Gambling Screen was used to assess problem gambling. Statistical analyses utilized linear regression modeling. According to the analyses, strong sense of belonging to an online community was associated with higher problem gambling, but the association was observed mainly among those young individuals who were also involved in social media identity bubbles. For those youths who did not indicate identity bubble involvement, online relationships appeared to function as those offline. Some differences across the four countries were observed but overall, the results indicate that social media identity bubbles could partly explain the harmful influence that some online relations have on youth behavior.</p

Sosiaalisen median identiteettikuplat : miten itsetunto ja yksinäisyys ovat yhteydessä identiteettikupliin sitoutumiseen?

Sosiaalisen median rooli erilaisten sosiaalisten kuplien syntymisessä on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina. Sosiaalisen median identiteettikuplia koskevan teorian mukaan samassa identiteettikuplassa olevat yksilöt vahvistavat toistensa sosiaalisia identiteettejä, ovat samaa mieltä heille tärkeimmistä asioista ja jakavat uskomuksiaan vahvistavaa verkkosisältöä toisilleen. Tämän sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielman tarkoituksena on jatkaa sosiaalisen median identiteettikupliin liittyvää tutkimusta ja selvittää, miten itsetunto ja yksinäisyys ovat yhteydessä yksilön sitoutumiseen erilaisiin identiteettikupliin. Sosiometrisen teorian mukaan itsetunto on mittari, joka mittaa sosiaalisten suhteidemme laatua ja hyväksytyksi tulemisen tarpeen täyttymistä. Heilahtelut itsetunnossa motivoivat yksilöä sellaiseen käyttäytymiseen, joka auttaa yksilöä säilyttämään tärkeiden ihmisten hyväksynnän. Tutkimuksessa oletettiin, että itsetunto on negatiivisesti yhteydessä identiteettikupliin sitoutumiseen, sillä yksilöt, joilla on heikko itsetunto, saattavat olla motivoituneita hakemaan toisten hyväksyntää ja arvostusta sosiaalisen median verkkoyhteisöistä. Lisäksi oletettiin, että yksinäisyys on positiivisesti yhteydessä identiteettikupliin sitoutumiseen, sillä yksinäisyys voi motivoida yksilöä etsimään korvaavia ihmissuhteita sosiaalisesta mediasta. Aiemman tutkimuksen perusteella oletettiin myös, että heikko itsetunto välittää yksinäisyyden ja identiteettikupliin sitoutumisen välistä positiivista epäsuoraa yhteyttä. Tutkimuksessa käytettiin Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median rahapeliyhteisöissä -tutkimushankkeen aineistoa, joka koostui 15–25-vuotiaista suomalaisista nuorista (n = 1200, naisia 50 %). Analyysimenetelmänä käytettiin hierarkkista lineaarista regressiota ja lisäksi toteutettiin mediaatioanalyysi bootstrap-estimoinnilla. Tulokset osoittivat, että sekä itsetunto että yksinäisyys olivat positiivisesti yhteydessä identiteettikupliin sitoutumiseen ja että heikko itsetunto välitti yksinäisyyden ja identiteettikupliin sitoutumisen välistä epäsuoraa yhteyttä, mutta yhteys oli negatiivinen. Yksinäisyyden ja identiteettikupliin sitoutumisen välinen positiivinen yhteys vahvistaa aiempaa käsitystä siitä, että yksinäiset saattavat etsiä sosiaalisen median verkkoyhteisöistä helpotusta yksinäisyyteensä. Itsetunnon ja identiteettikupliin sitoutumisen väliltä löydetty positiivinen yhteys voi johtua siitä, että hyvä itsetunto on yhteydessä oman sisäryhmän suosimiseen. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta uutta tietoa sosiaalisen median identiteettikuplista, ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi verkkovihan, ääriajattelun ja rahapeliongelmien ymmärtämisessä

Gambling-Related Harms for Affected Others : A Finnish Population-Based Survey

Aims This study explores the prevalence of being a past-year affected other (AO) of a problem gambler by gender. The aims were to study the amount and type of gambling-related harms (GRHs) for subgroups of AOs and to distinguish GRH profiles for AO subgroups. Methods A total of 7186 adults aged 18 years and over participated in the Gambling Harms Survey evaluating year 2016. The data were analyzed using descriptive statistics and binary logistic regression. Results Of all respondents, 12.9% were defined as past-year AOs (women 13.7%; men 12.1%). The proportion of affected non-family members (ANFs) was 8.4%, and 5.6% were affected family members (AFMs). AFMs were usually women, and ANFs were usually men. Emotional, relationship, and financial harms were the most common types of harm. The odds of experiencing financial harm were highest for the 18- to 34-year-olds (OR 1.82) and for those whose partner/ex-partner had a gambling problem (OR 3.91). Having a parent/step-parent (OR 1.93) and child/stepchild (OR 3.64) increased the odds of experiencing emotional harm, whereas male gender (OR 0.50) and being an ANF (OR 0.58) decreased emotional harm. Relationship harm was evident for partners/ex-partners (OR 1.97-5.07). Conclusions GRH profiles for AO subgroups varied, which emphasizes the need for effective harm minimization strategies for those in need.Peer reviewe