FYYSISEN HOITOYMPÄRISTÖN YHTEYS MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN KÄYTÖSOIREISIIN

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, miten fyysinen hoitoympäristö on yhteydessä muistisairaan potilaan käytösoireisiin ja millainen fyysinen hoitoympäristö tukee käytösoireista muistisairasta potilasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa tulevaisuuden hoitopaikkojen rakentamiseen käytösoireisen muistisairaan näkökulmasta. Tämä tulee auttamaan tilojen suunnitteluun tulevaisuudessa ja tulevaisuutta varten. Rakennetun ympäristön yhteydestä muistisairaaseen henkilöön on näyttöä jo pitkältä ajalta. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa toteutettiin tietokantahaku CINAHL ja Pubmed tietokantoihin syksyllä 2019. Tietokannoista etsittiin tietoa hakulausekkeilla, jotka kuvasivat muistisairautta, käytösoireita, hoitoympäristöä ja ikääntynyttä. Tekstin tuli olla saatavilla englanniksi ja kyseessä tuli olla tieteellinen empiirinen tutkimus. Artikkelin tuli olla kokeellinen yksittäistutkimus. Artikkelin tuli käsitellä muistisairaan käytösoireisuutta ja fyysistä rakennettua hoitoympäristöä. Hakutulokseksi saatiin 670 artikkelia, joista 9 valikoitiin lopulliseen työhön. Aineisto voitiin jakaa kolmeen kategoriaan: muistisairaiden hoitoyksikön koon yhteys muistisairaan käytösoireisiin, fyysisen hoitoympäristön muokkauksen yhteys muistisairaan vaelteluun sekä muut fyysisen hoitoympäristön yhteydet käytösoireisiin. Fyysiseen hoitoympäristöön liittyvinä tekijöinä ovat yksikön koko, melutaso ja kodikkuus. Viehättävä, lämmin, mieluinen ja värikäs ympäristö antoivat hyviä tuloksia. Väri ja kuvamaailman muokkaantuminen vuorokauden aikaan antoivat myös hyviä tuloksia. Rauhallinen, kodinomainen ja miellyttävä ympäristö tuki parhaiten käytösoireista muistisairasta potilasta. Hoitoyksikön koon kohdalla tutkimustulokset olivat ristiriitaisia. Tulevaisuudessa käytösoireisten muistisairaiden tarpeet tulee ottaa paremmin huomioon hoitoyksiköitä, erityisesti fyysistä ympäristöä suunnitellessa. Tilan tulee olla selkeä ja äänimaailmaltaan hiljainen. Asiasanat: Muistisairaus, käytösoireet, fyysinen hoitoympäristö, ikääntyny

Comparability of results from deposition samples

Laskeumanäytteiden tulosten vertailtavuu

Novel Micronized Mica Modified Casein–Aluminum Hydroxide as Fire Retardant Coatings for Wood Products

Sustainable coating solutions that function as a fire retardant for wood are still a challenging topic for the academic and industrial sectors. In this study, composite coatings of casein protein mixed with mica and aluminum trihydroxide (ATH) were tested as fire retardants for wood and plywood; coating degradation and fire retardancy performance were assessed with a cone calorimeter, and a thermogravimeter was used for the thermal stability measurement. The results indicated that casein–mica composites were beneficial as coatings. The heat release rate (HRR) and the total heat released (THR) of the sample coated with casein–mica composite were reduced by 55% and 37%, respectively; the time to ignition was increased by 27% compared to the untreated sample. However, the TTI of the sample coated with the casein–mica–ATH composite was increased by 156%; the PHR and THR were reduced by 31% and 28%, respectively. This is attributed to the yielded insulating surface layer, active catalytic sites, and the crosslink from mica and endothermic decomposition of ATH and casein producing different fragments which create multiple modes of action, leading to significant roles in suppressing fire spread. The multiple modes of action involved in the prepared composites are presented in detail. Coating wear resistance was investigated using a Taber Abrader, and adhesion interaction between wood and a coated composite were investigated by applying a pull-off test. While the addition of the three filler types to casein caused a decrease in the pull-off adhesion strength by up to 38%, their abrasion resistance was greatly increased by as much as 80%.publishedVersionPeer reviewe

Impedance plethysmography-based method in the assessment of subclinical atherosclerosis

Background and aimsThe aim of this study was to examine an association of individual and combined pulse waveform parameters derived from bioimpedance measurements, that is pulse waves from a distal impedance plethysmographic (IPG), a whole-body impedance cardiographic (ICG) and transformed distal impedance plethysmographic (tIPG) signals, with markers of subclinical atherosclerosis, i.e. carotid intima-media thickness (cIMT), brachial artery flow-mediated dilation (FMD) and carotid artery distensibility (Cdist). The level of the association was also compared for arterial pulse wave velocity (PWV) and cIMT, FMD, and Cdist.MethodsIPG, ICG, tIPG signals were measured from 1741 Finnish adults aged 30-45 years. The association between pulse wave parameters and cIMT, FMD and Cdist was studied using bootstrapped stepwise Akaike's Information Criterion method resulting in selection of parameters other than PWV, i.e. parameters having stronger association with cIMT, FMD and Cdist than PWV, in the model. Then risk scores were calculated from the selected pulse wave parameters and their association between cIMT, FMD and Cdist was studied with multivariable linear regression analysis.Results The risk score was found to be the third strongest predictor of subclinical atherosclerosis as indicated by cIMT measurement, the second strongest predictor of FMD and the strongest predictor of Cdist. These findings show that several individual pulse wave parameters were associated more strongly with cIMT, FMD, and Cdist than PWV when adjusted with clinical risk factors.ConclusionsImpedance based pulse waveform analysis provides a useful tool for assessing cardiovascular risk and estimating presence of structural changes in the vasculature.</div

Kuka heiluttaa tahtipuikkoa bioteknologian ja geenitekniikan avioliitossa

Kirjallisuusarvostel