Observations of cosmic-ray modulations in the fall, 1984

Modulation of cosmic-ray energy spectrum was studied by using the Turku double neutron monitor. The multiplicity region of detected neutrons produced by cosmic ray hadrons in the monitor was divided into seven categories corresponding to mean energies 0.1, 0.3, 1.0, 3.2, 8.6, 21, and 94 GeV of hadrons at sea level. Based on 24-hour frequencies, a statistical analysis showed that modulation of the intensity in all categories occurred during several periods in the fall 1984. The magnitude of the variation was a few per cent

A facility for investigation of multiple hadrons at cosmic-ray energies

An experimental arrangement for studying multiple hadrons produced in high-energy hadron-nucleus interactions is under construction at the university of Turku. The method of investigation is based on the detection of hadrons arriving simultaneously at sea level over an area of a few square meters. The apparatus consists of a hadron spectrometer with position-sensitive detectors in connection with a small air shower array. The position resolution using streamer tube detectors will be about 10 mm. Energy spectra of hadrons or groups of simultaneous hadrons produced at primary energies below 10 to the 16th power eV can be measured in the energy range 1 to 2000 GeV

Spectral analysis of the Forbush decrease of 13 July 1982

The maximum entropy method has been applied in the spectral analysis of high-energy cosmic-ray intensity during the large Forbush event of July 13, 1982. An oscillation with period of about 2 hours and amplitude of 1 to 3% was found to be present during the decrease phase. This oscillation can be related to a similar periodicity in the magnetospheric field. However, the variation was not observed at all neutron monitor stations. In the beginning of the recovery phase, the intensity oscillated with a period of about 10 hours and amplitude of 3%

Investigation of cosmic rays in very short time scales

A fast databuffer system, where cosmic ray events in the Turku hadron spectrometer, including particle arrival times are recorded with time resolution of 100 ns was constructed. The databuffer can be read continuously by a microprocessor, which preanalyzes the data and transfers it to the main computer. The time span, that can be analyzed in every detail, is a few seconds. The high time resolution enables a study of time correlated groups of high energy particles. In addition the operational characteristics of the spectrometer can be monitored in detail

Asuntojen radonkorjaaminen

Suomessa on yli 50 000 asuntoa, joissa sisäilman radonpitoisuuden enimmäisarvo 400 Bq / m3 ylittyy. Näissä asunnoissa tarvitaan radonkorjauksia. Korkeiden radonpitoisuuksien merkittävin aiheuttaja on maaperän erittäin radonpitoinen ilma, joka virtaa perustusten rakojen kautta maaperästä sisätiloihin. Maanvarainen laatta on käytetyin perustamistapa Suomessa, joka ilman radontorjuntatoimia edistää radonpitoisen ilman virtauksia sisätiloihin. Nykyisin suosituissa rinnetaloissa maanvastaiset harkkoseinät lisäävät vielä radonvuotoja. Radonkorjausten keskeinen tavoite on maaperästä tulevien ilmavuotojen estäminen tai vähentäminen. Opas antaa perustiedot sisäilman radoniin liittyvistä määräyksistä ja ohjeista, radonpitoisen ilman vuotoreiteistä, ilmanvaihdon ja alipaineisuuden vaikutuksesta sekä asunnon tutkimisesta ennen korjausta. Korjausmenetelmien tehokkuudesta esitetyt tulokset perustuvat kyselytutkimukseen 400 asunnossa sekä lukuisiin korjauskohdetutkimuksiin. Radonimurin osalta oppaassa hyödynnetään myös ympäristöministeriön julkaiseman radonimurioppaan tärkeimpiä ohjeita. Tehokkaimpia menetelmiä ovat olleet radonimuri ja radonkaivo. Tyypilliset radonpitoisuuden alenemat molemmilla menetelmillä ovat olleet 70 – 90 %, parhaat yli 95 %. Radonimuri voidaan toteuttaa joko lattian tai sokkelin läpi. Imupisteeseen kytketyllä poistopuhaltimella imetään ilmaa lattialaatan alta. Radonkaivon avulla imetään ilmaa maaperästä 4 – 5 metrin syvyydeltä. Kaivo rakennetaan korjattavan rakennuksen ulkopuolelle. Yksi kaivo voi alentaa riittävästi jopa kymmenen lähistöllä olevan asunnon radonpitoisuutta. Asuintilojen ilmanvaihtoteknisillä korjauksilla alennetaan radonpitoisuutta joko ilmanvaihtuvuutta lisäämällä tai asunnon alipaineisuutta vähentämällä. Tyypilliset radonpitoisuuden alenemat ovat 10 – 40 %. Alenemat ylittävät 50 % poikkeustapauksissa, joissa ilmanvaihtuvuus on ollut ennen korjausta alhainen tai alipaineisuus on ollut korkea. Rakenteiden tiivistämisellä pyritään vähentämään maaperän radonpitoisen ilman virtausta asuntoon. Tyypilliset pelkillä tiivistystöillä saavutetut radonpitoisuuden alenemat ovat 10 – 50 %. Sekä ilmanvaihtoteknisiä toimia että tiivistämistöitä voidaan käyttää tehostamaan radonimurin ja -kaivon vaikutusta. Kerrostalojen alimpien kerrosten asuntojen radonkorjauksissa käytetään samoja menetelmiä kuin pientaloissa. Kerrostaloasuntojen korkeat alipainetasot eivät ainoastaan kasvata sisäilman radonpitoisuutta vaan myös heikentävät radonimurin ja -kaivon toimivuutta. Korjauksia onkin tarvittaessa tehostettava alentamalla asunnon alipaineisuutta ulkoilmaventtiilien avulla. Tiivistämistöillä voidaan myös tehostaa korjaustoimia. Tiivistämisellä yksin on vain harvoin saavutettu yli 50 % alenemia. Opas antaa myös lyhyen katsauksen työpaikkojen ja suurten rakennusten radonkorjauksista sekä uudisrakentamisen radontorjunnasta. Uudisrakentamisen yhteydessä radonpitoisuuden enimmäisarvo on 200 Bq/m3. Tämän rajan ylittäviä asuntoja on Suomessa 200 000. Radontorjunta tulisi huomioida kaikessa rakentamisessa koko maassa, jotta rakentaminen ei tuottaisi lisää korjattavia kohteita. Oppaassa on esitetty paljon käytännön esimerkkejä korjauskohteista.Tavoitteena on ollut, että opas soveltuisi korjausyritysten käyttöön mutta myös omatoimisille korjaajille

RADON PREVENTION IN NEW CONSTRUCTION IN FINLAND: A NATIONWIDE SAMPLE SURVEY IN 2009

The building code for radon prevention and the associated practical guidelines were revised in Finland in [2003][2004]. Thereafter, preventive measures have become more common and effective and indoor radon concentrations have been markedly reduced. In this study, the indoor radon concentration was measured in 1500 new low-rise residential houses. The houses were randomly selected and represented 7 % of the houses that received building permission in 2006. The average radon concentration of all the houses measured, which were completed in 2006-2008, was 95 Bq m 23 , the median being 58 Bq m 23 . The average was 33 % lower than in houses completed in 2000-2005. The decrease was 47 % in provinces with the highest indoor radon concentration and 26 % elsewhere in the country. In houses with a slab-on-ground foundation that had both passive radon piping and sealing measures carried out using a strip of bitumen felt in the joint between the foundation wall and floor slab, the radon concentration was on average reduced by 57 % compared with houses with no preventive measures. Preventive measures were taken nationwide in 54 % of detached houses and in provinces with the highest radon concentration in 92 % of houses