1,405 research outputs found
Genetic architecture of rainbow trout survival from egg to adult
Survival from birth to a reproductive adult is a challenge that only robust individuals resistant to a variety of mortality factors will overcome. To assess whether survival traits share genetic architecture throughout the life cycle, we estimated genetic correlations for survival within fingerling stage, and across egg, fingerling and grow-out stages in farmed rainbow trout. Genetic parameters of survival at three life cycle stages were estimated for 249 166 individuals originating from ten year classes of a pedigreed population. Despite being an important fitness component, survival traits harboured significant but modest amount of genetic variation (h2=0·07–0·27). Weak associations between survival during egg-fry and fingerling periods, between early and late fingerling periods (rG=0·30) and generally low genetic correlations between fingerling and grow-out survival (mean rG=0·06) suggested that life-stage specific survival traits are best regarded as separate traits. However, in the sub-set of data with detailed time of death records, positive genetic correlations between early and late fingerling survival (rG=0·89) showed that during certain years the best genotypes in the early period were also among the best in the late period. That survival across fingerling period can be genetically the same, trait was indicated also by only slightly higher heritability (h2=0·15) estimated with the survival analysis of time to death during fingerling period compared to the analysis treating fingerling survival as a binary character (h2=0·11). The results imply that (1) inherited resistance against unknown mortality factors exists, but (2) ranking of genotypes changes across life stages
Social relationships among adolescents as described in an electronic diary : a mixed methods study
Social relationships among adolescents with mental disorders are demanding. Adolescents with depressive symptoms may have few relationships and have difficulties sharing their problems. Internet may offer reliable and easy to use tool to collect real-time information from adolescents. The aim of this study is to explore how adolescents describe their social relationships with an electronic diary. Mixed methods were used to obtain a broad picture of adolescents' social relationships with the data gathered from network maps and reflective texts written in an electronic diary. Adolescents who visited an outpatient clinic and used an intervention (N=70) designed for adolescents with signs of depression were invited to use the electronic diary; 29 did so. The quantitative data gathered in the electronic diary were summarized with descriptive statistics, and the qualitative data were categorized using a thematic analysis with an inductive approach. We found that social relationships among adolescents with signs of depression can vary greatly in regards to the number of existing relationships (from lacking to 21) and the quality of the relationships (from trustful to difficult). However, the relationships may change, and the adolescents are also willing to build up their social relationships. Professionals need to be aware of the diversity of adolescents' social relationships and their need for personalized support.Peer reviewe
Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus. Kehittäminen ja käytettävyystutkimus
62 s.Tausta: Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on tärkeä, toistuva ja aikaa vievä vaihe asiakkaan hakeutuessa sote-palveluihin. Asiakkaat kokevat asioidensa toistamisen useampaan kertaan turhauttavaksi. Kelan kehittämisrahaston rahoittamassa THL:n, Invalidiliiton ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehitettiin asiakkaille prototyyppi toimintakyvyn itsearviointia helpottavasta sovelluksesta ja testattiin sen käytettävyyttä. Sovelluksen työnimi oli mobiili ICanFunction (mICF, suomeksi Toimintakykyni).
Menetelmät: Asiakkaan käyttöliittymää kehitettiin erikseen aikuisten (n = 47) ja lasten (n = 11) palvelumuotoilutyöpajoissa. Useista lähteistä koottu arkikielinen sisältö sillattiin ICF-luokkiin. Sisällön ylläpitoa ja sovelluksessa näyttämistä varten luotiin FunctionMapper-metatietokanta THL:n Termieditoriin. Standardoidut fyysisen toimintakyvyn PROMIS-mittari aikuisille ja liikkumisen PROMIS-mittari lapsille käännettiin suomeksi ja aikuisten mittari liitettiin sovellukseen. Koodaus toteutettiin standardien pohjalta ja kehitysversion 0.0.12 sai ladattua Playkaupasta tai Appstoresta omiin mobiililaitteisiin. Lapset (n = 11) sekä nuoret ja aikuiset (n = 19) käyttivät sitä noin viikon ajan, jonka jälkeen heidän kokemuksiaan sovelluksen käytettävyydestä kerättiin haastatteluilla. Lyhytkasvuisten henkilöiden (n = 13) toimintakyky-tietoa verrattiin LYHTY-tutkimuksen toimintakykyaineistoon.
Tulokset: Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita tärkeäksi kokemiaan aiheita ja kuvailla valitsemiaan toimintakykyyn tai ympäristötekijöihin liittyviä asioita asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Käyttäjä sai täyttämistään tiedoista yhteenvedon, jota hän voi näyttää ammattilaiselle. Aikuiset ja nuoret kokivat Toimintakykyni-sovelluksen hyväksyttäväksi. He käyttäisivät sitä hakemusten teossa tai sote-palveluihin mennessään, jos se olisi liitetty niihin. Se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta käyttömukavuus paranisi sovelluksen navigointia ja virheitä korjaamalla. He toivoivat sovellukseen alkuopastusta, visuaalisempaa yhteenvetoa ja mahdollisuutta seurata omassa tilanteessaan tapahtuvia muutoksia. Omaa arkitilannettaan he eivät voineet jakaa ammattilaisille, koska se koettiin keskeneräiseksi ja irralliseksi palveluista. Lapset käyttivät sovellusta innostuneesti. He pitivät sitä todella hyvänä välineenä saada oma äänensä kuuluviin.
Johtopäätökset: Lopputuloksena syntyi Toimintakykyni-sovelluksen prototyyppi, joka mahdollisti asiakkaalle yksilöllisen ja monipuolisen sekä samalla rakenteisen toimintakykytiedon kuvaamisen. Aikuiset, nuoret ja lapset hyväksyivät sen ja pitivät sitä hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä. He pystyivät kuvaamaan sovelluksen avulla elämäntilannettaan yksilöllisesti, mutta sovelluksen käsitteitä tulisi kehittää lisää. Asiakkaat käyttäisivät sovellusta erityisesti, jos se liitettäisiin moniin palveluihin. Jatkossa pitää varmistaa, että asiakkaiden kehitysehdotukset otetaan huomioon ja että sovelluksesta kehitetään yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Asiakkaiden raportoima tieto tulisi ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja seurannassa, jotta asiakkaat saisivat sovelluksen käytöstä täyden hyödyn
Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus : Kehittäminen ja käytettävyystutkimus
Tausta: Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on tärkeä, toistuva ja aikaa vievä vaihe asiakkaan hakeutuessa sote-palveluihin. Asiakkaat kokevat asioidensa toistamisen useampaan kertaan turhauttavaksi. Kelan kehittämisrahaston rahoittamassa THL:n, Invalidiliiton ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehitettiin asiakkaille prototyyppi toimintakyvyn itsearviointia helpottavasta sovelluksesta ja testattiin sen käytettävyyttä. Sovelluksen työnimi oli mobiili ICanFunction (mICF, suomeksi Toimintakykyni).
Menetelmät: Asiakkaan käyttöliittymää kehitettiin erikseen aikuisten (n = 47) ja lasten (n = 11) palvelumuotoilutyöpajoissa. Useista lähteistä koottu arkikielinen sisältö sillattiin ICF-luokkiin. Sisällön ylläpitoa ja sovelluksessa näyttämistä varten luotiin FunctionMapper-metatietokanta THL:n Termieditoriin. Standardoidut fyysisen toimintakyvyn PROMIS-mittari aikuisille ja liikkumisen PROMIS-mittari lapsille käännettiin suomeksi ja aikuisten mittari liitettiin sovellukseen. Koodaus toteutettiin standardien pohjalta ja kehitysversion 0.0.12 sai ladattua Playkaupasta tai Appstoresta omiin mobiililaitteisiin. Lapset (n = 11) sekä nuoret ja aikuiset (n = 19) käyttivät sitä noin viikon ajan, jonka jälkeen heidän kokemuksiaan sovelluksen käytettävyydestä kerättiin haastatteluilla. Lyhytkasvuisten henkilöiden (n = 13) toimintakyky-tietoa verrattiin LYHTY-tutkimuksen toimintakykyaineistoon.
Tulokset: Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita tärkeäksi kokemiaan aiheita ja kuvailla valitsemiaan toimintakykyyn tai ympäristötekijöihin liittyviä asioita asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Käyttäjä sai täyttämistään tiedoista yhteenvedon, jota hän voi näyttää ammattilaiselle. Aikuiset ja nuoret kokivat Toimintakykyni-sovelluksen hyväksyttäväksi. He käyttäisivät sitä hakemusten teossa tai sote-palveluihin mennessään, jos se olisi liitetty niihin. Se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta käyttömukavuus paranisi sovelluksen navigointia ja virheitä korjaamalla. He toivoivat sovellukseen alkuopastusta, visuaalisempaa yhteenvetoa ja mahdollisuutta seurata omassa tilanteessaan tapahtuvia muutoksia. Omaa arkitilannettaan he eivät voineet jakaa ammattilaisille, koska se koettiin keskeneräiseksi ja irralliseksi palveluista. Lapset käyttivät sovellusta innostuneesti. He pitivät sitä todella hyvänä välineenä saada oma äänensä kuuluviin.
Johtopäätökset: Lopputuloksena syntyi Toimintakykyni-sovelluksen prototyyppi, joka mahdollisti asiakkaalle yksilöllisen ja monipuolisen sekä samalla rakenteisen toimintakykytiedon kuvaamisen. Aikuiset, nuoret ja lapset hyväksyivät sen ja pitivät sitä hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä. He pystyivät kuvaamaan sovelluksen avulla elämäntilannettaan yksilöllisesti, mutta sovelluksen käsitteitä tulisi kehittää lisää. Asiakkaat käyttäisivät sovellusta erityisesti, jos se liitettäisiin moniin palveluihin. Jatkossa pitää varmistaa, että asiakkaiden kehitysehdotukset otetaan huomioon ja että sovelluksesta kehitetään yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Asiakkaiden raportoima tieto tulisi ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja seurannassa, jotta asiakkaat saisivat sovelluksen käytöstä täyden hyödyn
Brief communication "Application of mobile laser scanning in snow cover profiling"
We present a snowmobile-based mobile mapping system and its first application to snow cover roughness and change detection measurement. The ROAMER mobile mapping system, constructed at the Finnish Geodetic Institute, consists of the positioning and navigating systems, a terrestrial laser scanner, and the carrying platform (a snowmobile sledge in this application). We demonstrate the applicability of the instrument to snow cover roughness profiling and change detection by presenting preliminary results from a mobile laser scanning (MLS) campaign. The results show the potential of MLS for fast and efficient snow profiling from large areas in a millimetre scale
Growth of sulphuric acid nanoparticles under wet and dry conditions
New particle formation, which greatly influences the number concentrations
and size distributions of an atmospheric aerosol, is often followed by a
rapid growth of freshly formed particles. The initial growth of newly
formed aerosol is the crucial process determining the fraction of nucleated
particles growing to cloud condensation nuclei sizes, which have a
significant influence on climate. In this study, we report the laboratory
observations of the growth of nanoparticles produced by nucleation of
H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> and water in a laminar flow tube at temperatures of 283, 293
and 303 K, under dry (a relative humidity of 1%) and wet conditions
(relative humidity of 30%) and residence times of 30, 45, 60 and 90 s.
The initial H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> concentration spans the range from 2 × 10<sup>8</sup>
to 1.4 × 10<sup>10</sup> molecule cm<sup>−3</sup> and the calculated
wall losses of H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> were assumed to be diffusion limited. The
detected particle number concentrations, measured by the Ultrafine
Condensation Particle Counter (UCPC) and Differential Mobility Particle
Sizer (DMPS), were found to depend strongly on the residence time.
Hygroscopic particle growth, presented by growth factors, was found to be in
good agreement with the previously reported studies. The experimental growth
rates ranged from 20 nm h<sup>−1</sup> to 890 nm h<sup>−1</sup> at relative humidity (RH) 1% and from
7 nm h<sup>−1</sup> to 980 nm h<sup>−1</sup> at RH 30% and were found to increase
significantly with the increasing concentration of H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub>.
Increases in the nucleation temperature had a slight enhancing effect on the
growth rates under dry conditions. The influence of relative humidity on
growth was not consistent – at lower H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> concentrations, the
growth rates were higher under dry conditions while at H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub>
concentrations greater than 1 × 10<sup>10</sup> molecule cm<sup>−3</sup>, the
growth rates were higher under wet conditions. The growth rates show only a
weak dependence on the residence time. The experimental observations were
compared with predictions made using a numerical model, which investigates
the growth of particles with three different extents of neutralization by
ammonia, NH<sub>3</sub>: (1) pure H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> – H<sub>2</sub>O particles; (2)
particles formed by ammonium bisulphate, (NH<sub>4</sub>)HSO<sub>4</sub>; (3) particles
formed by ammonium sulphate, (NH<sub>4</sub>)<sub>2</sub>SO<sub>4</sub>. The highest growth
rates were found for ammonium sulphate particles. Since the model accounting
for the initial H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> concentration predicted the experimental
growth rates correctly, our results suggest that the commonly presumed
diffusional wall losses of H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> in case of long-lasting
experiments are not so significant. We therefore assume that there are not
only losses of H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> on the wall, but also a flux of
H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub> molecules from the wall into the flow tube, the effect being
more profound under dry conditions and at higher temperatures of the tube
wall. Based on a comparison with the atmospheric observations, our results
indicate that sulphuric acid alone cannot explain the growth rates of
particles formed in the atmosphere
Technical note: Analytical formulae for the critical supersaturations and droplet diameters of CCN containing insoluble material
International audienceIn this paper, we consider the cloud drop activation of aerosol particles consisting of water soluble material and an insoluble core. Based on the Köhler theory, we derive analytical equations for the critical diameters and supersaturations of such particles. We demonstrate the use of the equations by comparing the critical supersaturations of particles composed of ammonium sulfate and insoluble substances with those of model organic particles with varying molecular sizes
Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
67 s.Kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen voi parantaa kehitysvammaisten toimintakykyä, vahvistaa omaa merkityksen tunnetta sekä lisätä elämänlaatua ja osallisuutta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä saada tietoa työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä.
Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, The Cochrane Library, Embase, Eric, Medic, Medline, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Socindex ja Web of Science. Lisäksi haku tehtiin Google Scholarista ja BASEsta (Bielefield Academic Search Engine). Katsaukseen hyväksyttiin englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu välillä tammikuu 1990–syyskuu 2016. Mukaan otettiin määrälliset, laadulliset ja monimenetelmäiset tutkimukset sekä tapaustutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat työikäiset (16–68 v) kehitysvammaiset. Interventiona tutkimuksissa piti olla jokin kuntoutustoimenpide (lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen tai yhteisöpohjainen). Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko tavalliseen tai tuettuun työsuhteeseen, tai työssä suoriutuminen. Toissijainen tulosmuuttuja oli henkilön toimintakyky. Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation).
Kirjallisuushauissa löytyi 2 142 tutkimusta, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 33 tutkimuksessa. Niistä kahdeksan oli määrällistä tutkimusta (satunnaistettu vertailututkimus, ei-satunnaistettu vertailututkimus, kuusi kohorttitutkimusta), viisi laadullista tutkimusta, yksi monimenetelmäinen tutkimus ja 19 tapaustutkimusta. Pääosa tutkimuksista oli korkealaatuisia, mutta koska suurimmassa osassa ei ollut satunnaistettua vertailuryhmää, näytön aste jää niukaksi. Katsauksen perusteella näyttöä on siitä, että toisen asteen koulutuksen ja siihen sisältyvien palvelujen ja työharjoittelun avulla 22–76 % kehitysvammaisista opiskelijoista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Näyttöä on myös siitä, että 21–60 % kehitysvammaisista työllistyi tuetun työn avulla avoimille työmarkkinoille. Tulosten perusteella työkeskuksissa työskentely ei lisännyt kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Kehitysvammaisen yrittäjyyttä mahdollisti oma tukihenkilö. Kehitysvammaisten työllistymisen esteinä oli koulussa koettu syrjintä, huonot kokemukset luokkaopetuksesta, vaikeus päästä työharjoitteluun ja puutteellinen työkokemus. Lisäksi työllistymistä esti se, että palveluntuottajat pyrkivät sovittamaan henkilöitä olemassa oleviin palveluihin vastoin asiakkaiden omia tarpeita. Tapaustutkimusten perusteella erilaisilla teknologisilla tai digitaalisilla ratkaisuilla voitiin tukea kehitysvammaisten työssä suoriutumista ja itsenäisyyttä.
Tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten työllistymisen edistämisessä. Tämä edellyttää työelämän monimuotoisuuden lisääntymistä sekä muutoksia lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä, kuntoutuksessa ja ammattilaisten osaamisessa
- …