Natural stone deposits in an assemblage of subhorizontal intrusions - The Kuru granite batholith

Short communication, no abstrac

Surface weathering of rapakivi granite outcrops – implications for natural stone exploration and quality evaluation

Implications of surface weathering of rapakivi granite outcrops for natural stone evaluation were studied in the Wiborg rapakivi granite batholith in southeastern Finland. The study was performed as field mapping, comprising the whole batholith and as detailed investigations on selected outcrops. The Wiborg batholith is composed of wiborgite, pyterlite, even-grained rapakivi granite, porphyritic rapakivi granite, porphyry aplite, and gabbro-anorthosite. Wiborgite is the main rapakivi granite type. Weathering affects coarse-grained rapakivi varieties: wiborgite, pyterlite, and porphyritic rapakivi granite. Weathering occurs as surficial weathering of outcrops and randomly along subhorizontal and subvertical fractures, and varies in intensity. In the weathered upper parts of the outcrops the colour of the stone is altered and soundness of the stone diminished, which has a significant impact on the natural stone evaluation. In rapakivi granite areas, subsurface evaluation methods, by which the weathered surface part of the outcrops can be recognized, should always be used. Development of subsurface methods is required in order to make them more applicable in the evaluation of natural stone in areas with weathered rock

Engineering Geology for Society and Territory - Volume 5: Urban Geology, Sustainable Planning and Landscape Exploitation.

The use of granite as material for press rolls in paper machines started in the late 19th century. In Kuru, Finland granitic press rolls were produced from the 1930s until 2008. The suitability of the Kuru grey granite as material for press rolls was defined by its durability, mineral composition, homogeneity, and grain size as well as by the good extractability of the granite. The production of granitic press rolls in Finland developed into a highly specialized industrial process in many phases including: 1) quarrying of the stone block, 2. sawing of the roll, 3. preparation of the ends of the roll, 4. installation of the axis into the roll, 5. pre-compression of the roll, and finally 6. balancing, grinding and polishing of the roll.</p

Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttö Kaakkois-Suomessa

ArkistoraporttiRakennuskivilouhimoiden päätuote on määrämittainen tarkat laatukriteerit omaava useiden tonnien painoinen kiviblokki. Kaakkois-Suomessa louhinnan sivutuotteena muodostuu keskimäärin 80 % vaihtelevan kokoista kiviainesta eli sivukiveä. Sivukivien hyötykäyttö on ollut puutteellista lähinnä logististen kustannusten, murskausteknisten ominaisuuksien ja kannattavien liiketoimintamallien puuttumisen johdosta. Sivukiven hyötykäytön edistäminen on merkittävää sivukivimassojen suuren määrän vuoksi, ja koska näillä voidaan korvata tavallisia kiviaineksia ja säästää näin ollen tulevaisuuden kiviainesvarantoja. Kaakkois-Suomen sivukivet eivät sisällä helposti rapautuvia sulfidimineraaleja tai terveydelle haitallisia asbestimineraaleja, ja niistä ei liukene haitallisia päästöjä ympäristöön. Sivukivet ovat siis puhtaita luonnonmateriaaleja, joiden aiheuttamat ympäristövaikutukset rajoittuvat lähinnä maisemallisiin muutoksiin. Tutkimuksessa määritettiin ensin sivukivien määrä, sijainti ja laatu, koska nämä tiedot ovat perustietoa tämän ja mahdollisten uusien hankkeiden töissä. Seuraavissa selvityksissä perehdyttiin mm. logistisiin ja alustaviin liiketoimintaselvityksiin sekä annettiin eri sidosryhmille toimintaehdotuksia sivukivien hyötykäytön edistämiseksi. Liiketoimintamalleista keskeisimmät liittyivät logistiikkaan, kiviainesterminaaleihin ja erikoistuotteisiin. Tehdyn selvityksen perusteella Kaakkois-Suomessa on noin 10 miljoonaa m3:n sivukivivaranto, joka kasvaa noin 400 000 m3:n vuosivauhdilla. Sivukivivarannot jakautuvat melko tasan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan välillä. Sivukivivarantojen vähentämisen kannalta merkittävimpiä hyötykäyttökohteita ovat maa- ja vesirakentamiseen tarvittavat kiviainekset. Sivukiveä voi hyödyntää isoissa rakennuskohteissa, kuten Kotkan ja Haminan satamien laajennuksissa tai suurissa tiehankkeissa. Tämän vuoksi mahdollisesti rannikolle, Virolahdelle tai Kotkaan perustettavat sivukiviterminaalit ovat keskeisessä roolissa Kaakkois-Suomen sivukivien hyödyntämisessä. Yhtenä mahdollisena keinona sivukivien tuotteistamisessa on sivukivistä valmistettujen kiviainesten CE-merkintä, jonka avulla voi mahdollisesti päästä eroon sivukivien jätestatuksesta, mikä on tärkeää mm. mahdollisen viennin kannalta. Ympäristörakentamisella voidaan kohentaa maisemakuvaa ja luoda asuinympäristöistä viihtyisiä paikkoja niin asumiseen kuin myös paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten vierailukohteiksi sekä nähtävyyksiksi. Sivukivet muodostavat yhden näyttävimmistä ympäristörakentamisen materiaaleista. Rakennuskivien louhinnalla on satojen vuosien perinteet Kaakkois-Suomessa. Kiven käyttö rakennusmateriaalina on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosien aikana, joten kiven käytön tulevaisuuskin näyttää suotuisalta. Tämä johtuu niin kansallisesti kuin kansainvälisesti kehittyneestä taloudellisesta tilanteesta sekä kivien esteettisistä ja kestävyysominaisuuksista. Tämä luo hyvän pohjan sivukivien hyötykäytön kehittämiselle ja lisäämiselle

Kiviaines- ja luonnonkiviteollisuuden kehitysnäkymät

Suomen maaperä ja ilmasto edellyttävät runsasta kiviaineksen käyttöä teiden, rautateiden ja rakennusten perustuksiin. Suomessa käytetäänkin asukasmäärään suhteutettuna eniten kiviaineksia Euroopassa. Kiviainesteollisuus työllistää 1 800 henkilöä, ja alan kokonaisvaikutukset työllisyyteen on arvioitu 3 500 henkilötyövuodeksi. Kiviainestuotannon vuotuinen liikevaihto on 550 M€. Nykyisillä käyttömäärillä kiviainekset riittävät 15–25 vuodeksi voimassaolevien lupien perusteella, mutta varannot eivät ole jakaantuneet Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla käyttökohteisiin nähden. Suurten asutuskeskusten läheisyydessä on pulaa hyvälaatuisesta luonnonsorasta. Luonnonsoran ja -hiekan käyttö on vähentynyt ja kalliokiviaineksen tuotanto kasvanut. Kiviainesten kierrätys ja uusiokäyttö lisääntyvät

Kiviaines- ja luonnonkiviteollisuuden kehitysnäkymät

Suomen maaperä ja ilmasto edellyttävät runsasta kiviaineksen käyttöä teiden, rautateiden ja rakennusten perustuksiin. Suomessa käytetäänkin asukasmäärään suhteutettuna eniten kiviaineksia Euroopassa. Kiviainesteollisuus työllistää 1 800 henkilöä, ja alan kokonaisvaikutukset työllisyyteen on arvioitu 3 500 henkilötyövuodeksi. Kiviainestuotannon vuotuinen liikevaihto on 550 M€. Nykyisillä käyttömäärillä kiviainekset riittävät 15–25 vuodeksi voimassaolevien lupien perusteella, mutta varannot eivät ole jakaantuneet Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla käyttökohteisiin nähden. Suurten asutuskeskusten läheisyydessä on pulaa hyvälaatuisesta luonnonsorasta. Luonnonsoran ja -hiekan käyttö on vähentynyt ja kalliokiviaineksen tuotanto kasvanut. Kiviainesten kierrätys ja uusiokäyttö lisääntyvät