Ahvenen viljelyn mahdollisuudet Suomessa

Loppuraportti201

The role of environmental factors in regulating planktivorous predation : Interactive effects of turbulence and visibility conditions

Visibility conditions of lakes in the Northern Hemisphere have been predicted to decline, due to climate change- induced variations in vegetation of the surrounding catchment areas, precipitation, soil erosion, as well as sediment resuspension. At the same time, climate models predict increasing wind and storm activities, resulting in increasing turbulent velocities in lakes. The aim here was to experimentally clarify how these changes in abiotic factors may affect planktivorous predation in lake ecosystems. We studied how turbulence affects the ability of pelagic invertebrates (Chaoborus flavicans) to avoid fish predation by altering their distribution, the feeding efficiency of C. flavicans and planktivorous perch (Perca fluviatilis) under varying turbidity conditions, and the response of the zooplankton community to various predators, i.e. pelagic invertebrates (Chaoborus), and fish (perch and roach (Rutilus rutilus) in highly colored water. Increasing turbulence negatively affected the ability of Chaoborus larvae to exploit their vertical refuge and also to determine their horizontal position, which in turn was assumed to affect their predator escape efficiency. Indeed, a positive interaction of turbulence and turbidity with planktivorous perch feeding was discovered. Our novel findings challenged the previous assumption that fish larger than a few centimeters in body length are unaffected by turbulence. This was attributed to increased encounter rates between predators and prey, as well as difficulties of chaoborids in escaping predators under high turbulence; the time lost in searching for the prey was compensated. Additionally, intermediate turbulence combined with humic water altered the selective feeding of planktivorous fish on zooplankton compared with calm conditions. Under turbulent conditions, planktivorous fish preferred copepods over cladocerans, whereas under calm conditions the contrasting situation prevailed. Turbulence-mediated changes in the selective feeding of planktivorous fish under low visibility conditions may result in drastic changes in the lower trophic levels in fish-dominated systems. The studies also revealed that intermediate turbulence benefits the feeding of C. flavicans, but only when introduced to a natural, versatile zooplankton community. In contrast to the effect of fish predation, the dark-water experiments in mesocosms showed that the combined effect of turbulence and Chaoborus predation was strongest on cladocerans. High turbulence, on the other hand, caused decreases in Chaoborus feeding. We suggest that turbulence together with varying visibility conditions can have crucial implications for planktivorous predation and should thus be treated as a significant factor in food web studies. Furthermore, intermediate turbulence together with contemporaneous increases in water color may possibly result in cascading effects on primary producers. Depending on the dominant planktivores present, these changes in abiotic factors can have significant consequences on the lower trophic levels.Ilmastomallit ennustavat järvien valaistusolojen heikentymistä järvien tummenemisen ja samenemisen seurauksena. Samaan aikaan veden kaoottisen liikkeen, turbulenssin, ennustetaan voimistuvan lisääntyvän tuulisuuden johdosta. Väitöskirjassa tutkittiin turbulenssin, sekä veden valaistusolojen vaikutuksia eläinplanktonia saalistavien kalojen sekä selkärangattomien petojen saalistustehokkuuksiin. Tutkimuksissa havaittiin, että tutkitut fysikaaliset tekijät saattavat vaikuttaa suuresti vesistöjen biologisiin ominaisuuksiin. Vastoin yleisiä odotuksia veden turbulenssi lisäsi pienten kalojen saalistustehokkuutta sekä sameissa että tummissa, ruskeissa vesissä. Selkärangattomien sulkasääsken toukkien havaittiin päätyvän kalojen saaliiksi sitä helpommin, mitä voimakkaampaa veden sekoittuminen oli. Tämä selittyi osittain sillä, että tutkimuksissa havaittiin selkärangattomien liikkumiskyvyn heikentyvän turbulenssin vaikutuksesta. Vaikutusta oli myös sillä, että kohtaamiset saalistajan ja saaliin välillä lisääntyvät voimistuvan turbulenssin ansioista. Lisäksi veden turbulenssi muutti kalojen saaliskohteen valintaa ruskeassa vedessä: tyynissä olosuhteissa kalat saalistivat tehokkaammin vesikirppuja, kun taas voimakkaammin sekoittuvassa vedessä kalat valitsivat useammin saaliikseen hankajalkaisia. Lisääntyvien kohtaamisten seurauksena myös selkärangattomien petojen saalistustehokkuus nousi turbulenttisessa vedessä. Päinvastoin kuin kaloilla, selkärangattomilla sulkasääsken toukilla erityisesti vesikirppujen saalistus tehostui turbulenssin vaikutuksesta. Tumman veden eläinplanktonyhteisön rakenteessa havaittiin selviä muutoksia tyynessä ja sekoittuvassa vedessä saalistajista riippuen. Saaliskohteen valinnan muutoksilla saattaa olla vaikutuksia myös perustuottajiin, sillä eri eläinplanktonryhmät laiduntavat kasviplanktonia erilaisella menestyksellä. Erityisesti vesikirput laiduntavat tehokkaasti kasviplanktonia, ja voivat siten vaikuttaa vesistöjen rehevyystasoon. Valaistusolojen heikkenemisellä sekä lisääntyvällä turbulenssilla on merkittäviä vaikutuksia järvien saalistajien saalistustehokkuuteen. Tämä saattaa puolestaan vaikuttaa kasviplanktonia laiduntavaan eläinplanktonyhteisöön, mahdollisesti myös kasviplanktoniin ja sitä kautta veden laatuun. Väitöskirjan perusteella sekä turbulenssi että valaistusolosuhteet ovat merkittäviä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon vesistöjen ravintoverkkotutkimuksessa

Käsityön oppimistehtävän yhteys oppilaan valinnaisen käsityön valintaan

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ohjaako käsityön oppimistehtävä oppilaan valinnaisen käsityön valintaa. Oppilaan tehdessä päätöstä valinnaisen oppiaineen valinnasta vaikuttavat siihen useat tekijät. Näitä tekijöitä on viime vuosina tutkittu pro gradu -tutkielmissa paljon, sillä valinnaisen käsityön valinta oppilaan valinnaiseksi oppiaineeksi on ollut opetushallituksen tilastopalvelun mukaan laskeva vuodesta 2012 vuoteen 2018. Tässä tutkimuksessa keskityttiin oppilaan kokemuksiin, ja tavoitteena oli selvittää käsityön oppimistehtävän ja siihen liittyvän valmistusprosessin sekä valmiin käsityötuotteen mahdollista yhteyttä oppilaan tekemään päätökseen valita käsityö valinnaiseksi oppiaineeksi. Lisäksi tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä tekijät vahvistivat tai heikensivät oppilaan valinnaisen käsityön uudelleenvalintaa seuraavaksi lukuvuodeksi. Tässä tutkimuksessa viitataan tutkimuksen teon aikana luotuihin käsityön opetuksen portaisiin, jotka kuvastavat oppimistehtävän eri tasoja käsityön oppiaineessa, ennen kuin oppilas pääsee käsityötuotteen valmistusprosessin ääreen. Portaiden ensimmäinen ja toinen porras ovat valtakunnallinen ja kuntakohtainen opetussuunnitelma, jotka määrittävät käsityön oppiaineelle tavoitteet. Kolmannella portaalla on koulu, joka yhteistyössä neljännen portaan eli opettajan kanssa laatii oppiaineen sisällöt, joilla tavoitteet saavutetaan. Koulun resurssit ja oppimisympäristöt asettavat reunaehdot opettajalle oppimistehtävän laadintaan, ja opettajan laatiman oppimistehtävän mukaisesti viides porras eli oppilaat valmistavat käsityötuotteen. Lisäksi käsityötuotteen valmistukseen liittyy vahvasti sekä fyysinen että psyykkissosiaalinen tila, jossa käsityötuote valmistetaan.   Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, ja se toteutettiin keväällä 2022. Tutkimukseen osallistui keskisuuri yhtenäiskoulu Varsinais-Suomesta. Tutkimuksen aineisto koostuu oppimisympäristön havainnoinnista, opettajilta saaduista oppimistehtävien kuvauksista sekä kahdeksan (n=8) oppilaan teemahaastattelusta. Tutkimuksessa havaittiin, että tuotteen mieleenpainuvuus ja tarpeellisuus eivät ohjaa valinnaisen käsityön valinnassa. Oppilaat olivat hyvin kriittisiä omia töitään kohtaan ja muistivat hyvin ennen kaikkea epäonnistumiset. Aineistossa toistuvista vastauksista voidaan todeta tapauskoulussa oppilaiden valintapäätökseen vaikuttaneen oppimistehtävän avoimuus. Uudelleenvalintaa vahvistivat epäonnistumisen salliva ilmapiiri käsityön oppitunnilla, halu oppia ja kehittyä sekä käsityön pitäminen omana vahvuutena. On tärkeää nostaa esiin oppilaan näkemys oppimistehtäviin sekä tuotteen valmistukseen liittyvän prosessin ja lopputuotteen merkitys oppilaille.  Avainsanat: Oppimistehtävä, käsityön valmistusprosessi, käsityötuote, valinnainen käsityö

Sote-tietojärjestelmien olennaiset vaatimukset ja sertifiointi

Esitykset koulutuspäiviltä 27.9.2022 ja 15.12.2021 Päivityksiä sertifioinnin ja olennaisten vaatimusten koulutusmateriaaliin (27.9.2022 päivitykset) Olennaiset vaatimukset ja sertifiointi - Juha Mykkänen, THL Yhteistestaus sertifiointiprosessin osana - Laura Klemetti, Kela (15.12.2021 koulutus) Tietojärjestelmien rekisteri ja valvonta (pdf, 395 kt) - Antti Härkönen, Valvira (15.12.2021 koulutus) </ul

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen hyödyntäminen metsätaloudessa

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus happamilla sulfaattimailla aiheuttavat riskejä sekä metsänuudistamiselle että vesistöille. Käytännön metsätaloudessa happamien sulfaattimaiden esiintymisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon Suomen rannikkoalueilla. Haittojen ehkäisemiseksi happamien sulfaattimaiden sijainnista tarvitaan tarkkaa tietoa. Ympäristöministeriön rahoittamassa HaSuMetsä-hankkeessa selvitettiin edellytyksiä hyödyntää Geologian tutkimuskeskuksen yleiskartoitusta happamien sulfaattimaiden esiintymisen arvioinnissa metsänuudistamisaloilla. Yhdeksältä Lounais-Suomessa sijaitsevalta metsänuudistamisalalta selvitettiin maaperänäytteiden avulla happamien sulfaattimaiden esiintymistä. Valitut metsänuudistamisalat sijaitsivat pääosiltaan GTK:n luokituksen happamien sulfaattimaiden suuren esiintymisen todennäköisyyden alueella. Yhdeksästä kohteesta kaikkiaan viidellä todettiin hapanta sulfaattimaata. Osa happamiksi sulfaattimaiksi todetuista näytteenottopisteistä sijoittui uudistamisalueen reunoille, joilla esiintymisen todennäköisyys oli GTK:n aineiston perusteella hyvin pieni. Tämän selvityksen perusteella GTK:n yleiskartoitus antaa osviittaa happamien sulfaattimaiden esiintymisestä metsänuudistamisaloilla. Esiintymisen riski on otettava huomioon myös alueilla, joilla esiintymisen todennäköisyys on GTK:n kartoituksen perusteella pieni. GTK:n kartta-aineiston hyödynnettävyyden lisäämiseksi olisi saatava lisää havaintopisteitä metsämaalta ja havaintopisteiden verkoston tulisi olla tiheämpi, jotta kartta-aineistoa voitaisiin tehokkaasti hyödyntää käytännön metsätaloudessa. Nykytilanteessa esiintymisen varmistaminen vaatii maastokäynnin ja maanäytteenottoon perustuvaa tarkempaa analysointia.202

Postrelease exploration and diel activity of hatchery, wild, and hybrid strain brown trout in seminatural streams

Behaviour that is adaptive in captivity may be maladaptive in the wild and compromise postrelease survival of hatchery fish. The understanding of behavioural variation displayed immediately after release could help to improve hatchery protocols and development of behavioural tests for assessing the fitness of fish reared for releases. We characterized the postrelease behaviour of common-garden-raised offspring of wild resident, captive-bred migratory, and hybrid brown trout (Salmo trutta) in two experiments: in small artificial channels and in high and low densities in seminatural streams. The results from seminatural streams showed that hatchery fish were more likely to disperse downstream from the initial stocking site compared with hybrid and wild strain fish. The small-scale experiment did not reveal this ecologically pivotal difference in postrelease performance among strains, and individual responses were inconsistent between the experiments. Circadian activity patterns did not differ among strains. These detailed observations of postrelease behaviour reveal important intrinsic differences in dispersal traits among brown trout strains and suggest that selective breeding and crossbreeding can substantially affect these traits.Peer reviewe

Laitosviljelyyn soveltuvan ahvenen emokalaston tuotanto

Loppuraportti 28.10.2015, Lapin ELY-keskus201

DEER KED, AN ECTOPARASITE OF MOOSE IN FINLAND: A BRIEF REVIEW OF ITS BIOLOGY AND INVASION

The deer ked (Lipoptena cervi) is an important ectoparasite of moose (Alces alces) that has rapidly invaded Finland during the last 50 years, and is currently found in southern parts of Finnish Lapland. We have studied the invasion, behavior, and ecology of this parasitic fly, and in this paper briefly review the effect of climate on the distribution of deer keds and our recent findings from host-choice experiments. The rapid increase of the deer ked is correlated with high moose densities in Finland. We propose that the availability of suitable hosts, not climate, is the primary factor affecting its northward range expansion. Our host-choice experiments indicated that deer keds are attracted by movement and large, dark objects. Our results suggest that this parasite may continue to spread northwards in the near future, and that its potential impact on cervids and human health warrants attention

DEER KED, AN ECTOPARASITE OF MOOSE IN FINLAND: A BRIEF REVIEW OF ITS BIOLOGY AND INVASION

The deer ked (Lipoptena cervi) is an important ectoparasite of moose (Alces alces) that has rapidly invaded Finland during the last 50 years, and is currently found in southern parts of Finnish Lapland. We have studied the invasion, behavior, and ecology of this parasitic fly, and in this paper briefly review the effect of climate on the distribution of deer keds and our recent findings from host-choice experiments. The rapid increase of the deer ked is correlated with high moose densities in Finland. We propose that the availability of suitable hosts, not climate, is the primary factor affecting its northward range expansion. Our host-choice experiments indicated that deer keds are attracted by movement and large, dark objects. Our results suggest that this parasite may continue to spread northwards in the near future, and that its potential impact on cervids and human health warrants attention