Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019

Vuosien 2015-2019 lakimuutokset ovat elämäntilanteesta riippuen heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet sen muuttumattomana. Erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena. Eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien perusturvan tasot sen sijaan ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Opiskelijoiden toimeentuloturva on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi. Toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti vuosina 2015 2019. Kun huomioidaan toimeentulotuki, perusturvan varassa elävien tulotaso ei ole laskenut vaan pysynyt kutakuinkin ennallaan.nonPeerReviewe

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019

Kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka hallituskauden päätteeksi.Sosiaali -ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kutsui koolle huhtikuussa 2018 perusturvan riittävyyden III arviointiryhmän toteuttamaan järjestyksessä kolmannen perusturvan riittävyyden arvioinnin. Arvio on toteutettu perusratkaisuiltaan samalla tavoin kuin edellinen arviointiraportti. Perusturvaetuuksiksi on katsottu tässä vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet. Toimeentulotukea ei katsota perusturvaksi. Tällä kertaa kiinnitetään kuitenkin aiempaa enemmän huomiota perusturvan ja toimeentulotuen suhteeseen. Kaikki esimerkkikotitalouksien laskelmat on nyt esitetty sekä toimeentulotuen kanssa että ilman toimeentulotukea. Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on lopulta poliittinen päätös. Olemme käyttäneet suuntaa antavana mittatikkuna Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteja. Niiden perusteella työttömän, kotihoidon tuen, vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Eläkeläisen perusturva sen sijaan kattaa kohtuullisen minimikulutuksen. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa. Vuosien 2015–2019 muutokset ovat elämäntilanteesta riippuen heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet sen muuttumattomana. Erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena. Eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien perusturvan tasot sen sijaan ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Opiskelijoiden sosiaaliturva on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi. Toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti vuosina 2015–2019. Kun huomioidaan toimeentulotuki, perusturvan varassa elävien tulotaso ei ole laskenut vaan pysynyt kutakuinkin ennallaan. Perusturvan mahdollistama tulotaso on Suomessa länsieurooppalaista kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta. Perusturvan varassa olevien tulotaso on pienempi kuin väestön arvioima riittävä vähimmäisturvan taso keskimäärin.</p

Alkoholidementiaa sairastavan asiakkaan ohjaaminen : simulaatiokäsikirjoituksen kehittäminen ja pilotointi

Simulaatiopedagogiikkaa on hyödynnetty suomalaisessa terveysalan opetuksessa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Simulaatio on opetusmenetelmä, jossa luodaan mahdollisimman todellisia olosuhteita vastaava tilanne oppijoille pien-ryhmä-opetuksessa. Simulaation avulla oppija harjoittelee ammatillisia taitoja ja yhdistää teoriatietoaan käytäntöön turvallisessa oppimisympäristössä, jossa virheiden tekeminen on sallittua. Alkoholidementia on pitkäaikaisesta alkoholin liikakäytöstä johtuva muistisairaus, joka oireistoltaan muistuttaa fronto-temporaalista dementiaa, mutta alkoholidementiassa sairastumisikä on alhaisempi. Frontotemporaalisessa dementias-sa tyypillisiä oireita ovat käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset. Monilla alkoholin suurkuluttajilla on runsaa-seen juomiseen liittyviä aivojen otsalohkojen vaurioita, jotka aiheuttavat muun muassa hankalia käytösoireita, kuten esimerkiksi aggressiivisuutta ja kontrollin puutetta. Alkoholidementian käytöshäiriöt ja kognitiiviset oireet on otettava huomioon ohjattaessa alkoholidementiaa sairastavaa asiakasta. Tämä opinnäytetyö oli kehittämistyö ja sen tarkoituksena oli tuottaa simulaatiokäsikirjoitus alkoholidementiaa sairas-tavan asiakkaan ohjaamisesta ja pilotoida sen toimivuutta järjestämällä simulaatioharjoitustilanne Kuopion Työterapi-nen yhdistys ry:n henkilöstön kanssa (8 henkilöä). Työterapinen yhdistys ry tarjoaa asumispalveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Pilotointitilaisuus pidettiin 26.5.2015 Savonia-ammattikorkeakoulun simulaatiotiloissa Kuopios-sa. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää uusi simulaatiokäsikirjoitus, jonka Savonia-ammattikorkeakoulun terveys-alan koulutus saa opetuskäyttöönsä. Lisäksi tavoitteena oli auttaa Kuopion Työterapinen yhdistys ry:n henkilöstöä päivittämään omia ohjaustaitojaan muistisairaan asiakkaan ohjaamisessa sekä tällä tavoin parantaa alkoholidementi-aa sairastavien ihmisten hoitoa. Henkilökohtaisena tavoitteenamme oli syventää osaamistamme alkoholidementiaa sairastavan ihmisen hoitotyöstä ja simulaatio-oppimisesta. Kehittämistyön tuotoksena syntyi Saaran tarina -niminen simulaation käsikirjoitus. Simulaation tavoitteena on kehittää oppijoiden ohjaustaitoja, muistisairaan asiakkaan voimavaralähtöistä ohjaamista sekä parityöskentelyä. Simulaatiokä-sirjoitus sisältää orientaatiovaiheen materiaalin, lyhyen kuvauksen simulaatiopedagogiikan periaatteista, harjoituksen tavoitteista sekä ohjeistuksen toimijoiden rooleista. Käsikirjoitus sisältää myös jälkipuinnin kulkua ohjaavia kysymyk-siä. Käsikirjoitusta kehitettiin asiantuntijoilta saadun palautteen perusteella ennen pilotointia ja pilotoinnin jälkeen. Savonia-ammattikorkeakoulu voi käyttää Saaran tarinaa terveysalan alkuvaiheen opiskelijoiden opetuksessa tai alan ammattilaisten täydennyskoulutuksessa. Käsikirjoitusta voidaan muokata helposti eri tasoilla olevien opiskelijoiden tarpeisiin sitä vaikeuttamalla tai helpottamalla.Simulation based learning has been used in the Finnish health education for almost ten years. Simulation is an educa-tional method which mirrors actual conditions of a given situation as closely as possible for learners in a small-group teaching setting. The simulation allows the learner to practise professional skills and combine the theory of knowledge with the practice in a safe learning environment where making mistakes is allowed. Alcoholdementia is a memory disorder caused by long-term alcohol abuse, which resembles the frontotemporal de-mentia, but the onset of the disease of alcohol dementia is lower. The typical symptoms of frontotemporal dementia include changes in behavior and personality. Many high consumers of alcohol have brain damage in the frontal lobes related to abundant drinking, which cause, among other things, tricky behavioral symptoms such as aggression and lack of control. Alcoholdementias behavioral disorders and cognitive symptoms must be taken into account when con-trolling alcoholdementia mellitus customers. This thesis was a development work and its aim was to produce a simulation script about how to guide an alcohol-dementia client and to pilot its effectiveness in a simulation exercise situation for the staff (8 people) of Kuopion Työ-terapinen yhdistys ry. Kuopion Työterapinen yhdistys ry offers housing services for mental health and substance abuse patients. The piloting event was held in the Savonia simulation centre at Kuopio University of Applied Sciences of 26th May, 2015. The aim was to develop a new simulation script which Savonia health sector will get to use for educational purposes. In addition, the aim was to help Kuopio Työterapinen yhdistys ry staff to update their skills in guiding a sick customer and thus improve the care of alcoholdementia patients. Our personal goal was to deepen our knowledge about alcoholdementia patients from the nursing point as well as learn about simulation learning. The output of the development work was a simulation script called Saara’s story. The simulation aims to develop the learners’ counseling skills and memory impaired customer’s resource-oriented guidance as well as pair work. The script of Saara’s story includes the orientation of the material, a brief description of the simulation pedagogy princi-ples, objectives and instruction for the roles in the simulation exercise. The manuscript was developed based on the feedback from the experts before and after piloting. Savonia University of Applied Sciences can use the story of Saara when teaching students in the early stages of their health studies or in continuing education of professionals. The script can be easily modified for different levels of stu-dent needs

"Nöyrä, ymmärtävä ja kannustava" - SUOMEN PUNAISEN RISTIN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMISEN KEHITTÄMISHAASTEET

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vapaaehtoistyön johtamista. Opinnäytetyössä selvitettiin millaista tukea ja ohjausta Suomen Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin osastojen avaintoimijat saavat tällä hetkellä puheenjohtajalta. Lisäksi selvitettiin millaista tukea ja ohjausta he odottavat puheenjohtajalta saavansa ja mihin suuntaan osaston puheenjohtajuutta tulisi kehittää. Saatujen tulosten perusteella osastojen avaintoimijat toivoivat osaston puheenjohtajilta kannustavampaa, innostavampaa ja yhteisöllisempää otetta johtamiseen. Toivottiin enemmän arjessa mukana olemista ja me-henkeä. Tulevaisuuden haasteina nostettiin esille puheenjohtajan vuorovaikutustaidot sekä puutteet aika- ja henkilöresursseissa. Tulosten perusteella opinnäytetyössä kehitettiin puheenjohtajille Vinkkejä vuorovaikutukseen-huoneentaulu vapaaehtoistyön johtamisen tukemiseksi. Tämän opinnäytetyön tuloksia ja kehittämisehdotuksia voidaan käyttää laajemminkin Punaisen Ristin vapaaehtoistyön johtamisen kehittämiseen.Keskeisin kehittämistarve jatkossa on rakentaa toimiva johtamisen koulutuskokonaisuus puheenjohtajille.The purpose of this study is to clarify leadership in volunteer activities. It was researched what kind of support and guidance the key persons of the branches in Savo-Karjala district of the Finnish Red Cross are having from the chairmen (of the branches) at the moment. Another topic of research was what kind of support and guidance the key persons are expecting to have and how the co-operation between the chairmen and the key per-sons is to be developed. The research part is qualitative. An interview form based on open questions of the SWOT- analysis is used as a research method. The questionnaire was sent to 20 branches (142) in the Savo-Karjala district. On behalf of research results the key persons expect more supporting, exhilarating and communal commitment on their management from the chairmen of branches. The key persons are hoping for more every day interaction and a feeling of togetherness. The challenges of the future are interactive skills of the chairman as well as shortage of time and personal resources. In this study a table called “Tips for interaction“ was developed for the chairmen to support the leadership of voluntary services. Moreover, the results and development proposals can be used to develop volunteer activities of the Red Cross. The most important need in the future is to create a good leadership training package to the chairmen

"Ookko nää Limingasta, alakko nää leikkii?" : Leikin pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa

Opinnäytetyömme syntyi uudistuneiden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden esille tuomasta tarpeesta kehittää pedagogisen dokumentoinnin käytäntöjä varhaiskasvatuksen arjessa. Toimeksiantajaksi saimme Limingan kunnan varhaiskasvatuksen, jonka kanssa yhteistyössä toteutimme opinnäytetyön toiminnallisen osuuden, leikin pedagogisen dokumentoinnin oppaan. Tavoitteena oli valmistaa selkeä, käytännönläheinen ja helppokäyttöinen opas, jonka tekemisessä huomioidaan varhaiskasvatuksen henkilöstön tarpeet. Tarkoitus on, että opas tulee jokapäiväiseen käyttöön varhaiskasvatuksessa ja on henkilökunnan tukena työn suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Tietoperustassa on käsitelty pedagogista dokumentointia ja leikkiä varhaiskasvatuksessa ajankohtaisen kirjallisuuden ja tutkimusten, sekä toimintaa ohjaavien asiakirjojen ja varhaiskasvatuslain avulla. Keskeisiksi käsitteiksi nousivat leikki ja leikin havainnointi, pedagoginen dokumentointi sekä varhaiskasvatus. Tietoperustassa on nostettu esille myös leikinhavainnointimenetelmä RALLA, joka perustuu laajasti tutkittuun tietoon. Oppaan ideointivaiheessa keskustelimme yhteistyökumppanin kanssa selvittääksemme heidän toiveensa. Keräsimme keskustelussa esille tulleet ajatukset yhteen ja toteutimme oppaan näiden pohjalta. Projektin tuloksena valmistui Leikin pedagoginen dokumentointi -opas varhaiskasvattajille. Oppaassa käsitellään lyhyesti pedagogisen dokumentoinnin ja leikin teoriaa, jonka jälkeen pedagogisen dokumentoinnin prosessia avataan teorian ja esimerkkitapauksen avulla. Oppaaseen laadittiin myös listaus erilaisista dokumentoinnin menetelmistä, sekä kaavake pedagogisen dokumentoinnin prosessin toteuttamista varten. Lisäksi oppaassa otetaan kantaa tietosuojaan liittyviin kysymyksiin. Opas soveltuu sellaisenaan käytettäväksi osana varhaiskasvatuksen työtä. Opas tulee auttamaan henkilökuntaa leikin pedagogisen dokumentoinnin toteuttamisessa, sekä myös muissa pedagogisen dokumentoinnin osa-alueissa. Muiden pedagogisen dokumentoinnin osa-alueiden tutkiminen ja oppaan laatiminen niihin olisi luonteva jatkokehitysidea. Jatkossa voisi tutkia myös mikä vaikutus tällä oppaalla on ollut Limingan kunnan varhaiskasvatuksessa pedagogisen dokumentoinnin käytännön toteuttamisessa.Our thesis is based on a National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care which highlights the need to develop pedagogical documentation practices in early childhood education. Our thesis was commissioned by the municipality of Liminka. We worked together with the municipal daycare center and implemented the functional part of the thesis, pedagogical documentation guide for children´s play in practice. The aim of the thesis was to make a guide which is explicit, practical and easy to use and which considers the needs of employees. The intention is that the guide will be used daily in early childhood education and will support employees in planning, implementing, evaluating and developing their work. The theory of the thesis deals pedagogical documentation and children´s play at early childhood education. It uses relevant literature, researches, documents and law of early childhood education. Children´s play and it´s observation, pedagogical documentation and early childhood education became main concepts. Also RALLA – the observation-based assessment tool for play skills based on widely researched information, has been included to theory. During the brainstorming phase of the guide, we discussed with our commissioner to find out what they wanted. We gathered the ideas emerged from the discussion and implemented a guide based on them. As a result of the project, a pedagogical documentation guide for early childhood educators was completed. The guide briefly addresses the theory of pedagogical documentation and play and then opens the process of pedagogical documentation with a theory and case study. The guide also included a list of different methods of documentation and a form for implementing the pedagogical documentation process. In addition, the guide addresses issues related to privacy protection. The guide is suitable for early childhood education. The guide assists the employees in implementing pedagogical documentation of play as well as in other areas of pedagogical documentation. Developing a guide for other areas of pedagogical documentation would be a natural follow-up idea. In the future, the impact of this guide on the early implementation of pedagogical documentary in the municipality of Liminka could also be studied

Late cancelations in plastic and reconstructive surgery : A departmental study

Non peer reviewe