Nurses' and Patients' Perceptions about Psychiatric Intensive Care-An Integrative Literature Review

This integrative literature review describes nurses's and patients' perceptions of care in psychiatric intensive care units (PICU). The database search was conducted in April 2020. PRISMA checklist and Mixed Method Appraisal Tool guided the identification and evaluation of the studies (n = 21). Data was analyzed with qualitative content analysis. Nurses perceived PICU as a challenging work environment where their primary task was to ensure the unit's safety. Patients views on their treatment varied from positive to negative. Patients wished to have more privacy and supportive interaction. Findings can be used as a basis in developing care practices and staff's further education in PICUs

Non-European immigrants' self-described strategies for mental health promotion and perceptions of Finnish mental health services: A qualitative descriptive analysis

Purpose: This study aims to describe non-European immigrants' perceptions toward mental health care in Finland and the factors that support their mental health.Design and methods: Participants (N = 17) were interviewed through semistructured interviews, after which interview transcripts were analyzed using a six-phase thematic analysis process.Findings: The participants reported that developing self-help strategies benefitted their mental health. The participants primarily preferred unprofessional help over professional mental health care. Several structural and cultural barriers to help-seeking were identified.Practical implication: Health care staff working with immigrants need proper education and knowledge to provide sufficient, holistic care; for this reason, information about the cultural differences among immigrants and cultural sensitivity should be included in basic as well as post-graduate nursing education.Keywords: Finland; immigrant; </p

SAIRAANHOITAJIEN MORAALINEN ROHKEUS JA SEN YHTEYS TYÖPAIKAN EETTISEEN ILMASTOON JA SAIRAANHOITAJIEN SOSIODEMOGRAFISIIN TAUSTAMUUTTUJIIN

Hyve-etiikkaan perustuva moraalinen rohkeus on yksilön uskallusta nousta epäeettistä toimintaa vastaan riskeistä huolimatta. Moraalisesti rohkea hoitaja puuttuu epäeettisiin, laittomiin ja virheellisiin toimintoihin, tarkoituksenaan potilaan oikeuksien turvaaminen. Ihmisen moraaliseen käyttäytymiseen ovat yhteydessä sekä yksilölliset että sosiaaliset tekijät, kuten eettinen ilmasto. Terveydenhuollossa eettinen ilmasto muodostuu hoitajan suhteesta kollegoihin, potilaisiin, esimiehiin, organisaatioon ja lääkäreihin. Organisatoriset rakenteet, jotka kannustavat epäkohtien esiin nostamista rohkaisevat hoitajia potilaiden puolustamiseen. Hoitajien moraalisen rohkeuden ja eettisen ilmaston välillä vaikuttaisi olevan yhteys, mutta empiirinen tutkimus aiheesta on vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata sairaanhoitajien arvioita omasta moraalisesta rohkeudestaan ja heidän työpaikkansa eettisestä ilmastosta. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella sairaanhoitajien sosiodemografisten taustamuuttujien yhteyttä heidän itsearvioimaansa moraaliseen rohkeuteen ja työpaikan eettiseen ilmastoon. Tutkimus on kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin sähköisesti kahdella mittarilla, jotka olivat Nurses’ Moral Courage Scale/ NMCS© ja Hospital Ethical Climate Survey/HECS© Suomen Sairaanhoitajaliiton jäsenrekisteristä. Tutkimukselle myönnettiin Turun yliopiston eettisen toimikunnan puoltava lausunto (Lausunto 52/2018) ja Sairaanhoitajaliitosta tutkimuslupa. Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen SPSS 25.0 ohjelmaa. Vastaajat (n=100) arvioivat moraalisen rohkeutensa keskimäärin hyväksi ja työpaikan eettisen ilmaston kohtuullisen hyväksi. Eettisen ilmaston ja moraalisen rohkeuden välillä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys. Moraaliseen rohkeuteen oli eettisen ilmaston osa-alueista vahvimmin yhteydessä hoitajan ja lääkärin välinen suhde. Hoitajan sosiodemografisista taustatekijöistä korkeampi ikä, pidempi työkokemus ja paremmat tiedot terveydenhuollon etiikasta olivat yhteydessä korkeampaan moraaliseen rohkeuteen. Hoitajien moraaliseen rohkeuteen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen mahdollistaa uusien interventioiden, koulutusten ja toimintaohjeiden kehittämisen, joiden avulla voidaan pyrkiä tukemaan hoitajien moraalista rohkeutta.Moral courage, which is founded on virtue ethics, means ability to rise against unethical actions despite the risks involved. Morally courageous nurse stands up against unethical, illegal and flawed actions to safeguard patients’ rights. In addition to personal qualities, also social factors such as the ethical climate affects individuals’ moral behaviour. In healthcare, ethical climate is formed from nurses’ relationship with peers, patients, managers, organisation and physicians. Organizational structures that supports the forth bringing of injustice encourage nurses to patient advocacy. There seems to be an association between nurses’ moral courage and the ethical climate. However, the empirical research on this topic is limited. The aim of this study is to describe nurses’ self-assessed level of moral courage and the ethical climate of their work environment. In addition, the aim is to study the association between nurses’ socio-demographic factors and moral courage as well as ethical climate. Descriptive cross-sectional design was applied. Data were collected electronically using two instruments: Nurses’ Moral Courage Scale / NMCS© and Hospital Ethical Climate Survey/ HECS© from the Finnish National Nurses Association utilizing their member register. Ethical approval from the Ethic Committee of the University of Turku (52/2018) was obtained as well as the approval to conduct the study from the Finnish National Nurses Association. Data was analysed statistically using SPSS.25.0 software. Nurses’ (n=100) average self-assessed level of moral courage was good and the ethical climate of their work environment relatively good. There was a statistically significant positive association between moral courage and the ethical climate. Out of five subscales from the ethical climate, strongest association to moral courage was the nurses’ relationship to physicians. Furthermore, older age, longer work experience as well as better knowledgebase regarding ethics were associated with higher moral courage. Recognising factors associated to moral courage, enables the development of new interventions, educational programmes and organisational policies that can help s support nurses’ moral courage

Factors affecting self-care in person's living with heart failure

Hjärtvikt är en vanligt förekommande kronisk sjukdom i Sverige som ger symtomen trötthet, andfåddhet och ben svullnader. Personers förmåga att utöva en god egenvård är en mycket viktig del, och kan öka livskvalitén och överlevnaden vid hjärtsvikt. Litteraturgenomgången tyder på att det hos vissa personer med hjärtsvikt finns en bristande förmåga att utöva egenvård. Syfte: Att beskriva och identifiera vilka faktorer som påverkar personers egenvård vid hjärtsvikt. Metod: En litteraturöversikt med kvalitativ ansats utfördes. Totalt 10 studier granskades och analyserades med hjälp av Fribergs femstegsmodell. Resultat: Ur granskningen och analysen kom fem subteman fram som sedan delades in i två huvudteman. Huvudteman blev sociala faktorer och hälsofaktorer. Resultatets underteman blev miljöfaktorer, erfarenhet och kunskap, relationer och stöd, emotionella uttryck samt fysiologiska faktorer. Några av de faktorer som redovisades i resultatets olika underteman var ålder, tillgänglighet, nedstämdhet och bristfällig kunskap, de faktorerna påverkade egenvården hos personer. Slutsats: Det är viktigt att som sjuksköterska vara medveten om att olika faktorer kan ha olika betydelse för personens egenvårds hantering, vikten av personcentrerad omvårdnad är tydlig Nyckelord: hjärtsvikt, omvårdnad, egenvård, egenvårdshanteringHeart failure is a common chronic disease occurring in Sweden. Symptom that can arise is fatigue, shortness of breath and edema. The ability to practice a good self-care is a really important part and can increase the quality of life and the survival with heart failure. A review of previous studies suggests that some person’s with heart failure have a lacking ability to practice an adequate self-care. Purpose: The purpose of the study is to describe and identify the factors that influence a person’s self-care in heart failure. Method: A literature review with a qualitative approach was carried out. A total of 10 studies was reviewed and analyzed with the use of the five step-model created by Friberg. Result: Out of the survey and the analysis, five subthemes were found which later were divided into two themes. The themes that were created were social factors, and health factors. The subthemes of the result were factors in the environment, experience and knowledge, relations and support, emotional expression and physiological factors. Some of the factors that will be found in the subthemes are, age, availability, depression and lack of knowledge, which was factors that gave an impact to the self-care of a person. Conclusion: It is important as a nurse to be aware of the fact that different factors could have various meanings for a person’s self-care management, the importance of person-centered-care is very clear. Keywords: heart failure, self-care, nursing, self-care managemen

Vertaisoppimiseen perustuva moduuliharjoittelu - verkko-oppimisympäristön kehittäminen

Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa moduuliharjoittelua koskeva verkko-oppimisympäristö Moodle-alustalle. Verkko-oppimisympäristö rakennettiin haastatteluiden sekä moduuliharjoittelua koskevan kirjallisuuden perusteella opiskelijoiden sekä ohjaavien opettajien käyttöön. Verkko-oppimisympäristö sisältää Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehdyn moduuliharjoittelusta kertovan esittelyvideon sekä aiheeseen liittyviä linkkejä, jotka ovat helposti opiskelijoiden saatavilla yhdellä alustalla. Verkko-oppimisympäristöön on lisäksi koottu tietoa ja laadittu testi, jossa opiskelijat voivat kokeilla valmiuksiaan suorittaa moduuliharjoittelu. Tavoite oli vastata Diakonia-ammattikorkeakoulun tarpeeseen lisätä tietoa moduuliharjoittelusta ja koota informaatiota yhteen paikkaan helposti saataville. Moduuliharjoittelussa opiskelijat toimivat työvuoronsa aikana opiskelijatiiminä, jota ohjaa yksi sairaanhoitaja. Moduuliharjoittelussa opiskelijoilla on enemmän vastuuta potilaan hoidon suunnittelussa sekä toteutuksessa kuin yksilöharjoittelussa. Ohjaajat vastaavat taustalla potilasturvallisuudesta ja oikean hoidon toteutumisesta. Moduuliharjoittelu antaa opiskelijoille hyvät valmiudet sairaanhoitajan ammatilliseen kasvuun ja kannustaa itsenäiseen oppimiseen tiimin sisällä. Vertaisoppiminen on tärkeässä asemassa moduuliharjoitteluissa

Mielen hyvinvoinnin lähettiläät kotoutumisen tukena : menetelmäopas YOUME-toimintaan

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien mielenterveyttä tuetaan parhaiten huomioimalla heidän kielelliset, kulttuuriset ja uskonnolliset yhteisönsä. YOUME-toimintamalli ottaa lähiyhteisöt mukaan mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Mallissa valmennetaan lähettiläitä, jotka jakavat tietoa mielen hyvinvoinnista omissa verkostoissaan. Tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla mielen hyvinvointia. Menetelmäopas kuvaa, miten YOUME-toiminta aloitetaan ja mitä se vaatii. Toimintamalli on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, nuoriso-ohjaajille, yhteisöpedagogeille ja muille, joilla on ammatillista osaamista mielenterveysteemoista. Malli on kehitetty Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa YOUME – Mielenterveyden lähettiläät kotoutumisen voimavarana -hankkeessa, jossa olivat mukana Turun kriisikeskus, Yhdessä-yhdistys, Sateenkaari Koto ry ja Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian toimiala

TurvaSiipi-koulutuksilla tuetaan turvallisen hoitokulttuurin kehittämistä psykiatrisessa sairaalassa

TurvaSiipi-hankkeessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat suunnittelivat opinnäytetyönään uutta Turvatila-hoitomallia hankkeen pilotointia varten. Henkilökunnalle luotiin ja opetettiin periaatteet, milloin potilasta hoidetaan turvatilassa. TurvaSiipi-hankkeessa myös tutkitaan tämän toimintamallin vaikutuksia

TurvaSiipi-hankkeessa vähennetään pakkotoimia ja parannetaan työturvallisuutta psykiatrian osastoilla

Psykiatrisilla osastoilla esiintyvä väkivalta ja sen uhka vaikuttavat negatiivisesti niin potilaiden kuin hoitajien turvallisuuteen osastolla. Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyllä ja uudella turvatila-toimintamallilla pyritään vähentämään potilaiden eristämistä sekä lisäämään turvallisuutta ja työhyvinvointia psykiatrisilla osastoilla.Psykiatrisilla osastoilla esiintyvä väkivalta ja sen uhka vaikuttavat negatiivisesti niin potilaiden kuin hoitajien turvallisuuteen osastolla. Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyllä ja uudella turvatila-toimintamallilla pyritään vähentämään potilaiden eristämistä sekä lisäämään turvallisuutta ja työhyvinvointia psykiatrisilla osastoilla

Climate change in the Baltic Sea:2021 fact sheet

Abstract Climate change effects on the Baltic Sea environment are manifold. It is for example expected that water temperature and sea level will rise, and sea ice cover will decrease. This will affect ecosystems and biota; for example, range shifts are expected for a number of marine species, benthic productivity will decrease, and breeding success of ringed seals will be reduced. The impacts will hence affect the overall ecosystem function and also extend to human uses of the sea; trawling will follow the fish towards southern areas, aquaculture will likely face a shift towards species diversification, and the value of most ecosystem services is expected to change — to name a few. This Climate Change Fact Sheet provides the latest scientific knowledge on how climate change is currently affecting the Baltic Sea and how it is expected to develop in the foreseeable future. It is aimed at guiding policy makers to take climate change into account, but also to the general public. Updated Baltic Sea Climate Change Fact Sheets are expected to be published approximately every seven years