Two Hundred Years of Finnish Romani Linguistics

no abstrac

Romanikielen pohjoismurteiden variaatio

Itämeren alueen romanikielen murteissa esiintyy vaihtelua. Tätä vaihtelua on pyritty historiallisesti liittämään murteiden geneettisellä suhteella tai murrepiirteiden maantieteellisellä diffuusiolla. Tässä artikkelissa esittelemme Itämeren alueen romanikielen murteiden vaihtelun analyysin olemassa olevien lähteiden perusteella ja argumentoimme maantieteellisen diffuusion puolesta

Suomen romanin nominimorfologiaa

The nominal morphology of Finnish Romani (englanti)4/2003 (107)The nominal morphology of Finnish RomaniThe article presents an overview of the nominal morphology of Finnish Romani. It seeks to increase knowledge of the diachronic and synchronic development of the language and to present new information on changes in language typology. The writers examine the blurring of the principal dichotomies (grammatical background, vibrancy and thematic status) in the nominal morphology of Romani and highlight the bi-directional and conflicting nature of the changes taking place. The dismantling of these oppositions has made the language more analytical in its typology, while also adding considerably to the amount of variation. This is evident in derivational morphology as much as in inflection, for instance in the creation of a large number of new nominal case paradigms. Based on the primary case forms nominative and oblique, the writers estimate that there are 23 nominal paradigm types and four adjective paradigms.A second layer in the case system is formed by the so-called secondary cases, which are all agglutinative; the number of these cases has decreased since the prepositional lost its productiveness. Similarly, the vocative is no longer used, though this is neither a primary nor a secondary case. A third layer in the case system consists of what are termed analytical adpositions, which are mostly adverb markers. Alongside the adverbs making use of old analytical adpositions are neologisms that have perhaps been created following the lexicalisation of locative and ablative identifiers; these neologisms are based on the dominant primary and secondary cases.Pronouns in Romani have the same two-level case system as other nominals. The personal pronouns of Finnish Romani are very similar to those of Early Romani, although the feminine form of the third person singular has become rare. The possessive pronouns are also being substituted by genitive forms of personal pronouns.Kimmo GranqvistHenry HedmanKielenainekset-hAn (kieli: suomi, sivulla: 487)-kAAn (kieli: suomi, sivulla: 487)-kin (kieli: suomi, sivulla: 487)-kO (kieli: suomi, sivulla: 487-)-pA (kieli: suomi, sivulla: 487

SUOMEN ROMANIN LEKSIKAALISISTA KERROSTUMISTA JA NIIDEN FONOLOGISISTA JA MORFOLOGISISTA PROSESSEISTA

Romanin leksikko jakautuu alkuperäiseen temaattiseen ja lainattuunatemaattiseen komponenttin, joita merkitään eri morfein ja jotka kuuluvat eritaivutusparadigmoihin. Suomen romanissa leksikaalisten komponenttiendikotomia on purkautunut, ja temaattiset ja atemaattiset paradigmat ovatsulautuneet yhteen. Artikkelissa tarkastellaan dikotomian purkautumistanykyromanin verbi- ja nominimorfologian valossa sekä pyritään osoittamaanmuutostendenssejä ja kuvaamaan niiden seurauksia. Lisäksi artikkelissatarkastellaan eräiden, lähinnä eri kontaktikielistä lainattujen fonologisten jamorfofonologisten prosessien vaikutusta leksikon komponentteihin ja osoitetaanatemaattisessa komponentissa vallitseva kahtiajako vanhempiin fonologisestimukautettuihin ja uudempiin mukauttamattomiin lainoihin.Avainsanat: romani, suomi, morfologia, fonologiaThe Romani lexicon is divided into a thematic, inherited, and a borrowed, athematiccomponent. The lexical components are marked, they use different morphs and belong todifferent paradigm types. In Finnish Romani, the dichotomy between the lexical componentshas been partly lost, and thematic and athematic paradigms have merged together. In this articlewe will discuss the loss of this dichotomy within the light ofmodeen Finnish Romani verbaland nominal morphology. Furthermore, we will show some tendencies of change and theirconsequencies. The article will also shed light upon the effeet of phonological andmorphophonological processes, mostly adopted from different contact languages, on the lexicalcomponents, and show a dichotomy in the athematic component between older borrowingsthat have been adapted into the phonological system of Finnish Romani and more recent onesthat are unadapted.Keywords: Romani, Finnish, morphology, phonology

Suomalaisen romanitutkimuksen vuosisadat

Suomalainen romanitutkimus sai alkunsa harrastajien ja kansanrunoudentutkijoiden työstä, jotka olivat kiinnostuneita kulttuurista ja Suomen romanien kielestä. 1800-luvulta lähtien tutkimusta suuntasiviranomaisten kiinnostus romanikysymysten ratkaisemiseen, ja siksi tutkimukseen vaikuttivat kriminologiset ja rotuperspektiivit. Viime vuosina eri tieteenalojen tutkijat ovat tuoneet mukaan uusia lähestymistapoja ja teemoja. Tämän katsausartikkelin tavoitteena on antaa yleiskuva tärkeimmistä tutkimuksista suomalaisen romanitutkimuksen alalla. Keskitymme kulttuurintutkimuksen, kielitieteen ja uudempien muuttoliikkeen tutkimuksen näkökulmiin

Matras, Yaron & Anton Tenser (Eds.). 2020. The Palgrave Handbook of Romani Language and Linguistics. Cham: Palgrave Macmillan. 596 pp.

https://doi.org/10.33063/diva-437574</p

Romanilapset ja romanikieli

Romanikieli on puhujamäärältään EU:n merkittävimpiä vähemmistökieliä. Se on yksi Suomen perustuslain 17 §:ssä nimetyistä vähemmistöjen kielistä. Sen käyttömäärä ja -ala ovat kuitenkin supistuneet voimakkaasti erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Lapsilla ja nuorilla hyvä romanikielen taito on nykyisin harvinainen.nonPeerReviewe

Unevenly mixed Romani languages

International audienceThis study reports on language mixing in two Romani communities, with a century-long presencein Finland and in Greece respectively. A quantitative analysis of free-speech data shows that verbsfrom the contact languages, Finnish and Turkish, are systematically inserted into a dominantRomani speech with their respective Finnish and Turkish tense, mood, aspect, and personmorphology. The insertion in language A of non-integrated single words from language B is atypicalfor classic code-switching and borrowing, but is a well-known mechanism in the creation of mixedlanguages. Unlike mixed languages, however, where no single dominant language can be identified,Romani is the main component in the corpora under study. We suggest that this type of Romanilanguage mixing illustrates an early stage of mixed language formation that did not develop into anindependent mixed language, owing to changes in the sociopolitical settings