Röntgenhoitajan työnkuva teleradiologiassa

Teleradiologia on yksi eniten käytetyimmistä ja pisimpään kliinisessä käytössä olleista telelääketieteen osaalueista. Artikkelissa tarkastellaan miten röntgenhoitajan rooli teleradiologiassa näyttäytyy tutkimuksissa. Aiheesta tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa aineistoa haettiin suomen‐ ja englanninkielisistä terveysalan sähköisistä tieteellisistä tietokannoista sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetietokannasta. Lisäksi selattiin Journal of Digital Imaging –lehden vuosikerrat. Haku rajattiin tieteellisiin julkaisuihin. Sille ei asetettu aikarajausta, koska tutkittava ilmiö on suhteellisen uusi. Hakujen sisäänottokriteereinä käytettiin sitä, että valituissa tutkimuksissa röntgenhoitaja kuvattiin aktiivisessa roolissa toimijana tai hyödynsaajana. Haettiin tutkimuksia, joissa kuvattiin röntgenhoitajan roolia diagnostisessa tai terapeuttisessa teleradiologiassa. Hakutulokset analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä, jonka avulla analysoitiin tutkimusten tulososiot.Keskeisimmiksi röntgenhoitajan tehtäväalueiksi teleradiologiassa näyttäytyivät tutkimusten perusteella potilastietojärjestelmän tietojen käsittely ja niiden yhdistäminen kuvantamis‐ tai hoitotietoihin ja röntgenkuviin eli työskentely RIS–PACS –rajapinnalla (RIS, Radiological Information System; PACS, Picture archiving and communication system), kuvantaminen ja/tai sädehoidon toteutus, kuvien käsittely ja tallentaminen PACSiin sekä turvallisuudesta, laadunvarmistuksesta ja säteilyaltistuksen optimoinnista huolehtiminen. Muita tärkeitä röntgenhoitajan tehtäviä teleradiologiassa ovat kouluttaminen ja itsensä sekä työnsä kehittäminen, moniammatillinen yhteistyö, asiakaslähtöinen potilasohjaus ja hoitotoiminta sekä tietosuojasta ja –turvasta huolehtiminen. Lisäksi talouden suunnittelu ja hallinta kuuluvat erityisesti PACS‐asiantuntijan työhön. Nämä tehtäväalueet tulisi huomioida suunniteltaessa röntgenhoitajien koulutusta niin ammattiin valmistavassa nuoriso‐ ja aikuiskoulutuksessa, täydennys ja jatkokoulutuksessa sekä työpaikkakoulutuksessa. Tehtäväalueiden vaatima osaaminen tulisi lisäksi tunnistaa suunniteltaessa kuvantamisyksiköiden henkilöstön tehtäväkuvia sekä työn vaativuuden arvioinnissa ja palkitsemisjärjestelmissä

Asiakkaan ohjausmallin tuloksellisuus : Makropilottihankkeen lähtötilanteen arviointi

Satakunnan makropilott

Viljelytoimenpiteet ja vesistökuormitus ympäristötukitiloilla vuosina 2003–2005

Raportissa esitellään maatalouden ympäristötuen myötä vuosina 2003–2005 tapahtuneita tilatason viljelytoimenpiteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Tulosten mukaan vuosien 2003–2005 viljelytoimenpiteet eivät merkittävästi poikenneet ohjelmakauden alkuvuosien 2000–2002 toimenpiteistä. Merkittävimmät muutokset, varsinkin lannoituksessa, olivat tapahtuneet jo ensimmäisellä ohjelmakaudella (1995–1999), ja niiden toteuttamista jatkettiin toisella kaudella. Nurmialat ovat 2000-luvulla vähentyneet nurmivaltaisilla alueilla sekä tietyillä viljavaltaisilla alueilla, joilla ne olivat ennestäänkin pieniä. Talviaikainen kasvipeitteisyys, mukaan luettuna kevennetysti muokattu ala, on tietyillä alueilla kasvanut tarkastelujaksolla 2000–2005. Muutos on johtunut lähinnä kevennettyjen muokkausmenetelmien mutta viime vuosina yhä enemmän myös muokkaamattomuuden lisääntymisestä, mikä liittyy suorakylvön yleistymiseen. Etelä-Suomen viljanviljelyalueilla perusmuokkausmenetelmissä on tapahtunut merkittävä muutos 1990-luvun alkupuoleen nähden. Vuoden 1994 syksyllä sänkipeitteisestä peltoalasta kynnettiin Yläneenjoen ja Lepsämänjoen tutkimusalueilla noin 90 prosenttia, kun vuonna 2005 kynnetyn alan osuus oli enää noin puolet. Peltojen fosforikuormitukseen voimakkaasti vaikuttavan helppoliukoisen fosforin pitoisuudet alenevat, mutta hyvin hitaasti. Muokkausmenetelmissä ja maan fosforipitoisuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät myös muutoksina potentiaalisessa ravinnekuormituksessa. Esimerkiksi Yläneenjoen alueella maapartikkeleihin sitoutuneen fosforin kuormitus on muokkausmenetelmien muutosten myötä selvästi vähentynyt, mutta liukoisen fosforin kuormitus ei ole muuttunut, koska maan helppoliukoisen fosforin pitoisuudessa ei ole tapahtunut selviä muutoksia

Ympäristötuen mukaiset viljelytoimenpiteet ja niiden vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 2000-2002

vo