Organisational justice protects against the negative effect of workplace violence on teachers' sleep : a longitudinal cohort study

Objectives This study aimed to examine the longitudinal association of workplace violence with disturbed sleep and the moderating role of organisational justice (ie, the extent to which employees are treated with fairness) in teaching. Methods We identified 4988 teachers participating in the Finnish Public Sector study who reported encountering violence at work. Disturbed sleep was measured in three waves with 2-year intervals: the wave preceding exposure to violence, the wave of exposure and the wave following the exposure. Data on procedural and interactional justice were obtained from the wave of exposure to violence. The associations were examined using repeated measures log-binomial regression analysis with the generalised estimating equations method, adjusting for gender and age. Results Exposure to violence was associated with an increase in disturbed sleep (RR 1.32 (95% CI 1.15 to 1.52)) that also persisted after the exposure (RR 1.26 (95% CI 1.07 to 1.48)). The increase was higher among teachers perceiving the managerial practices as relatively unfair (RR 1.46 (95% CI 1.01 to 2.09) and RR 1.59 (95% CI 1.04 to 2.42) for interactional and procedural justice, respectively). By contrast, working in high-justice conditions seemed to protect teachers from the negative effect of violence on sleep. Conclusion Our findings show an increase in sleep disturbances due to exposure to workplace violence in teaching. However, the extent to which teachers are treated with justice moderates this association. Although preventive measures for violence should be prioritised, resources aimed at promoting justice at schools can mitigate sleep problems associated with workplace violence.Peer reviewe

Muutos psykiatristen avohoitokäyntien toteutuksessa ja johtajien kokemukset etäasiointia estävistä ja edistävistä tekijöistä COVID-19 aikakaudella

Vertaisarvioitu. English abstract.Peer reviewe

Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti : Senaattori Lennart Gripenbergin sukupiiri ja sääty-yhteiskunnan muodonmuutos

This study examines the transformation of the society of estates in the Finnish Grand Duchy through the case study of Senator Lennart Gripenberg and his family circle. While national borders and state structures changed, the connections between old ruling elite families remained intact as invisible family networks, ownership relations, economic collaboration and power of military families. These were the cornerstones of trust, which helped to strengthen positions gained in society. Also, these connections often had a central if unperceivable impact on social development and modernization. Broadly speaking, the intergenerational social reproduction made it possible for this network of connections to remain in power and, as an imperceptible factor, also influenced short-term developments in the long run. Decisions which in the short term appeared unproductive, would in the long run produce cumulative immaterial and material capital across generations as long-term investments. Social mobility, then, is a process which clearly takes several generations to become manifest. The study explores long-term strategies of reproducing and transferring the capital accumulated in multinational elite networks. Also, what was the relationship of these strategies to social change? For the representatives of the military estate the nobility and for those men of the highest estates who had benefited from military training, this very education of a technical-military nature was the key to steering, controlling and dealing with the challenges following the industrial breakthrough. The disintegration of the society of estates and the rising educational standards also increased the influence of those professionals previously excluded, which served to intensify competition for positions of power. The family connections highlighted in this study overlapped in many ways, working side by side and in tandem to manage the economic and political life in Finland, Russia and Sweden. The analysis of these ties has opened up a new angle to economic co-operation, for example, as seen in the position of such family networks not only in Finnish, but also Swedish and Russian corporations and in the long historical background of the collaboration. This also highlights in a new way the role of women in transferring the cumulative social capital and as silent business partners. The marriage strategies evident in business life clearly had an impact on the economic life. The collaborative networks which transcended generations, national boundaries and structures also uncover, as far as the elites are concerned, serious problems in comparative studies conducted from purely national premises. As the same influential families and persons in effect held several leading positions in society, the line would blur between public and invisible uses of power. The power networks thus aimed to build monopolies to secure their key positions at the helm. This study therefore examines the roles of Lennart Gripenberg senator, business executive, superintendent of the Department of Industry, factory inspector, and founding member of industrial interest groups as part of the reproduction strategies of the elite. The family and other networks of the powerful leaders of society, distinguished by social, economic and cultural capital, provided a solid backdrop for the so-called old elites in their quest for strategies to reproducing power in a changing world. Crucially, it was easier for the elites to gain expertise to steer the modernization process and thereby secure for the next generation a leading position in society, something that they traditionally, too, had had the greatest interest in.Tutkimus käsittelee senaattori Lennart Gripenbergiä ja hänen sukupiiriään esimerkkinä käyttäen sääty-yhteiskunnan muodonmuutosta Suomen suuriruhtinaskunnassa. Muuttuvista valtiollisista rajoista tai rakenteista huolimatta vanhojen hallitsevien eliittisukujen yhteydet elivät näkymättöminä sukuverkostoina, omistussuhteina, liike-elämäyhteistyönä ja sotilassukujen valtana. Niiden varaan rakennettiin luottamus ja pyrittiin vahvistamaan jo saavutettu asema yhteiskunnassa. Näillä yhteyksillä oli usein myös keskeinen, vaikka näkymätön vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen ja modernisaatioon. Laajassa merkityksessä sukupolvien välinen sosiaalinen uusintaminen mahdollisti suhdeverkoston vallassa pysymisen ja vaikutti pitkällä aikavälillä näkymättömänä voimana myös lyhyen ajanjakson tapahtumiin. Päätökset, jotka lyhyellä aikavälillä näyttivät kannattamattomilta, tuottivat sukupolvet ylittävinä, pitkän aikavälin investointina kumuloitavaa aineetonta ja aineellista pääomaa. Sosiaalinen liikkuvuus onkin prosessi, joka selvästi vaatii useiden sukupolvien mittaisen kehityksen. Tutkimuksessa tarkastellaan pitkällä aikavälillä monikansallisiin eliittisukuverkostoihin kerääntyneen pääoman uusintamisen- ja siirtämisen strategioita ja niiden suhdetta yhteiskunnalliseen muutokseen. Sotilassäätynä tunnetun aatelin ja sotilaskoulutuksen saaneen ylimmän säätyläistön edustajille sotilastekninen koulutus antoi ratkaisevan tärkeän keinon asiantuntijoina ohjata, hallita ja kiinnittyä teollisen murroksen tuomiin haasteisiin. Sääty-yhteiskunnan rakenteiden murtuminen ja koulutustason kasvu lisäsivät myös aiemmin ulkopuolelle jääneiden uusien asiantuntijaryhmien vaikutusvaltaa, joka puolestaan kiihdytti kilpailua valta-asemista. Esimerkkeinä käytetyt sukuverkostot toimivat rinnakkain, limittäin ja yhteistyössä talouden- ja politiikan johtotehtävissä Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa. Näitä yhteyksiä tutkimalla onkin avautunut uudenlainen näkökulma esimerkiksi taloudelliseen yhteistyöhön. Se konkretisoituu tässä työssä näiden sukuverkostojen asemassa paitsi suomalaisessa, myös ruotsalaisessa ja venäläisessä suuryritystoiminnassa ja tämän yhteistyön pitkässä historiallisessa taustassa. Tässä yhteydessä myös naisten rooli kumuloituvan sosiaalisen pääoman siirtäjinä ja talouselämän näkymättöminä vaikuttajina nousee esiin uudesta näkökulmasta. Liike- ja yrityselämässä toteutuneilla avioliittostrategioilla oli selkeä vaikutus talouselämään. Muodollisia valtiorajoja ja valtiollisia rakenteita syvempien ja sukupolvien mittaisten suhdeverkostojen toimiva yhteistyö osoittaa eliitin kohdalla puhtaasti kansallisista lähtökohdista tehtyjen vertailevien tutkimusten problemaattisuuden. Kun samat vaikuttajasuvut ja henkilöt toimivat käytännössä useissa eri yhteiskunnallisissa johtotehtävissä, raja julkisen ja näkymättömän vallankäytön välillä hämärtyi. Valtaverkostot pyrkivät näin rakentamaan monopoleja pitääkseen avainasemansa yhteiskunnallisen vallankäytön huipulla. Lennart Gripenbergin roolia senaattorina, yritysjohtajana, teollisuushallituksenintendenttinä, ammattientarkastajana ja teollisuuden etujärjestöjen perustajajäsenenä tarkastellaan tässä yhteydessä osana eliitin vallanuusintamisstrategiaa. Yhteiskunnallisten vaikuttajien suku- ja suhdeverkostot, joihin oli kerääntynyt merkittävää sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista pääomaa, antoivat hyvän pohjan kun ns. vanhan eliitin oli rakennettava vallanuusintamisstrategiansa tässä muuttuvassa tilanteessa. Eliitin kannalta oli oleellista, että sillä näin oli muita ryhmiä helpompi hankkia asiantuntemusta modernisaatioprosessin ohjaamiseen ja siihen kiinnittymiseen ja varmistaa näin myös seuraavalle sukupolvelle vahva jalansija yhteiskunnan johtopaikoilla, joihin sillä oli perinteisesti myös suurin intressi. Avainsanat: Eliitti, sosiaalisen pääoman ja vallan uusintaminen ja siirtäminen, sukuverkostot, Suomi, Venäjä, Ruots