How integrin phosphorylations regulate cell adhesion and signaling

Cell adhesion is essential for the formation of organs, cellular migration, and interaction with target cells and the extracellular matrix. Integrins are large protein alpha/13-chain heterodimers and form a major family of cell adhesion molecules. Recent research has dramatically increased our knowledge of how integrin phos-phorylations regulate integrin activity. Phosphorylations determine the signaling complexes formed on the cytoplasmic tails, regulating downstream signaling. alpha-Chain phosphorylation is necessary for inducing 13-chain phosphorylation in LFA-1, and the crosstalk from one integrin to another activating or inactivating its function is in part mediated by phosphorylation of 13-chains. The severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 (SARS-CoV-2) virus receptor angiotensin-converting enzyme 2 (ACE2) and possible integrin coreceptors may crosstalk and induce a phosphorylation switch and autophagy.Peer reviewe

Regulation of Dynamic Cell Adhesion by Integrin-Integrin Crosstalk

Most cells express several integrins. The integrins are able to respond to various cellular functions and needs by modifying their own activation state, but in addition by their ability to regulate each other by activation or inhibition. This crosstalk or transdominant regulation is strictly controlled. The mechanisms resulting in integrin crosstalk are incompletely understood, but they often involve intracellular signalling routes also used by other cell surface receptors. Several studies show that the integrin cytoplasmic tails bind to a number of cytoskeletal and adaptor molecules in a regulated manner. Recent work has shown that phosphorylations of integrins and key intracellular molecules are of pivotal importance in integrin-cytoplasmic interactions, and these in turn affect integrin activity and crosstalk. The integrin β-chains play a central role in regulating crosstalk. In addition to Integrin-integrin crosstalk, crosstalk may also occur between integrins and related receptors, including other adhesion receptors, growth factor and SARS-CoV-2 receptors

Regulation of Dynamic Cell Adhesion by Integrin-Integrin Crosstalk

Most cells express several integrins. The integrins are able to respond to various cellular functions and needs by modifying their own activation state, but in addition by their ability to regulate each other by activation or inhibition. This crosstalk or transdominant regulation is strictly controlled. The mechanisms resulting in integrin crosstalk are incompletely understood, but they often involve intracellular signalling routes also used by other cell surface receptors. Several studies show that the integrin cytoplasmic tails bind to a number of cytoskeletal and adaptor molecules in a regulated manner. Recent work has shown that phosphorylations of integrins and key intracellular molecules are of pivotal importance in integrin-cytoplasmic interactions, and these in turn affect integrin activity and crosstalk. The integrin β-chains play a central role in regulating crosstalk. In addition to Integrin-integrin crosstalk, crosstalk may also occur between integrins and related receptors, including other adhesion receptors, growth factor and SARS-CoV-2 receptors

Organizational ldeology and Leadership: A Semiotic View

The article suggests a reconsideration of the traditional ideology concept. The role of leadership increating and maintaining meanings within the organization is discussed within the emerging managementof meaning paradigm. A new approach is suggestedbased upon the ontological assumption of man as astorytelling animal and on the semiotic method ofviewing ideology as an interplay between the narrative and the cognitive

Specific integrin alpha and beta chain phosphorylations regulate LFA-1 activation through affinity-dependent and -independent mechanisms

Peer reviewe

Ihmisen perimän selvittäminen vasta alkua

Ihmisen perimän selvittäminen on epäilemättä tämän päivän tieteen tärkein projekti, ainakin kun elämästä on kysymys. The "Human Genome Project" aloitettiin vuonna 1986 ja jo vuonna 1987 saatiin aikaan ensimmäinen hyvin yksinkertainen geenikartta, joka käsitteli 400 ihmisen geenimerkkiä. 1990 muodostettiin kansainvälinen järjestö, jonka rahoittamiseen käytettiin monen maan julkisia tutkimusvaroja. Sen tehtäväksi tuli selvittää ihmisen koko perimä. Projekti on edennyt ennakoitua nopeammin ja kesäkuun 26. päivänä 2000 saatiin valmiiksi ensimmäinen karkea koko genomia käsittävä sekvensointityö. Tästä saavutuksesta ilmoitettiin samaan aikaan Valkoisesta talosta ja Downing Street 10:stä. Euroopan kontribuutio oli noin kolmannes ja koordinoitiin Cambridgestä

Vuoden Tiedekirja 1997-palkinto Suomen luonnon sata vuotta -teokselle

Vuoden Tiedekirja 1997 -palkinto on myönnetty toimittaja Juhani Mänttärille ja Suomen Biologian Seura Vanamolle teoksesta Suomen luonnon sata vuotta. Palkinto on suuruudeltaan yhteensä 20 000 mk. Pääpalkinnon lisäksi myönnettiin kolmelle teokselle kunniamaininnat. Palkinnot jaettiin Helsingissä Tieteiden talolla Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksen yhteydessä 27. maaliskuuta. Palkinnon myöntävät yhdessä Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto

MiSuomen Tiedeseura täyttää 160 vuotta

Suomen Tiedeseura (Finska Vetenskaps-Societeten) on Suomen vanhin tiedeakatemia. Kun se perustettiin vuonna 1838, Suomessa oli jo muutama tieteellinen yhdistys olemassa: Societas pro Fauna et Flora Fennica (1821), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (1831) ja Finska Läkaresällskapet (1835). Suomen Tiedeseuran sisarakatemia, Suomalainen Tiedeakatemia, perustettiin 1908. Tiedeakatemiat eroavat oleellisesti tieteellisistä yhdistyksistä siinä, että niihin ei liitytä, vaan perusteellisen evaluaation ja karsinnan perusteella akatemiat valitsevat uudet jäsenensä,joiden määrä on rajoitettu. Lisäksi ne eivät voi periä jäsenmaksuja