Johtamisviestinnän haasteet Internet-teknologiayrityksissä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tarkastelen Pro Gradu -työssäni Internet-teknologiayritysten johtamisviestintää verkostotalouden kontekstissa. Johtavana ajatuksena on tutkia, millä ehdoilla johtamisviestintään liittyvät haasteet voidaan rinnastaa dynaamisesti kehittyviin verkostotalouden työyhteisöihin. Sovellan tutkimuksessa Pekka Aulan (1999) kaaosteoriaan perustuvaa dynaamisen organisaatioviestinnän teoriaa johtamisviestintään sekä käsitteellisellä että käytännön tasolla. Tutkimuksen keskeisinä kirjallisuuslähteinä ovat dynaamisen organisaatioviestinnän teoria ja verkostotalouden työyhteisöjä käsittelevä tutkimuskirjallisuus. Olen valinnut tutkimusaineistokseni syvähaastattelut suomalaisten Internet-teknologiayritysten toimitusjohtajien ja muiden liikkeenjohdon avainhenkilöiden kanssa. Tutkimusstrategianani vertaan aineistoa verkostotalouden tutkimuskirjallisuuteen ja dynaamisen organisaatioviestinnän teoriaan perustuviin johtamisviestinnän haasteisiin. Tutkimusmenetelmänä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka avulla erittelen aineiston merkityskokonaisuuksia diskursseiksi. Tutkimuksessani muodostan neljä teoriavetoista lähtökohtaa, jotka suuntaavat ja haastavat verkostotalouden työyhteisön johtamisviestintää. Ne ovat organisaation moninaisuus (diversiteetti), henkilöstön uusi sitoutumattomuus organisaatioon ja organisaation oppiminen sen uusiutumiskyvyn perustana. Lisäksi Internet-teknologiayritysten johtamisviestintää saattaa suunnata niiden nopea kasvu kansainvälisille markkinoille. Erittelen aineistosta kuusi diskurssia, joiden avulla johtamisviestinnän haasteisiin viitataan. Niitä ovat yrittäjyys-, liikkeenjohto-, nostalgisoiva, idealisoiva, polarisoiva ja romantisoiva diskurssi. Tutkimukseni perusteella Internet-teknologiayrityksiä voidaan tarkastella dynaamisesti kehittyvinä työyhteisöinä, jolloin niiden johtamisviestintää on mielekästä arvioida epälineaarisesta ja kaaosteoriaan nojaavasta viitekehyksestä. Aineiston perusteella dynaamisen organisaatioviestinnän teorian areena-mallia voidaan soveltaa käsitteellisellä tasolla Internet-teknologiayritysten johtamisviestinnän haasteisiin. Tutkimuksessani teoriaa sovelletaan niiden johtamis- ja organisaatiokulttuurien rakennemuutosten kuvaamiseen, henkilöstön ja liikkeenjohdon välisten ristiriitojen ja jännitteiden erittelemiseen sekä niiden henkilöstövaihtuvuuden arvioimiseen. Aineiston perusteella teorian ajatusta spontaaneista areenoista voidaan soveltaa Internet-teknologiayritysten johtamisviestinnän käytännöissä. Esimerkiksi teorian näkemystä spontaaneista areenoista voidaan hyödyntää yritysten uusiutumiskyvyn tukemisessa. Toisaalta teorian mallia viestinnän kaksoisfunktiosta voidaan soveltaa yritysten nopeaan kasvuun liittyvien kasvukipujen käsittelemiseen ja päämäärien selkiyttämiseen nopeiden ja ennakoimattomien muutosten ravistellessa työyhteisöä. Esimerkeistä huolimatta teorian soveltaminen Internet-teknologiayritysten johtamisviestinnän arkisissa pulmissa ei tutkimukseni mukaan ole ongelmatonta. Kaaosteorian käsitteet jäävät käytännön kysymysten kannalta etäisiksi

Julkisesti tuetun asuntotuotannon merkitys ja kehittäminen 2020-luvulla

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen asetti syksyllä 2023 selvitysryhmän arvioimaan valtion tukeman asuntotuotantoa, valtion asuntorahastoa ja epäsuoria tukia. Selvitysryhmän raportti esittelee julkisesti tuetun asuntokannan ja asukasrakenteen analyysin sekä tukijärjestelmän ja sen keskeiset toimijat. Julkisesti tuettua asuntokantaa tarkastellaan sekä sille asetettujen tavoitteiden että julkisen talouden näkökulmasta. Julkisesti tuettu asuntokanta tavoittelee asumiskustannusten alentamista erityisesti pienituloisille ja erityisryhmille, jotka eivät saa asuntoa vapaarahoitteisesta asuntokannasta. Lisäksi julkisesti tuettu asuntokanta tavoittelee segregaation ja asunnottomuuden ehkäisemistä sekä rakentamisen suhdanteiden tasaamista. Selvitysryhmän antamat politiikkasuositukset koskevat rahoitusjärjestelmän kehittämistä, segregaation torjuntaa, asukasvalintaa, osaomistamisen malleja, valtion asuntorahaston asemaa, suhdannepolitiikkaa, tietopohjan vahvistamista, EU-rahoitusohjelmien hyödyntämistä ja Araa virastona. Rahoitusjärjestelmän tulisi olla joustavampi, jotta rahoituspohja olisi laajempi. Tuotannon tulisi toimia vastasyklisesti. Erityisesti valtiontalouden vaikea tilanne ajaa korostamaan pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikassa. Julkisesti tuettu asuntotuotanto on täydentävä järjestelmä asumistuelle

Alle kouluikäisten lasten ensiapuohjeet : ohjekortit lasten vanhemmille

Alle kouluikäisten lasten tapaturmat ovat maailmanlaajuinen terveysongelma. Esimerkiksi hukkuminen, palovammat sekä putoamiset ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä. Tapaturmien seurauksena ja niiden ennaltaehkäisynä ensiaputaidot ovat tärkeässä roolissa. Ensiapuohjeiden avulla pyritään varmistamaan laadukkaan ja perustellun ensiavun antaminen sitä tarvitsevalle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjekortit ensiaputilanteista alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Tavoitteena on tuottaa ensiaputietoisuutta ohjekorttien avulla sekä lisätä ja vahvistaa vanhempien valmiuksia alle kouluikäisten lasten ensiaputilanteissa. Tämän opinnäytetyön ensiaputilanteet valikoituivat tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen. Aiheiden valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat myös ohjaavien opettajien, työelämän edustajan ja tulevan käyttäjäryhmän toiveet. Ohjekortit toteutettiin yhteistyössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eli Sosterin kanssa. Ohjekortit toteutettiin noudattaen tuotekehitysprosessin vaiheita. Aiheideaa ehdotettiin Sosterin neuvolatoiminnalle, ja siellä koettiin tarvetta tällaiselle tuotteelle. Ideointivaiheessa päätettiin tulevan tuotteen sisällöstä ja rakenteesta sekä sen käyttötarkoituksesta. Luonnosteluvaiheessa hyödynnettiin benchmarking-menetelmää tutustumalla erilaisiin, jo valmiina oleviin ohjeisiin ja oppaisiin sekä hyödynnettiin tutkimuskirjallisuutta. Tässä vaiheessa myös rakentui teoreettinen viitekehys pääpiirteittäin. Kehittelyvaiheessa tuote rakentui Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun ja toimeksiantajaorganisaation asiantuntijapalveluita hyödyntäen sekä graafisia ohjeita noudattaen. Ohjekorttien viimeistelyssä palautetta kerättiin sähköisessä muodossa Sosterin lastenneuvoloiden terveydenhoitajilta sekä lähipiiriimme kuuluvilta alle kouluikäisten lasten vanhemmilta. Ohjekortit viimeisteltiin saatujen palautteiden perusteella. Jatkotutkimuksena ehdottaisimme lisämateriaalien tuottamista muun muassa aivotärähdyksestä, epileptisestä kohtauksesta ja allergisista reaktioista. Myös tuotteen kääntäminen ruotsin ja englannin kielelle olisi tarpeellista.Accidents that happen to under-school-age children are a global health issue. For example drowning, burns and scalds as well as falling are the most common causes of death among children. First aid skills are important not only when the accident happens but also as prevention. The first aid instructions ensure that high quality and valid first aid is given to the one who needs it. The purpose of this thesis was to design instruction cards for parents of under-school-age children for first aid situations. The goal of first aid cards is to increase awareness and improve parent preparation for giving first aid to a child. The first aid situations of this project were selected based on research literature. Our teachers, representatives of working life and the needs of the future user group affected the selection of topics. The instruction cards were designed in cooperation with the East Savo Health Care District Sosteri. The making of instruction cards followed the product development process. The subject idea was suggested to the children’s clinic, and there was a need for a project like this. The contents, structure and intended use were decided in the idea phase. The planning phase utilized the benchmarking method by exploring different kinds of existing instructions, guides and research literature. The outline for theoretical framework of reference was constructed. In the development stage the product was built in accordance with the South-Eastern Finland University of Applied Sciences, taking advantage of the principal organization’s expert services and following their graphic guidelines. When the instruction cards were finalized we collected feedback in electronic format from the nurses at the children’s clinic of Sosteri and from a sample group of parents of under-school-age children. The instruction cards were finished based on the feedback we received. As further research we would suggest to produce additional materials for example about concussions, epileptic seizure and allergic reactions. Also translating the product into Swedish and English might be necessary

Aikuispotilaan preoperatiiviset valmistelut elektiiviseen leikkaukseen – itseopiskelumateriaali

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman sairaanhoitajaopiskelijoille itseopiskelumateriaalia aikuispotilaan preoperatiivisista valmisteluista ennen elektiivistä leikkausta. Tavoitteena oli, että hoitotyön opiskelijat pystyvät tämän opetusmateriaalin perusteella valmistautumaan kirurgisen hoitotyön opintojakson simulaatiotunteihin tai opintojakson lopussa pidettävään tenttiin. Työn tilaajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulu, jossa yhteyshenkilönä toimi kaksi hoitotyön lehtoria, jotka olivat todenneet tarpeen tällaiselle itseopiskelumateriaalille. Preoperatiivinen hoito alkaa, kun tehdään päätös leikkauksen tarpeellisuudesta ja loppuu potilaan siirtyessä leikkaussaliin. Preoperatiiviseen hoitoon kuuluvat muun muassa lääkärin tekemä leikkauskelpoisuuden arviointi, mahdollisten tutkimusten tekeminen, näytteenotot, preoperatiivinen haastattelu, leikkausvalmistelu ja potilasohjaus. Preoperatiivinen hoitotyö on kirurgisen hoitotyön aihealueena tärkeä. Tietoa preoperatiivisen hoidon pääpiirteistä voidaan tarvita eri hoitotyön alueilla. Mahdollista leikkausta tarvitseva potilas voi saapua hoidon tarpeen arviointiin eri hoitopolkujen kautta ja olla minkäikäinen tahansa. Esimerkiksi elintapaohjauksen merkitys ennen leikkausta voi korostua jo perusterveydenhuollon yksiköissä. Itseopiskelumateriaali toteutettiin Canva-esitysgrafiikkaohjelmalla ja materiaali liitettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun verkko-oppimisympäristö Moodlen simulaatiokäsikirjaan. Itseopiskelumateriaali koostui preoperatiivisen hoidon teoreettisesta osuudesta ja materiaalin lopuksi opiskelijoilla oli mahdollista testata osaamistaan erillisessä testaa tietosi -osiossa. Itseopiskelumateriaalista haluttiin tehdä tiivis, informatiivinen ja selkeä kooste preoperatiivisen hoidon pääkohdista. Materiaalin ulkoasu tehtiin mielenkiintoa herättäväksi aiheeseen sopivin kuvin ja yhtenäisellä värimaailmalla. Itseopiskelumateriaalin avulla opiskelija saa kokonaisvaltaisen käsityksen preoperatiivisen hoidon merkityksestä ja sen tärkeydestä leikkauksen onnistumisen kannalta. Leikkaushoitoa saavan kirurgisen potilaan hoito muodostuu leikkausta edeltävästä eli preoperatiivisesta hoidosta, leikkauksen aikaisesta eli intraoperatiivisesta vaiheesta ja leikkauksen jälkeisestä hoidosta eli postoperatiivisesta vaiheesta. Jatkoon ehdotetaan vastaavanlaisen itseopiskelumateriaalin laatimista myös intraoperatiivisesta ja postoperatiivisesta hoitotyöstä.The purpose of this thesis was to produce a student study material for preoperative surgery preparations for adult patient before elective surgeries. Material is for nursing students in the Satakunta University of Applied Sciences. The aim was for nursing students to be able to prepare for the simulation lessons of a surgical nursing course or an exam held at the end of the course based on this teaching material. The self-study material was included in the simulation manual of the online learning environment Moodle. The work was commissioned by Satakunta University of Applied Sciences and its two nursing lecturers who had identified the need for such self-study material. Preoperative care begins when the decision for the need of surgery is made and ends when the patient is taken to operating room. Preoperative care includes assessment of the patient's surgical capability, laboratory tests, the preoperative interview and patient guidance. Preoperative care is an important area of surgical nursing. Preoperative nursing does not only extend to the area of nursing surgery. Knowledge of the main features of preoperative care may be needed in many different nursing areas. A patient in need of surgery, regardless of age, may arrive to treatment needs assessment through different treatment pathways. For example, the importance of lifestyle guidance before surgery can be emphasized in primary health care units. The self-study material was carried out with a Canva presentation software. The material consists of a theoretical part of preoperative care and a questionnaire for students to test their knowledge of preoperative care. Self-study material was designed to make a concise, informative and clear summary of the main aspects of preoperative care. Material appearance was made more appealing with the images and uniform colors. With the self-study material, the student gets a comprehensive understanding of preoperative care and its importance for the successful surgery. The treatment of a surgical patient consists of preoperative, intraoperative, and postoperative care. For future it’s suggested to introduce similar self-study material for intraoperative and postoperative care

Hoitohenkilöstön osaamisen vahvistaminen skitsofreniaa sairastavan hoidossa ja kohtaamisessa : opas hoitohenkilöstölle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda opas, joka vahvistaa hoitohenkilöstön osaamista skitsofreniaa sairastavan henkilön hoidossa ja kohtaamisessa. Tavoitteena oli koota tietoa skitsofreniaa sairastavan ihmisen arvokkaasta kohtaamisesta ja hoitohenkilöstön osaamisen vahvistamisesta. Tehtävänä oli kuvata, miten hoitohenkilöstön osaaminen vaikuttaa skitsofreniaa sairastavan hoitoon ja kohtaamiseen. Opinnäytetyöhön kerättyä tietoa voi hyödyntää hoitohenkilöstö perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja sen raporttiosuuden pohjalta luotiin PowerPoint-muotoinen opas hoitohenkilöstön käyttöön. Oppaan oli tarkoitus olla tiivis ja helposti saatavilla oleva tietopaketti työpaikoille. Aineistoa kerättiin eri tiedonhakukanavia käyttäen. Aineistossa on tieteellisiä artikkeleita, sairaanhoitopiirien verkkolähteiden julkaisuja, kansainvälisiä artikkeleita ja hoitotyön suosituksia. Aineistot kertoivat suoraan skitsofreniaa sairastavien kohtaamisen merkityksestä sekä kohtaamattomuuden vaikutuksista hoitomyönteisyyteen. Hoitohenkilöstöllä on myös ennakkokäsityksiä skitsofreniaa sairastavia kohtaan. Teoriatietoa läpi käydessä otettiin huomioon, että hoitohenkilöstön mielenterveyspotilaiden hoitoon liittyvä osaaminen voi vaikuttaa potilaan hoitomyönteisyyteen ja hoitoon sitoutumiseen. Johtopäätöksenä nähtiin, että skitsofrenia on monialainen sairaus ja jokaisella sairastuneella on yksilölliset oireet. Tämän vuoksi hoitohenkilöstön osaaminen on erityisen tärkeää mielenterveyspotilaiden hoidossa ja kohtaamisessa. Ennakkokäsityksillä, kohtaamattomuudella ja tiedon jakamattomuudella skitsofreniaan sairastuneelle voi luoda elinikäisiä ongelmia sairauden hoitoon sitoutumiseen liittyen.The objective of this thesis was to create a guide that strengthens the competence of medical staff in treating and encountering with people suffering from schizophrenia. The purpose was to gather information on meaningful encounter with people suffering schizophrenia and the strengthening of competence with the medical staff. The purpose of this thesis was to describe how competence affects the treatment and the encounter of a person with schizophrenia. The information that was collected for this thesis can be used by medical staff in primary health care, in specialized medical care and social and health care students. The thesis is a functional thesis and based on it, a guide was created for the use of medical staff. The purpose of the guide was to provide with a compact and easily accessible information package for nursing workplaces. Material for the thesis was collected using different information retrieval paths. Material includes scientific articles, online sources from hospital districts, international articles, and nursing recommendations. Materials directly explained the importance of encountering people with schizophrenia and the effects of non-encounters on treatment-positive attitudes. Medical staff has preconceptions of people with schizophrenia. After reviewing the material, it is noticeable that the medical staff’s competence relating to the treatment of mental health patients may affect the patient’s compliance and commitment to treatment. In conclusion, it is seen that schizophrenia is a multidisciplinary disease and each patient has individual symptoms. For this reason, the competence of medical staff is particularly important in the treatment and encounter of mental health patients. Preconceived notions of medical staff, lack of positive encounters, and the lack of information can create lifelong problems for schizophrenics regarding their commitment to treatment of the disease

Reissuleijona : peli 7-12-vuotiaan lapsen haastattelun tueksi

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella luova ja toiminnallinen väline 7-12-vuotiaan lapsen haastattelun tueksi. Aihe opinnäytetyölle nousi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lasten psykiatrian poliklinikalla työskentelevältä toimintaterapeutti Arja Pilhjertalta. Pilhjerta toivoi välineen pohjautuvan Laurette Olsonin (1999) psykososiaaliseen viitekehykseen. Välineen tuli käsitellä psykososiaalisen viitekehyksen osa-alueista vertaisvuorovaikutustaitoja, leikkiä ja selviytymiskykyä. Haastattelua tukevaksi välineeksi valittiin lautapeli. Välineen muotoa tuki psykososiaalinen viitekehys, tutkimukset lapsen haastattelusta, leikkimielisyyden malli (Skard – Bundy 2008) ja lapsen kehitysteoriat. Opinnäytetyössä käytettyjen teorioiden avulla kehitettiin peli ”Reissuleijona”. Pelin toimivuutta 6-15-vuotiailla lapsilla testasivat HUS:n lasten psykiatrian poliklinikoiden toimintaterapeutit Arja Pilhjerta, Minna Hulkko ja Teija Tonteri. Testattuaan peliä toimintaterapeutit täyttivät pelin kehitystyötä varten laaditun sähköisen kyselylomakkeen, jolla kerättiin laadullista tietoa. Peliä kehitettiin palautteiden pohjalta. Tulokset osoittivat, että peli kiinnosti valitun kohderyhmän lapsia. Pelin avulla toimintaterapeutit saivat tietoa lapsen vertaisvuorovaikutustaidoista, leikistä ja selviytymiskyvystä. Lisäksi peli antoi tietoa pelin tarkoituksen ulkopuolisista asioista kuten lapsen lukutaidosta. Peli vaatii edelleen kehitystyötä. Tulevissa kehitystyössä keskeistä on kysymysten muotoilu, ulkoasun graafinen suunnittelu ja pelin toimivuuden testaaminen 7-12-vuotiailla lapsilla.The purpose of this final project was to design a creative and functional tool to support the interview of a seven- to twelve-year-old child. Occupational therapist Arja Pilhjerta, who works at the Hospital District of Helsinki and Uusimaa children's psychiatric policlinic, raised the topic of the project. Ms. Pilhjerta hoped that the tool would be based on Laurette Olson's (1999) Psychosocial Frame of Reference. The tool was to deal with peer interactive skills, play, and the ability to cope out of the different areas of the Psychosocial Frame of Reference. A board game was chosen as the tool to support the interview. The form of the tool was supported by the Psychosocial Frame of Reference, by studies of interviewing a child, by the Model of Playfullness (Skard – Bundy 2008) and by theories of child development. With the help of the theories used in the final project, a game called the ”Journey Lion” was developed. The game's applicability for six- to fifteen-year-old children was tested by the occupational therapists Arja Pilhjerta, Minna Hulkko and Teija Tonteri of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa children's psychiatric policlinics. After testing the game, the occupational therapists filled out an electronic questionnaire designed for the development work of the game. With the questionnaire, qualitative information was gathered. The game was developed on the basis of the feedback. The results showed that the game interested the chosen focus group's children. Through the game, the occupational therapists received information about the child's peer interactive skills, play and ability to cope. In addition, the game gave some information about things outside the game's purpose, such as the child's literacy. In conclusion, the game requires further development. The central issues in the future development work will be the design of questions, the graphic design of the layout and the testing of the game's applicability on seven- to twelve-year-old children.Opinnäytetyön liitteet on poistettu elektronisesta versiosta väärinkäytösten välttämiseksi. Opinnäytetyö on liitteineen luettavissa Metropolia Ammattikorkekoulun Sosiaali- ja terveysalan kirjastossa. Jos olet kiinnostunut pelistä, voit ottaa yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen [email protected]