Kevytmuokkaus ja suorakylvö kevyillä maalajeilla

Tutkimustieto uusien kevytmuokkausmenetelmien ja suorakylvön soveltuvuudesta keveille maalajeille on maassamme vähäistä. Tällaisia muokkaimia ovat esimerkiksi lautasmuokkaimet ja jäykkäpiikkiset kultivaattorit. Toisaalta viljelijöillä on suuri tarve leikata viljelyn kustannuksia, joten kyntöä edullisemmat menetelmät kiinnostavat. Lisäksi ympäristötukijärjestelmä kannustaa muokkauksen keventämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää edullisia ja hyvin toimivia viljakasvuston perustamisvaihtoehtoja hieta- ja turvemaille, eli verrata kynnön, kevytmuokkauksen ja suorakylvön sato- ja kustannusvaikutuksia toisiinsa. Koejäseniksi valittiin kyntö syksyllä tai keväällä, lautasmuokkaus syksyllä tai keväällä, suorakylvö ja lisäksi yhdellä koepaikalla kultivointi syksyllä. Kolmivuotiset kokeet järjestettiin vuosina 2009 - 2011 Ruukissa turvemaalla, Haapajärvellä hieno/karkeahiedalla ja Kannuksessa karkeahiedalla. Kokeissa oli neljä toistoa, koeruudut pysyivät vuosittain samoilla paikoilla ja kasvina oli vuosittain ohra. Kyntöä seurasi keväällä kaksi S-piikkiäestystä ja kylvö. Kevytmuokattuja lohkoja ei erikseen kylvömuokattu. Kaikki koejäsenet kylvettiin samalla suorakylvökoneella. Juolavehnä torjuttiin vuosittain glyfosaatilla joko syksyllä tai keväällä. Puinnin jälkeen oljet silputtiin maahan. Kynnetyistä koejäsenistä saatiin tasaisen hyviä, 4000 – 6000 kg/ha (14 %) ohrasatoja. Kevät- ja syyskyntö eivät eronneet toisistaan merkitsevästi, joten näillä mailla kynnön voi tehdä syksyllä tai keväällä. Aurattomista viljelytavoista parhaiten toimi keväällä tehty lautasmuokkaus, sen sato ei yleensä poikennut kynnetyistä. Syksyllä lautasmuokatun koejäsenen sato jäi usein kynnettyjä heikommaksi, keskimäärin noin 5 – 30 % ja syksyllä kultivoidussa sato oli vielä heikompi, 30 – 50 % kyntöä alempi. Turvemaalla suorakylvö toimi hyvin, keskimäärin saatiin noin 10 % alempi sato kuin syyskynnöllä. Hietamaan koepaikoilla suorakylvettyjen ruutujen sato oli kahtena ensimmäisenä vuonna vähintään 30 % alempi kuin kynnettyjen ruutujen, mutta parantui viimeisenä vuonna. Hehtolitra-painot eivät eronneet toisistaan merkitsevästi millään koepaikalla yhtenäkään koevuonna. Syksyllä tehtyjen kevytmuokkausten ja suorakylvön heikompaa menestystä verrattuna keväällä tehtyyn lautasmuokkaukseen tai kyntöön selittänee maan nopeampi lämpiäminen ja kylänurmikan heikompi selviytyminen kevätmuokkauksen jäljiltä. Torjunta-aineet eivät tehonneet nurmikkaan ja jos mitään kevätmuokkausta ei tehty, nurmikka rajoitti selvästi viljan kasvua orasvaiheessa. Näillä maalajeilla sopiva viljakasvuston perustamistapa voisi olla keväällä tehty kevytmuokkaus yhdistettynä kiekkovannaskylvökoneeseen. Myös kyntö on edelleen hyvä vaihtoehto. Jos halutaan kevytmuokata jo syksyllä, kannattaisi keväälläkin ajaa vielä kertaalleen kevytmuokkarilla tai äkeellä ennen kylvöä. Nykyisillä viljan hinnoilla ja satotason ollessa noin 5 tonnia/ha, suorakylvön aiheuttama sadonalennus saisi olla korkeintaan 16 %, jotta kynnöstä luopuminen kannattaisi. Kevytmuokkausmenetelmillä eron tulisi olla vielä pienempi

Teiden kunnossapitoliiketoiminnan hiilijalanjälkilaskenta

Opinnäytetyön keskeinen tavoite oli kehittää YIT Suomi Oy:n infrakunnossapidon yksikölle päästölaskentamalli, jonka avulla maanteiden kunnossapidon hiilijalanjälkeä pystyttäisiin laskemaan. Työn tavoitteena oli luoda laskentatapa, jolla päästöt pystyttäisiin selvittämään työlajeittain sekä tarkastella tuloksia niin, että tulevaisuudessa selkeitä päästövähennyskeinoja pystyttäisiin toteuttamaan. Lisäksi tavoitteena oli pohtia, miten kunnossapidon hiilijalanjälki-laskentaa voidaan tulevaisuudessa kehittää. Työssä hyödynnettiin YIT Suomi Oy:llä vuonna 2020 Jyväskylän alueurakassa valmistunutta ns. ensimmäisen vaiheen polttoaineenkulutuksen seurantamenetelmää, jonka kautta saatiin keskimääräinen kulutus työkone ja -työlajikohtaisesti. Lisäksi toteutuneet kilometritiedot haettiin maanteiden kunnossapitourakoissa käytössä olevasta Autori-sovelluksesta. Tutkimusaineistona käytettiin Jyväskylän alueurakan vuosien 2017–2020 tietoja. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi kunnossapidon ensimmäinen hiilijalanjäljen laskentapilotti. Laskentapilotin avulla selvitettiin kokonaispäästömäärät kolmelle eri vuodelle ja tunnistettiin eniten päästöjä tuottaneet työlajit Jyväskylän alueurakassa vuosina 2017–2020.The main aim of the thesis was to develop an emission calculation model for the YIT Finland Ltd road maintenance which enables the calculation of the carbon footprint of road maintenance. The aim on the thesis was also to create a calculation method with which it is possible to determine emissions by type of work and to look at the results so that emission reduction measures can be implemented in the future. Another aim was to consider how the carbon footprint calculation of maintenance can be developed in the future. A fuel consumption monitoring system was utilized in the thesis to obtain average consumption per machine and type of work. The actual kilometer data was retrieved from the Autori-application used in road maintenance contracts. Data from the Jyväskylä regional maintenance work for 2017-2020 were used as research material. The result of the thesis is the first carbon footprint calculation pilot for the maintenance. With the help of the calculation, the total emission volumes for three different years were determined and the types of the work that produce most emissions were identified in the Jyväskylä regional maintenance work in 2017-2020

Alusvaateliikkeen konseptointi

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mistä onnistunut asiakaskokemus alusvaateliikkeessä rakentuu. Tarkoituksena oli luoda alusvaateliikkeelle konsepti. Konseptissa on kyse alusvaatteiden kivijalkamyymälästä, jonka peruspilarina ovat asiantunteva ja asiakaslähtöinen palvelu sekä laadukkaat ja kauniit alusasut Euroopan johtavilta alusvaatevalmistajilta. Palvelu ja laadukkaat tuotteet pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, kun asiakas sovittaa tuotteita asiantuntijan avustuksella. Asiantuntijan avulla ja sovituksella varmistutaan, että koko ja malli ovat asiakkaalle oikeanlaisia. Tällöin tuotteella on parhaat mahdollisuudet olla käytössä miellyttävä ja kestävä. Oman konseptin suunnittelu on tullut opinnäytetyön kirjoittajalle merkityksellisemmäksi, mitä pidempään hän on alusvaatemyyjänä työskennellyt. Alusvaatemyyjän työ on ollut ennen kaikkea ihmisten sekä heidän kehoonsa ja minäkuvaansa liittyvien uskomusten kohtaamista. Opinnäytetyön kirjoittaja havahtui siihen, että mieluisien alusvaatteiden löytäminen on monelle asiakkaalle haastavaa koko- ja tyylitarjonnan lisäksi omaan kehoon liittyvien mielikuvien ja uskomusten takia. Alusvaatteiden ostaminen on intiimiä, ja alusvaatteiden käyttäjillä on jokaisella omat henkilökohtaiset tarpeensa käyttämiään tuotteita ja palvelua kohtaan. Ostokäyttäytymistä naisten alusvaateostoksilla tutkittiin kyselytutkimuksella ja alusvaatealaan perehdyttiin alan yrittäjiä haastattelemalla. Kyselytutkimuksen vastausten pohjalta muodostui kolme asiakasryhmää, joiden tarpeisiin konsepti suunniteltiin. Konseptin ydinajatukseksi kirkastui, että alusvaatteiden halutaan tuottavan iloa ja hyvää oloa omassa kehossa. Kyselytutkimuksen tulokset ja seksuaaliterapeutin haastattelu vahvistivat, että alusvaatteilla ja naisen kehosuhteella on yhteys. Alusvaatteisiin ja omaan kehoon liittyy paljon häpeää, mutta sitä on mahdollista vähentää tukemalla naisia alusvaateostoksilla ja lisäämällä aiheesta keskustelua medioissa. Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että Suomen alusvaateliikkeet eivät vastaa kohderyhmänsä tarpeisiin riittävän hyvin. Trendikkäälle ja helposti lähestyttävälle alusvaateliikkeelle on kysyntää.The thesis aimed to find out the factors for building a successful customer experience in a lingerie store. The purpose was to create a concept for the lingerie business. The concept is about a lingerie store, which foundation pillar consists of professional and customer-oriented service as well as high-quality and beautiful lingerie from Europe's leading lingerie manufacturers. Service and quality products do themselves justice when the customer tries on the products with the help of an expert. With the help of an expert and fitting products, it is ensured that the size and model are the right kind for the customer. In this case, the product has the best chance of being pleasant and durable in use. The design of a concept has become more relevant to the author due to her long experience working in the lingerie industry. Above all, the work as a lingerie retailer has been confronting people and their beliefs related to their body and self-image. The author of the thesis became aware of the fact that finding the favourite lingerie is challenging for many customers, in addition to the size and style on supply, because of the images and beliefs related to their own body. Buying lingerie is intimate, and lingerie users each have their own personal needs for the products and services they use. Purchasing behavior in women's lingerie shopping was studied by utilizing a survey, and the data about the lingerie industry was collected introduced by interviewing entrepreneurs in the field. Based on the responses to the survey, three customer groups were formed for whose needs the concept was designed. At the heart of the concept is the idea that lingerie is intended to bring personal joy and well-being to one’s own body. The results of the survey and an interview with a sexual therapist confirmed that there is a connection between lingerie and a woman’s body relationship. There is a lot of shame associated with lingerie and one’s own body, but it can be reduced by supporting women in lingerie shopping and increasing the interaction on the subject in the media. The thesis concluded that Finnish lingerie stores do not meet the needs of their target group well enough. There is a demand for a trendy and easily approachable lingerie store

Työntekijöiden kokemukset itseohjautuvuudesta SOK Digikehityksen toiminnallisissa tiimeissä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia itseohjautuvuuden kokemuksia SOK Digikehityksen toiminnallisten tiimien työntekijöiden näkökulmasta. Itseohjautuvuus on yhä yleistyvä työelämän suuntaus, joka perustuu työntekijöiden asiantuntijuuteen ja oman työn johtamiseen yhdessä tiimien kanssa. Itseohjautuvuuden suosion kasvu kytkeytyy organisaatioiden nopeasti muuttuvan toimintakentän uusiin vaatimuksiin. Byrokraattinen ja hierarkkisuuteen perustuva päätöksenteko on liian hidasta yhä nopeammin liikkuvassa maailmassa. Itseohjautuvuus on erityisesti IT-alan yritysten suosiossa. Itseohjautuvuus rakentuu tiettyjen piirteiden varaan: sen keskiössä on luottamus työntekijöihin ja heidän asiantuntijuuteensa, työntekijöiden keskinäinen tiimihenki, viestinnän läpinäkyvyys sekä päätöksentekoprosessien jalkauttaminen tiimeille esihenkilöiden sijaan. Itseohjautuvuuteen kytkeytyvät tiiviisti termit ketteryys sekä jaettu johtajuus. Ketterästi toimivassa yrityksessä työhön liittyvät prosessit ovat työntekijöiden käsissä ja muutoksia niihin pystytään tekemään nopeasti ja tehokkaasti. Tiimit muotoutuvat tarpeen mukaan. Jaetun johtajuuden kautta tiimit pystyvät käyttämään päätöksentekovaltaa yhdessä. Hyvin toimivan viestinnän ja yhteisöllisyyden kokemusten kautta tiimeissä pyritään yhdessä kohti parhaita tuloksia, ja hyvin toteutettuna itseohjautuvuus tukee niin organisaation menestystä kuin työntekijöiden työhyvinvointiakin. Itseohjautuvuuden toteuttamisessa epäonnistutaan useimmiten silloin, kun se ymmärretään valtatyhjiönä tai rakenteettomana järjestelmänä, jossa työtä ei ohjata tai raamiteta lainkaan. Päätutkimuskysymys oli ”Miten työntekijät kokevat itseohjautuvuuden toteutuvan SOK Digikehi-tyksen toiminnallisissa tiimeissä?” Päätutkimuskysymys jaoteltiin teoriapohjaan perustuen kolmeen alaongelmaan: Miten itseohjautuvuuden erityispiirteet, päätöksentekoprosessit sekä yhteisöllisyys ja viestintä koettiin SOK Digikehityksessä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, strukturoituna kyselytutkimuksena, ja sen otokseksi valittiin SOK Digikehityksen Prisman ja Sokoksen toiminnalliset tiimit. Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin alaongelmien mukaisiksi. Tutkimus toteutettiin aikavälillä 19.9.-22.10.2023. ja siihen vastasi 21 henkilöä, joista 10 oli Prisman toiminnallisesta tiimistä ja 11 Sokoksen toiminnallisesta tiimistä. Tuloksista ilmeni, että itseohjautuvuuden eri piirteiden, kuten luottamuksen, hyvän tiimihengen, läpinäkyvän viestinnän sekä tiimien päätöksenteon koettiin pääosin toteutuvan SOK Digikehityksessä. Yrityksen tärkeimmät kehityskohteet liittyivät moniammatillisen asiantuntijuuden ja kokeilukulttuurin tukemiseen sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen hybridityön mukanaan tuomissa haasteissa. Jatkotutkimussuosituksena yrityksessä kannattaa panostaa erityisesti päätöksentekoprosessien havainnointiin, jotta saataisiin lisää tietoa niistä mekanismeista, miten yrityksessä tosiasiallisesti tehdään päätöksiä

Rehuviljan viljelyn kehittämishanke Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla: vuosien 2007 ja 2008 lajikekokeiden tulokset

Jaettu rehuviljahankkeen toimijoille/yhteistyöyrityksille.vokMTT Ruukki Raija Suomel

Antimicrobial Activity of Slow Pyrolysis Distillates from Pine Wood Biomass against Three Pathogens

The aim of this study was to evaluate the antimicrobial activity of wood distillates obtained from Scots pine (Pinus sylvestris) sawdust in order to explore new alternatives for the utilization of wood industry by-products. The distillates were produced by slow pyrolysis thermal conversion in three process phases with increasing temperatures, namely drying, torrefaction and pyrolysis, and three cooling units with different temperatures to condensate the distillates. This yielded nine different liquid fractions. The food-related pathogens, Salmonella, Listeria monocytogenes and Candida albicans, were evaluated for their susceptibility to the distillate fractions using an agar diffusion test. The antimicrobial activity was estimated by measuring the formed inhibition zones after the incubation period. In addition, the minimum inhibitory concentration (MIC) and microbicidic concentration were assayed for a selected fraction (T2) from the torrefaction phase with Bio-screen C. The results indicated that the distillates from the torrefaction and pyrolysis phases had antimicrobial activity against the tested microbes. The MIC value of the T2 fraction for all tested microbes was 0.83% (v/v). Furthermore, the T2 fraction was microbicidic for Salmonella and Listeria strains in 0.83% (v/v) solution and Candida strain in 1.67% (v/v) solution. In conclusion, Scots pine wood distillates obtained from slow pyrolysis have the potential to be developed as antimicrobial agents against pathogenic microbes. Next, research is needed to investigate the chemical composition of the distillates and to assess their safe use

Antimicrobial Activity of Slow Pyrolysis Distillates from Pine Wood Biomass against Three Pathogens

The aim of this study was to evaluate the antimicrobial activity of wood distillates obtained from Scots pine (Pinus sylvestris) sawdust in order to explore new alternatives for the utilization of wood industry by-products. The distillates were produced by slow pyrolysis thermal conversion in three process phases with increasing temperatures, namely drying, torrefaction and pyrolysis, and three cooling units with different temperatures to condensate the distillates. This yielded nine different liquid fractions. The food-related pathogens, Salmonella, Listeria monocytogenes and Candida albicans, were evaluated for their susceptibility to the distillate fractions using an agar diffusion test. The antimicrobial activity was estimated by measuring the formed inhibition zones after the incubation period. In addition, the minimum inhibitory concentration (MIC) and microbicidic concentration were assayed for a selected fraction (T2) from the torrefaction phase with Bio-screen C. The results indicated that the distillates from the torrefaction and pyrolysis phases had antimicrobial activity against the tested microbes. The MIC value of the T2 fraction for all tested microbes was 0.83% (v/v). Furthermore, the T2 fraction was microbicidic for Salmonella and Listeria strains in 0.83% (v/v) solution and Candida strain in 1.67% (v/v) solution. In conclusion, Scots pine wood distillates obtained from slow pyrolysis have the potential to be developed as antimicrobial agents against pathogenic microbes. Next, research is needed to investigate the chemical composition of the distillates and to assess their safe use

Every day hero

Arjen sankarit on ravitsemusterveyden edistämisen ja kuntoutumisen toimintamalli, jonka tavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien, työikäisten miesten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantaminen. Toimintamalli on linjassa yleisempien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden kanssa. Malli soveltuu hyvin integroitavaksi olemassa oleviin palveluihin, joiden kehittämiselle ajankohta on otollinen palvelujen siirtyessä kunnista hyvinvointialueille. Esim. elintapaohjaus teemana on noussut hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä vahvasti esille. Kannustetaan tutkimusnäytön keräämiseen erityisesti koskien pitkäaikaista vaikuttavuutta. Vardagshjälte är praktik för näringshälsofrämjande och rehabilitering, vars mål är att förbättra välbefinnandet och funktionsförmågan hos män i arbetsför ålder som står utanför arbetslivet. Praktiken är i linje med de allmänna målen för främjande av hälsa och välfärd. Praktiken lämpar sig väl för att integreras i befintliga tjänster. Nu är rätt tidpunkt att utveckla tjänsterna då de överförs från kommunerna till välfärdsområdena. Exempelvis livsstilshandledning har som tema starkt lyfts fram i samband med välfärds-områdesreformen. Det uppmuntras till att samla in forskningsdata särskilt när det gäller långvarig effektivitet. Every day hero is practice for nutritional health promotion and rehabilitation whose aim is to improve the well-being and functional capacity of unemployed working-age men. The practice is in line with the most common objectives of health and well-being promotion. The practice is well suited to be integrated into existing services, for the development of which there is a good opportunity now as the services are transferred from municipalities to the wellbeing services counties. For example, lifestyle guidance has emerged as an important theme in connection with the wellbeing services county reform. Collection of research evidence is encouraged especially regarding long-term effectiveness