Typen erotus ja talteenotto lantaperäisestä nesteestä

201

Attitudes Towards Foreign-born Settlers: Finland in a Comparative Perspective

The present paper focuses on the Finnish attitudinal climate towards foreign-born settlers, i.e. immigrants, refugees and asylum seekers in a comparative perspective. Two theoretical approaches are tested: 1) the socio-economic explanation in which prejudice is seen as an outcome of the original majority population fearing a decline of their socio-economic position, and 2) a culturally oriented explanation which refers to fears concerning the possible negative cultural effects of immigration. Using survey data from the ? rst round of the European Social Survey (ESS) on Finland and 18 other countries, we ? nd that at the most general level, Finns do hold comparatively negative attitudes towards increasing the number of immigrants in Finland. However, as we turn to more speci? c items on economic and especially cultural threat, we ? nd that Finns are as tolerant or even more tolerant than other Europeans. Multivariate analyses show that both socio-economic factors and values, ideologies and religiosity may generate prejudice. The two theoretical approaches should, thus, not be taken as alternatives but rather as complementary theories

Support and opposition to abortion in Finland

&nbsp

Perehdytysopas Tuuliruusun työntekijöille : K-Market Neste Oil Tuuliruusu

Tämän opinnäytetyöni tarkoitukseni oli luoda perehdytysopas K-Market Neste Oil Tuuliruusun uusille työntekijöille. Tavoite oli, että opas tulee olemaan yksi uudistetun perehdytysprosessin työkaluista. Laadukkaan perehdytysoppaan tekeminen edellyttää perehdytysprosessin tuntemusta. Työn teoriaosassa käsitellään perehdyttämistä monesta eri näkökulmasta, kuten esimerkiksi perehdytysprosessin, perehdytystapojen ja perehdytysoppaan keskeisten sisältöjen näkökulmista. Perehdytyksen teoreettisen tiedon avulla suunniteltiin ja toteutettiin konkreettinen tuotos, perehdytysopas. Oppaasta uusi työntekijä löytää kaikki oleellisimmat tiedot yrityksestä, sen toimintatavoista ja työsuhteeseen liittyvistä asioista. Oppaan suunnittelussa oli vahvasti mukana työn toimeksiantajan vaatimukset. Arvot ohjaavat Tuuliruusussa kaikkea toimintaa, minkä vuoksi niiden painoarvo näkyy oppaassa. Työn tuotoksena syntyneen oppaan sisällön painopistealueet ovat asiakaspalvelu, tavoite olla alueen paras liikenneasema sekä hyvä työyhteisö. Työssä painotettiin perehdyttämisen merkitystä ja tavoitteita, mitkä helposti unohdetaan yrityksissä. Hyvin perehdytetty työntekijä on yrityksille kilpailuetu, jota kannattaa tavoitella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että prosessi onnistui hyvin, koska tuloksena syntynyt opas oli toimeksiantajan vaatimusten ja yrityksen tarpeiden mukainen.The purpose of the present thesis was to create an induction guidebook for the new em-ployees of K-Market Neste Oil Tuuliruusu. The guidebook will serve as a tool in the service station´s renewed induction process. The prerequisite for the creation of any high-class guide book is the knowledge of the con-cerned process. The theoretical section of this thesis discussed employee orientation through several viewpoints such as the induction process itself as well as prevailing induc-tion conventions and the pivotal contents that constitute the produced guide book. The induction guidebook is the concrete product of this thesis. It was designed and com-posed according to the above-mentioned theoretical data and the principal´s requirements. The guidebook incorporated and delivered to the new employees the essentials of the company´s organization, its policies, and details concerning employment. All operations of Tuuliruusu are based on values. Their importance to the company is visibly present in the book where the emphasis was placed upon customer service and the ambition to emerge as the best service station in the region as well as a healthy work community. The thesis process highlighted both the significance and the objectives of employee induc-tion, both of which are often overlooked in companies. An employee, who has received proper induction, presents a competitive advantage worth pursuing. Employee induction, when thoroughly planned and delivered, shortens the time span in which a new employee transforms into a productive member of the work community. As a conclusion it can be stated that employee familiarization bears a major significance to both the employee and employer

Increasing Advocacy, Awareness and Support for Transgender Individuals

The lack of understanding and knowledge regarding transgender individuals is a social justice issue social workers and social service practitioners must educate themselves on in order to serve this oppressed and vulnerable population to create change and equality. This qualitative research project conducted semi-structured interviews with 10 individuals who identify as transgender, or somewhere along the spectrum of gender non-conforming, regarding their opinions on how to increase awareness, support, and advocacy for the transgender community. Important themes that were found in the data regarding the experience of clinical practice with people who transgender individuals were: understanding transgender terminology, explaining and understanding gender identity, opinions regarding inclusion in the LBG-Q community, issues in transgender community, advocacy, and thoughts on future research. Discussion of the findings in relationship to the literature is addressed. The findings go beyond the sparse literature and shed light on several implications for the changes needed in order to create equality for all individuals. Implications include understanding gender identity, specifically regarding language and use of pronouns, addressing discrimination including the need for gender neutral public restrooms, health care, violence and creating better practice though education and research

Paper Industry Material Recycling - Revealing and Rectifying the Chaos in Terminology

The objective of this doctoral dissertation was to create guidelines for a comprehensive, uniform terminological system for paper recycling. The uniform system should be such that it can be used globally, cross all geographical regions, and it should meet the needs of all stakeholders in the field. The objective was divided into four sub-objectives. Firstly, to provide a comprehensive analysis of existing terminological systems for paper recycling. Secondly, to provide a comprehensive analysis of existing frameworks for describing the material streams and stages in the paper recycling industry. Thirdly, to create a comprehensive, uniform framework for describing the material streams and stages in the material chain of the paper recycling industry. And, fourthly, to present a method to quantify the material streams and stages in the material chain of the paper industry. An exploratory research approach was used. This approach is appropriate especially when the research problem or research focus is not clear. This dissertation uses both qualitative and quantitative research data. Numerous journal articles, conference papers, books, and other research reports were used as sources of research data. In addition, a wide range of publications by various industry associations and individual companies as well as official and unofficial statistics, and definitions were utilized. It became obvious that a state of chaos exists with respect to how terminology is used in the paper recycling industry. A comprehensive analysis of existing frameworks dealing with material streams and stages related to paper recycling was done. After this, a comprehensive uniform framework for material streams and stages in the paper recycling industry was developed. This framework was named the Detailed Wheel of Fiber. A method for quantifying the different material streams and stages in the paper industry was developed. In this quantification a common denominator, the roundwood equivalent (RWE) was used.Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kehittää suuntaviivat kattavalle ja yhdenmukaiselle terminologiselle systeemille, joka koskee paperin kierrätystä. Tämän yhdenmukaisen terminologian tulisi olla sellainen, että sitä voidaan käyttää maailmanlaajuisesti, kaikilla maantieteellisillä alueilla, ja sen tulisi kattaa alan kaikkien sidosryhmien tarpeet. Tavoite jaettiin neljään osatavoitteeseen. Ensimmäinen osatavoite oli analysoida kattavasti käytössä olevat terminologiset järjestelmät, jotka koskevat paperin kierrätystä. Toinen osatavoite oli analysoida kattavasti olemassa olevia, paperin kierrätystä koskevia materiaalien virtausmalleja. Kolmas osatavoite oli kehittää kattava ja yhdenmukainen materiaalien virtausmalli, joka kuvaa paperin kierrätystä koskevia materiaalivirtoja ja -kertymiä. Neljäntenä osatavoitteena on kehittää menetelmä, jonka avulla voidaan kvantifioida paperiteollisuuden materiaalivirtoja ja -kertymiä. Työssä käytettiin eksploratiivista lähestymistapaa. Tätä lähestymistapa on sovelias erityisesti silloin, kun tutkimusongelma tai tutkimuksen fokus eivät ole selkeät. Väitöskirjatutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimustietoa. Lukuisia tieteellisiä artikkeleita, konferenssiesitelmiä, kirjoja ja muita tutkimusraportteja käytettiin tutkimuksen tiedon lähteinä. Lisäksi käytettiin laaja-alaisesti hyväksi teollisuusliittojen ja yksittäisten yritysten tuottamia julkaisuja samoin kuin virallisia ja epävirallisia tilastoja ja erilaisia määritelmiä. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että paperin kierrätystä koskeva terminologia on kaaostilassa. Olemassa olevista materiaalien virtausmalleista tehtiin kattava selvitys. Tämän jälkeen kehitettiin kattava ja yhdenmukainen paperin kierrätysteollisuutta koskeva materiaalien virtausmalli. Tälle mallille annettiin nimi Yksityiskohtainen kuituratas (the Detailed Wheel of Fiber). Lisäksi kehitettiin menetelmä, jonka avulla voidaan kvantifioida paperiteollisuuden materiaalivirtoja. Tämä kvantifiointi tehtiin käyttämällä yhtenäistä nimittäjää, puuraaka-aine-ekvivalenttia (roundwood equivalent, RWE)

Increasing Advocacy, Awareness and Support for Transgender Individuals

The lack of understanding and knowledge regarding transgender individuals is a social justice issue social workers and social service practitioners must educate themselves on in order to serve this oppressed and vulnerable population to create change and equality. This qualitative research project conducted semi-structured interviews with 10 individuals who identify as transgender, or somewhere along the spectrum of gender non-conforming, regarding their opinions on how to increase awareness, support, and advocacy for the transgender community. Important themes that were found in the data regarding the experience of clinical practice with people who transgender individuals were: understanding transgender terminology, explaining and understanding gender identity, opinions regarding inclusion in the LBG-Q community, issues in transgender community, advocacy, and thoughts on future research. Discussion of the findings in relationship to the literature is addressed. The findings go beyond the sparse literature and shed light on several implications for the changes needed in order to create equality for all individuals. Implications include understanding gender identity, specifically regarding language and use of pronouns, addressing discrimination including the need for gender neutral public restrooms, health care, violence and creating better practice though education and research

Bringing the family back in? Attitudes towards the role of the family in caring for the elderly and children

In the last few years, demands for replacing the welfare state with family responsibility for the care of children and the elderly have become more and more insistent. Using data from a recent postal survey (N = 1,737), the article’s aim is to estimate the caring possibilities and caring potential of the family. The results show that compared to outside-home care and especially publicly provided outside-home care, family care is not supported by public opinion. However, the results provide no evidence of a decline in the caregiving potential of the family. Thus, the introduction of new family care-oriented policies and cuts in the public welfare services aimed at increasing family responsibility for the care of dependants could even be counterproductive, as families would soon be overloaded with caring tasks

Pupil-related psychosocial factors, school setting, and teacher sick leave : A collaborative data study

Teachers' work is considered stressful, but the extent to which factors related to the school setting are associated with teacher sick leave remains unknown. This study examined the association between pupil-related psychosocial factors, the school setting, and teacher sick leave. The general framework of this study was based on work stress models that propose that psychosocial factors affect health when the demands of the psychosocial work environment exceed the resources of the employee. Survey data and register data were collected independently from teachers and pupils during a period from 2003 to 2006. Data were collected from 1) the School Health Promotion Study (2004-2005) by the National Institute for Health and Welfare, and from 2) the Finnish Public Sector Study (FPSS) by the Finnish Institute of Occupational Health, which focuses on the health of municipal employees in 10 towns. The FPSS data are linked to employer register data as well as to register data from other sources. In four of the five articles (sub-studies) that comprise this thesis, register data on teacher sick leave served as an outcome variable. Either data from pupil surveys or from other registers were then linked to these data. In one study, survey data on teacher health, health-risk behaviors, and violent situations at work were used as outcome variables. The number of teachers in these studies varied between 2291 and 8089, depending on the availability of the data. Multilevel regression models served to examine the risk of short-term (1 to 3 days) and long-term (over 3 days) sick leave episodes, the risk of diagnosis-specific absences, or the risk of health problems, health-risk behaviors, and encountering workplace violence among teachers in all comprehensive education or in lower secondary schools only. The study designs were cross-sectional, except for one prospective study. Pupil-related psychosocial factors at school, namely vandalism of school property, bullying, truancy, and school satisfaction, were based on pupils' survey responses aggregated at the school level. Pupil vandalism, bullying at school, and school dissatisfaction were related to increased risk for sick leave among teachers. Vandalism and bullying at school were associated with teachers' short-term sick leave. Pupils' low school satisfaction was associated with teachers' long-term sick leave. In diagnosis-specific analyses, pupils' low school satisfaction predicted teachers' sick leave due to psychiatric diagnoses, more specifically, to neurotic and stress-related disorders. Special needs education seems to pose a challenge for teacher well-being. Male special education teachers were at higher risk for short-term and long-term sick leave than were male teachers in general education. Male special education teachers' risk for encountering mental abuse was three-fold, and their risk for encountering physical violence was five-fold higher than that among male teachers in general education. Although female special education teachers did not differ from female general education teachers with regard to sick leave, they were at greater risk for encountering mental abuse and physical violence than were their female colleagues in general education. The percentage of pupils with special educational needs (SEN) in general education schools was also associated in a gradient manner with all teachers' risk for sick leave. In particular, when the school had few teacher resources in terms of large number of pupils per teacher (>15.3), the risk for long-term absences among teachers rose with increases in the numbers of pupils at school with SEN. Although teachers' sick leave varied significantly between the schools studied, the between-school variation in absences due to illness stemmed largely from pupil-related factors and factors related to the school setting. In conclusion, the results of this study suggest that pupil-related psychosocial factors, such as pupils' problem behavior, school dissatisfaction, and violent or threatening situations in schools, affect teacher health as reflected by their taking sick leave. Attention should focus on teacher well-being, especially in schools characterized by such stressors. Possible actions may include teacher training and interventions to improve psychosocial environments in schools, but also strengthening teacher resources (i.e., reducing the ratio of pupils to teaching staff), especially in schools where the percentage of pupils with SEN is high.Vaikka opettajien työn henkinen kuormittavuus on todettu monissa aiemmissa tutkimuksissa, tarkempaa tietoa opetustyön terveysriskeistä ei juuri löydy. Tässä tutkimuksessa tutkittiin oppilaisiin liittyviä peruskoulun (tai pelkän yläkoulun) opettajien työn psykososiaalisia riskitekijöitä ja näiden yhteyttä opettajien sairauspoissaoloihin. Oppilaisiin liittyvien psykososiaalisten tekijöiden oletettiin vaikuttavan opettajien terveyteen tilanteissa, joissa kouluympäristön ja oppilaiden vaatimukset, esimerkiksi oppilaiden ongelmakäyttäytyminen tai erityishuomiota vaativien oppilaiden määrä, ylittävät opettajan kyvyt hallita tilannetta. Aineistona käytettiin oppilas- ja opettajakyselyjä vuosilta 2003 2006. Oppilasaineisto oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimasta Kouluterveyskyselystä vuosilta 2004 ja 2005. Opettajakysely- ja rekisteriaineistot olivat Työterveyslaitoksen hallinnoimasta Kunta 10 -tutkimuksesta, jossa tutkitaan kuntahenkilöstön hyvinvointia 10 kunnan alueella. Kunta 10 -tutkimusaineistoon on yhdistetty työnantajien rekisteritietoja sekä rekisteritietoja muista lähteistä. Neljässä tutkimuksessa viidestä vastemuuttujana käytettiin työnantajien rekisteritietoja opettajien sairauspoissaoloista. Nämä tiedot yhdistettiin henkilöittäin kyselyaineistoihin tai muihin rekisteritietoihin. Oppilasvastauksista muodostettiin koulua kuvaavia aggregaattimuuttujia, jotka yhdistettiin opettajien rekisteritietoihin. Yhdessä tutkimuksessa kyselyillä saatua tietoa opettajien terveydestä, terveyskäyttäytymisestä sekä väkivaltatilanteista työpaikalla käytettiin vastemuuttujana. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien määrä oli 2 291 8 089. Lyhyiden ja pitkien poissaolojen riskiä tutkittiin monitasomallinnuksilla. Yhdessä tutkimuksessa käytettiin myös sairauspoissaolojen diagnoositietoja. Yhtä pitkittäisasetelmassa tehtyä tutkimusta lukuun ottamatta tutkimukset tehtiin poikkileikkausasetelmassa. Tutkimuksessa havaittiin, että kouluissa, joissa useat oppilaat raportoivat ongelmakäyttäytymistä (ilkivallantekoja, kiusaamista ja luvattomia poissaoloja) ja koulutyytymättömyyttä, opettajilla oli enemmän sairauspoissaoloja. Oppilaiden raportoima koulun omaisuuteen kohdistunut ilkivalta ja kiusaaminen koulussa olivat yhteydessä opettajien lyhyisiin (1 3 päivää) sairauspoissaoloihin. Oppilaiden luvattomat poissaolot eivät olleet yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin. Oppilaiden raportoimalla ongelmakäyttäytymisellä ei ollut yhteyttä opettajien pitkiin (yli 3 päivää) poissaoloihin, mutta oppilaiden koulutyytymättömyys lisäsi opettajien pitkiä sairauspoissaoloja. Diagnoositietoihin perustuva analyysi osoitti, että koulunkäyntiin tyytymättömien oppilaiden opettajilla oli kohonnut riski mielenterveysperusteiseen sairauspoissaoloon. Erityisesti heillä oli riski sairastua vaikeaan stressiin ja neuroottisiin häiriöihin, kuten pelko-, ahdistus-, sopeutumis- ja pakko-oireisiin häiriöihin. Koulutyytymättömyydellä ei ollut yhteyttä lyhyisiin poissaoloihin. Erityisopetus lisäsi opettajien terveysriskejä. Miespuolisilla erityisopettajilla oli enemmän sekä lyhyitä että pitkiä poissaoloja kuin miesopettajilla yleisopetuksessa. Miespuoliset erityisopettajat raportoivat kolme kertaa useammin henkisen ja viisi kertaa useammin fyysisen väkivallan kokemuksia työpaikalla kuin miespuoliset yleisopettajat. Myös naispuoliset erityisopettajat raportoivat henkisen ja fyysisen väkivallan kokemuksia huomattavasti useammin kuin naispuoliset yleisopettajat. Lisäksi kaikkien yleiskoulujen opettajien lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot olivat sitä yleisempiä, mitä suurempi osuus koulun oppilaista kuului erityisopetuksen piiriin. Riski erityisesti pitkiin poissaoloihin kasvoi, jos koulussa oli lisäksi paljon (> 15,3) oppilaita opettajaa kohden, eli opettajaresurssit olivat vähäiset. Koulujen välillä oli vaihtelua opettajien sairauspoissaolojen määrässä. Koulujen välinen vaihtelu kuitenkin pieneni tai jopa hävisi, kun kouluympäristöön liittyvät ennustajat lisättiin analyyseihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota erityisesti kouluissa, joissa on paljon erityisoppilaita, oppilaiden ongelmakäyttäytymistä ja koulutyytymättömyyttä. Tarvittavia toimenpiteitä ovat muun muassa opettajien jatkokoulutus esimerkiksi väkivaltatilanteissa toimimiseen ja kehittämishankkeet, jotka kohdistuvat sekä oppilaiden että opettajien psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kuitenkin erityisesti kouluihin, joissa on paljon erityishuomiota vaativia oppilaita, tarvitaan myös lisää opettajia