The first outbreak of African swine fever in Sweden: a survey of pig farmers' perceptions of information received, risks, biosecurity measures and future prospects

BackgroundAfrican swine fever (ASF), a viral hemorrhagic disease in domestic pigs and wild boar with up to 100% case fatality, was confirmed in Swedish wild boar in September 2023. The responsible authorities launched a control programme to eradicate the infection. The aim of the current study was to understand (i) how Swedish pig farmers have perceived the information issued by authorities and other stakeholders since the discovery of ASF in wild boar, (ii) which risks they see for introducing the infection to their farm, (iii) what biosecurity measures they have taken on their farms, and (iv) their outlook on the future. Such information is important for evaluating the effectiveness of the early stages of ASF control in Sweden. A questionnaire was designed and distributed to members of the Swedish pig producers' organisation.ResultsA total of 155 farmers responded to the survey (response rate 36%). Almost all respondents had received general information about ASF (91%, n = 138), and 72% (n = 109) had received information about how they can protect their farm from ASF introduction. A majority (87%, n = 118) thought the information was easy to understand, 90% (n = 137) that is was relevant, and 77% (n = 117) that they currently did not lack any information. If given the resources necessary, 58% (n = 84) of the farmers would like to take additional measures such as fencing, and heavily reduce or eradicate the wild boar population. Wild boars were considered the greatest risk for introduction of ASF into their herd (39%, n = 57), followed by people (30%, n = 44), and transports (16%, n = 23). Many farmers (66%, n = 88) had a positive outlook on the future, and 89% (n = 127) have not changed their plans for the future since the ASF outbreak.ConclusionsThe responding farmers were in general satisfied with the information received in the beginning of the ASF outbreak. The majority have a positive outlook on the future and the outbreak has not caused them to change their plans. Actions that were highlighted as important to safeguard Sweden's pig production included measures to control the wild boar population

Brucella in Tajikistan

One of the most powerful megatrends of our time is urbanization. Urban and peri-urban (UPU) farming is a common practice in many low-income countries because it increases the incomes of families that are often restrained by limited economic resources. However, there is a concern that the growing number of people and livestock living close together in UPU areas will increase the transmission of different zoonotic pathogens such as Brucella. Brucellosis is one of the most common and economically important zoonoses globally and Central Asia represents an area with high incidence among humans and livestock. This thesis aims to assess the occurrence of Brucella among livestock in an UPU area and to elucidate how farmers understand and respond to this zoonosis. The results of this thesis might contribute to raising awareness of how livestock in urban areas can constitute a public health risk if they are infected with Brucella or other zoonoses. The four studies included in this thesis were conducted among small-scale livestock farmers in the UPU region of Dushanbe, the capital of Tajikistan. Blood samples were collected from 904 dairy cows and 667 sheep and goats and analysed with enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA). The Brucella seroprevalence was 4.1% among the dairy cows at the herd level and ranged between 1.0% and 15.6% among sheep and goats at the individual level in the four included districts. Furthermore, 564 cow milk samples were analysed for Brucella DNA by IS711-based real-time PCR and 13.7% were found to be positive. All seropositive cows were positive by PCR, but 11.8% of the seronegative cows were also positive by PCR. Further characterization of the Brucella DNA suggests that there is a reservoir of B. abortus in the cattle population and a spillover of B. melitensis from small ruminants to cattle. A knowledge, attitudes and practice study targeting 441 households revealed poor knowledge of brucellosis and several high-risk behaviours, such as consumption of unpasteurized dairy products and not wearing protective clothing when handling potentially infectious materials like aborted foetuses and discharges. Brucella is widespread among the livestock in the UPU area of Dushanbe and this might constitute a serious risk to public health and cause significant economic losses. The discrepancy between serology and PCR results suggests that implementing complementary diagnostic strategies to detect false serological negative individuals might be warranted in Brucella control programmes. Poor knowledge, several high-risk behaviours and a willingness to learn more provide the rationale for developing campaigns to raise awareness of brucellosis and its associated risks among farmers

"Kuka toi on? Ihan vitun ruma" - Ulkonäköön kohdistuva arvostelu

Tutkielmassamme käsittelemme sitä, kuinka tuntemattomat ihmiset arvostelevat kielteisesti toisten ihmisten ulkonäköä julkisissa tiloissa. Tutkimuskysymyksemme ovat Miten ulkonäköä arvostellaan? , Miten ulkonäön arvosteluun suhtaudutaan? ja Miten ulkonäön arvostelun kohteeksi joutuneet reagoivat tilanteissa? . Tutkimuksemme aineisto koostuu ulkonäön arvostelua kokeneiden kirjoituksista, jotka keräsimme kahdella eri menetelmällä. Tutkimuksemme teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii näkökulma, jossa kielen käytön katsotaan rakentavan ja ylläpitävän sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksemme keskeiset käsitteet ovat ulkonäkö, ruumiillisuus, häirintä, heteronormatiivisuus, julkinen tila ja tunteet. Tutkimusaineistojamme on kaksi. Ensimmäinen aineistomme on kerätty kirjoituspyynnöllä, ja se sisältää 26 kirjoitusta ulkonäön arvostelusta. Toinen aineistomme on kerätty muistelutyömetodilla. Muistelutyöryhmäämme osallistui kolme henkilöä. Tämä aineisto käsittää kuusi muistoa. Aineistot on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä sekä diskurssianalyysiä. Sisällönanalyysin avulla luokittelimme aineiston neljään eri ryhmään, jotka olivat loukkaukset, tunteet, reaktiot ja ahdistelu. Diskurssianalyysillä paikansimme niitä kielen käytön tapoja, jotka ylläpitivät ja tuottivat seuraavia diskursseja: yksilöllinen identiteetti, ulkonäön merkitys, heteroseksuaalinen ulkonäkö, sukupuolinen ulkonäkö, heteroseksuaalisuuden paremmuus, miehen oikeus, arvostelun sietäminen, pukeutuminen ja arvostelu sekä olemus ja arvostelu. Ulkonäköä arvosteltiin useimmiten sellaisissa julkisissa tiloissa kuten baareissa, yökerhoissa, ravintoloissa, kaduilla ja kouluissa. Aineistojemme henkilöiden ulkonäköön kohdistuneet loukkaukset kohdistuivat painoon, hiuksiin, pukeutumiseen ja olemukseen. Tulostemme perusteella voi sanoa, että suurin osa arvostelijoista on miehiä, jotka arvostelevat naisten ulkonäköä. Lisäksi ulkonäön pohjalta tehtiin oletuksia henkilöiden sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, ja näitä käytettiin lyömäaseena heitä vastaan. Ulkonäön arvosteluun suhtauduttiin raskaasti ja negatiivisesti. Samalla ulkonäön arvostelun katsottiin kuitenkin kuuluvan osaksi naisten elämää. Aineistojemme henkilöt kuvasivat sitä, kuinka he muistavat tilanteet tarkasti vuosienkin jälkeen. Ulkonäön arvostelun kohteeksi joutuneet reagoivat arvostelutilanteissa yleensä passiivisesti. Jos ulkonäön arvosteluun reagoitiin aktiivisesti sitä vastustaen, ei tilanne jäänyt vaivaamaan yksilöä samassa määrin kuin passiivisesti reagoineita. Saamamme tulokset vahvistivat aiempien aihetta käsittelevien tutkimusten tuloksia suurimmaksi osaksi. Kuitenkin aikaisempien tutkimusten yksi tulos oli, että arvostelun kohteeksi joutuneet ihmiset alkoivat vältellä tiloja, joissa arvostelu tapahtui. Tutkielmamme vastaajat taas eivät tuoneet esille sitä, että he välttelisivät tiettyjä julkisia tiloja ulkonäön arvostelun takia. Tutkimuksemme tulosten perusteella julkista ulkonäön kielteistä arvostelua tulisi ilmiönä tehdä näkyvämmäksi ja saattaa se yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Ulkonäön arvostelua voidaan torjua ulkonäköaktivismilla. Tätä aktivismia on verbaalinen itsepuolustus, jossa harjoitellaan etukäteen ulkonäön arvosteluun reagoimista. Lisäksi ulkonäön julkinen arvostelu tuntemattomien taholta pitäisi tehdä ilmiöksi, jota ei hyväksytä

An interactome-centered protein discovery approach reveals novel components involved in mitosome function and homeostasis in giardia lamblia

Protozoan parasites of the genus Giardia are highly prevalent globally, and infect a wide range of vertebrate hosts including humans, with proliferation and pathology restricted to the small intestine. This narrow ecological specialization entailed extensive structural and functional adaptations during host-parasite co-evolution. An example is the streamlined mitosomal proteome with iron-sulphur protein maturation as the only biochemical pathway clearly associated with this organelle. Here, we applied techniques in microscopy and protein biochemistry to investigate the mitosomal membrane proteome in association to mitosome homeostasis. Live cell imaging revealed a highly immobilized array of 30–40 physically distinct mitosome organelles in trophozoites. We provide direct evidence for the single giardial dynamin-related protein as a contributor to mitosomal morphogenesis and homeostasis. To overcome inherent limitations that have hitherto severely hampered the characterization of these unique organelles we applied a novel interaction-based proteome discovery strategy using forward and reverse protein co-immunoprecipitation. This allowed generation of organelle proteome data strictly in a protein-protein interaction context. We built an initial Tom40-centered outer membrane interactome by co-immunoprecipitation experiments, identifying small GTPases, factors with dual mitosome and endoplasmic reticulum (ER) distribution, as well as novel matrix proteins. Through iterative expansion of this protein-protein interaction network, we were able to i) significantly extend this interaction-based mitosomal proteome to include other membrane-associated proteins with possible roles in mitosome morphogenesis and connection to other subcellular compartments, and ii) identify novel matrix proteins which may shed light on mitosome-associated metabolic functions other than Fe-S cluster biogenesis. Functional analysis also revealed conceptual conservation of protein translocation despite the massive divergence and reduction of protein import machinery in Giardia mitosomes

"Kuka toi on? Ihan vitun ruma" - Ulkonäköön kohdistuva arvostelu

Tutkielmassamme käsittelemme sitä, kuinka tuntemattomat ihmiset arvostelevat kielteisesti toisten ihmisten ulkonäköä julkisissa tiloissa. Tutkimuskysymyksemme ovat Miten ulkonäköä arvostellaan? , Miten ulkonäön arvosteluun suhtaudutaan? ja Miten ulkonäön arvostelun kohteeksi joutuneet reagoivat tilanteissa? . Tutkimuksemme aineisto koostuu ulkonäön arvostelua kokeneiden kirjoituksista, jotka keräsimme kahdella eri menetelmällä. Tutkimuksemme teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii näkökulma, jossa kielen käytön katsotaan rakentavan ja ylläpitävän sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksemme keskeiset käsitteet ovat ulkonäkö, ruumiillisuus, häirintä, heteronormatiivisuus, julkinen tila ja tunteet. Tutkimusaineistojamme on kaksi. Ensimmäinen aineistomme on kerätty kirjoituspyynnöllä, ja se sisältää 26 kirjoitusta ulkonäön arvostelusta. Toinen aineistomme on kerätty muistelutyömetodilla. Muistelutyöryhmäämme osallistui kolme henkilöä. Tämä aineisto käsittää kuusi muistoa. Aineistot on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä sekä diskurssianalyysiä. Sisällönanalyysin avulla luokittelimme aineiston neljään eri ryhmään, jotka olivat loukkaukset, tunteet, reaktiot ja ahdistelu. Diskurssianalyysillä paikansimme niitä kielen käytön tapoja, jotka ylläpitivät ja tuottivat seuraavia diskursseja: yksilöllinen identiteetti, ulkonäön merkitys, heteroseksuaalinen ulkonäkö, sukupuolinen ulkonäkö, heteroseksuaalisuuden paremmuus, miehen oikeus, arvostelun sietäminen, pukeutuminen ja arvostelu sekä olemus ja arvostelu. Ulkonäköä arvosteltiin useimmiten sellaisissa julkisissa tiloissa kuten baareissa, yökerhoissa, ravintoloissa, kaduilla ja kouluissa. Aineistojemme henkilöiden ulkonäköön kohdistuneet loukkaukset kohdistuivat painoon, hiuksiin, pukeutumiseen ja olemukseen. Tulostemme perusteella voi sanoa, että suurin osa arvostelijoista on miehiä, jotka arvostelevat naisten ulkonäköä. Lisäksi ulkonäön pohjalta tehtiin oletuksia henkilöiden sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, ja näitä käytettiin lyömäaseena heitä vastaan. Ulkonäön arvosteluun suhtauduttiin raskaasti ja negatiivisesti. Samalla ulkonäön arvostelun katsottiin kuitenkin kuuluvan osaksi naisten elämää. Aineistojemme henkilöt kuvasivat sitä, kuinka he muistavat tilanteet tarkasti vuosienkin jälkeen. Ulkonäön arvostelun kohteeksi joutuneet reagoivat arvostelutilanteissa yleensä passiivisesti. Jos ulkonäön arvosteluun reagoitiin aktiivisesti sitä vastustaen, ei tilanne jäänyt vaivaamaan yksilöä samassa määrin kuin passiivisesti reagoineita. Saamamme tulokset vahvistivat aiempien aihetta käsittelevien tutkimusten tuloksia suurimmaksi osaksi. Kuitenkin aikaisempien tutkimusten yksi tulos oli, että arvostelun kohteeksi joutuneet ihmiset alkoivat vältellä tiloja, joissa arvostelu tapahtui. Tutkielmamme vastaajat taas eivät tuoneet esille sitä, että he välttelisivät tiettyjä julkisia tiloja ulkonäön arvostelun takia. Tutkimuksemme tulosten perusteella julkista ulkonäön kielteistä arvostelua tulisi ilmiönä tehdä näkyvämmäksi ja saattaa se yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Ulkonäön arvostelua voidaan torjua ulkonäköaktivismilla. Tätä aktivismia on verbaalinen itsepuolustus, jossa harjoitellaan etukäteen ulkonäön arvosteluun reagoimista. Lisäksi ulkonäön julkinen arvostelu tuntemattomien taholta pitäisi tehdä ilmiöksi, jota ei hyväksytä

Avtalefysioterapeuter i Bergen kommune : en kvalitativ studie av avtalefysioterapeuter i Bergen kommune : lav konkurranseintensitet og billig fysioterapi

Utredningen tar for seg avtalefysioterapeutene i Bergen kommune, og belyser driftsavtalen, inntjeningen, motivasjonen, samt hva som driver avtalefysioterapeutene til å arbeide utover sin avtalehjemmel. Om Bergen kommune bør oppjustere deltidshjemlene eller beholde dagens ordning, kommer an på hva kommune vektlegger og hvilket tilbud de vil sikre befolkningen. Målet er å belyse en bransje som er lite forsket på og har et utforskende design. Teori, kombinert med bransjeanalyse, et enkelt kvantitativt spørreskjema og 11 semistrukturerte intervjuer brukes for å belyse situasjonen for avtalefysioterapeutene. Det er lav konkurranseintensitet mellom avtalefysioterapeutene. Dette fordi etterspørselen nesten er umettelig, inngangsbarrierene er høye og de får driftstilskudd dekket fra kommunen. Det er ettertraktet for fysioterapeuter å få en slik driftsavtale. Dagens næringsliv har omtalt driftstilskuddet som en «gullgruve» hvor en får penger for å levere fysioterapi. Hovedfunn viser at Bergen kommune får mer fysioterapi enn størrelsen på avtalehjemlene de tildeler, fordi avtalefysioterapeutene velger å arbeide utover sin avtalehjemmel. Funnene viser at de med reduserte avtalehjemler leverer et merarbeid som til sammen utgjør 3,4 fulle hjemler. Tar en i tillegg hensyn til merarbeidet for de som har 100 % driftsavtale, øker antall fulle hjemler til 3,8. Ved å generalisere funnene fra denne utredningen (N=11) til hele populasjonen (N=160) og anta at de 11 er representative for populasjonen, finner jeg at avtalefysioterapeutene i Bergen kommune, sørger for at 5921 ekstra pasienter får tilbud om fysioterapi hvert år. Hadde avtalefysioterapeutene kun arbeidet tilsvarende sin prosentstilling, ville dette medført betraktelig lengre ventelister. Et annet hovedfunn er at verken driftsinntekter, driftsresultat eller resultatmargin påvirkes signifikant av avtalestørrelse. Dette er et interessant funn, da en kan anta at høyere avtalehjemmel fører til høyere inntekter og resultat. Dette indikerer at avtalefysioterapeutene med fulle hjemler bruker det til driften. Jeg har funnet at avtalefysioterapeuter med fulle hjemler, bruker mer penger på faglig påfyll i form av videreutdanning og kurs, som medfører høyere kostnader

The first outbreak of African swine fever in Sweden: a survey of pig farmers' perceptions of information received, risks, biosecurity measures and future prospects

Abstract Background African swine fever (ASF), a viral hemorrhagic disease in domestic pigs and wild boar with up to 100% case fatality, was confirmed in Swedish wild boar in September 2023. The responsible authorities launched a control programme to eradicate the infection. The aim of the current study was to understand (i) how Swedish pig farmers have perceived the information issued by authorities and other stakeholders since the discovery of ASF in wild boar, (ii) which risks they see for introducing the infection to their farm, (iii) what biosecurity measures they have taken on their farms, and (iv) their outlook on the future. Such information is important for evaluating the effectiveness of the early stages of ASF control in Sweden. A questionnaire was designed and distributed to members of the Swedish pig producers’ organisation. Results A total of 155 farmers responded to the survey (response rate 36%). Almost all respondents had received general information about ASF (91%, n = 138), and 72% (n = 109) had received information about how they can protect their farm from ASF introduction. A majority (87%, n = 118) thought the information was easy to understand, 90% (n = 137) that is was relevant, and 77% (n = 117) that they currently did not lack any information. If given the resources necessary, 58% (n = 84) of the farmers would like to take additional measures such as fencing, and heavily reduce or eradicate the wild boar population. Wild boars were considered the greatest risk for introduction of ASF into their herd (39%, n = 57), followed by people (30%, n = 44), and transports (16%, n = 23). Many farmers (66%, n = 88) had a positive outlook on the future, and 89% (n = 127) have not changed their plans for the future since the ASF outbreak. Conclusions The responding farmers were in general satisfied with the information received in the beginning of the ASF outbreak. The majority have a positive outlook on the future and the outbreak has not caused them to change their plans. Actions that were highlighted as important to safeguard Sweden's pig production included measures to control the wild boar population

Bovine leptospirosis in urban and peri-urban dairy farming in low-income countries: a “One Health” issue?

Abstract Global trends in urbanization are increasing the spread of neglected zoonotic infections such as leptospirosis, and reducing the number of human cases of leptospirosis is best accomplished by controlling the infection in the animal reservoir. The aim of this study was to determine the seroprevalence of Leptospira borgpetersenii serovar Hardjo and L. interrogans serovar Hardjo (L. Hardjo) exposure and to assess the associated risk factors for infection in small-scale dairy farming in the urban and peri-urban area of Dushanbe, Tajikistan. The true individual seroprevalence among the dairy cows was 13%, and the level of seroprevalence was positively associated with older cows and with communal grazing practices. The study shows that dairy cows are commonly exposed to L. Hardjo in the study region, and this constitutes a public health risk and demonstrates the importance of including urban and peri-urban areas, where large numbers of humans and animals coexist, when investigating zoonotic infections and when planning and implementing control measures for cattle-associated leptospirosis

Skewness in the literature on infectious livestock diseases in an emerging economy - the case of Vietnam

Livestock production has increased in many emerging economies, but productivity is often substantially impaired by infectious diseases. The first step towards improved livestock health and productivity is to map the presence of livestock diseases. The objective of this review was to summarize studies conducted on such diseases in an emerging economy, Vietnam, and thereby identifying knowledge gaps that may inform the design of surveillance and control programs. Few studies were found to evaluate the distribution of infectious livestock diseases other than avian influenza. Also, many regions with dense livestock populations had received little attention in terms of disease investigation. A large proportion of the studies dealt with zoonoses and food-borne infections which might be due to funding agencies priorities. On the contrary, studies targeting infections that affect livestock and their productivity were few. We think that this limitation in scientific reports on infectious diseases that only affect livestock productivity is a common phenomenon in low and lower middle income countries. More science-based data on such diseases would help policymakers to prioritize which livestock diseases should be subject to animal health programs aimed to support rural livelihoods and economic development