Tutkielmassamme käsittelemme sitä, kuinka tuntemattomat ihmiset arvostelevat kielteisesti toisten ihmisten ulkonäköä julkisissa tiloissa. Tutkimuskysymyksemme ovat Miten ulkonäköä arvostellaan? , Miten ulkonäön arvosteluun suhtaudutaan? ja Miten ulkonäön arvostelun kohteeksi joutuneet reagoivat tilanteissa? . Tutkimuksemme aineisto koostuu ulkonäön arvostelua kokeneiden kirjoituksista, jotka keräsimme kahdella eri menetelmällä. Tutkimuksemme teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii näkökulma, jossa kielen käytön katsotaan rakentavan ja ylläpitävän sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksemme keskeiset käsitteet ovat ulkonäkö, ruumiillisuus, häirintä, heteronormatiivisuus, julkinen tila ja tunteet.
Tutkimusaineistojamme on kaksi. Ensimmäinen aineistomme on kerätty kirjoituspyynnöllä, ja se sisältää 26 kirjoitusta ulkonäön arvostelusta. Toinen aineistomme on kerätty muistelutyömetodilla. Muistelutyöryhmäämme osallistui kolme henkilöä. Tämä aineisto käsittää kuusi muistoa. Aineistot on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä sekä diskurssianalyysiä. Sisällönanalyysin avulla luokittelimme aineiston neljään eri ryhmään, jotka olivat loukkaukset, tunteet, reaktiot ja ahdistelu. Diskurssianalyysillä paikansimme niitä kielen käytön tapoja, jotka ylläpitivät ja tuottivat seuraavia diskursseja: yksilöllinen identiteetti, ulkonäön merkitys, heteroseksuaalinen ulkonäkö, sukupuolinen ulkonäkö, heteroseksuaalisuuden paremmuus, miehen oikeus, arvostelun sietäminen, pukeutuminen ja arvostelu sekä olemus ja arvostelu.
Ulkonäköä arvosteltiin useimmiten sellaisissa julkisissa tiloissa kuten baareissa, yökerhoissa, ravintoloissa, kaduilla ja kouluissa. Aineistojemme henkilöiden ulkonäköön kohdistuneet loukkaukset kohdistuivat painoon, hiuksiin, pukeutumiseen ja olemukseen. Tulostemme perusteella voi sanoa, että suurin osa arvostelijoista on miehiä, jotka arvostelevat naisten ulkonäköä. Lisäksi ulkonäön pohjalta tehtiin oletuksia henkilöiden sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, ja näitä käytettiin lyömäaseena heitä vastaan. Ulkonäön arvosteluun suhtauduttiin raskaasti ja negatiivisesti. Samalla ulkonäön arvostelun katsottiin kuitenkin kuuluvan osaksi naisten elämää. Aineistojemme henkilöt kuvasivat sitä, kuinka he muistavat tilanteet tarkasti vuosienkin jälkeen. Ulkonäön arvostelun kohteeksi joutuneet reagoivat arvostelutilanteissa yleensä passiivisesti. Jos ulkonäön arvosteluun reagoitiin aktiivisesti sitä vastustaen, ei tilanne jäänyt vaivaamaan yksilöä samassa määrin kuin passiivisesti reagoineita. Saamamme tulokset vahvistivat aiempien aihetta käsittelevien tutkimusten tuloksia suurimmaksi osaksi. Kuitenkin aikaisempien tutkimusten yksi tulos oli, että arvostelun kohteeksi joutuneet ihmiset alkoivat vältellä tiloja, joissa arvostelu tapahtui. Tutkielmamme vastaajat taas eivät tuoneet esille sitä, että he välttelisivät tiettyjä julkisia tiloja ulkonäön arvostelun takia. Tutkimuksemme tulosten perusteella julkista ulkonäön kielteistä arvostelua tulisi ilmiönä tehdä näkyvämmäksi ja saattaa se yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Ulkonäön arvostelua voidaan torjua ulkonäköaktivismilla. Tätä aktivismia on verbaalinen itsepuolustus, jossa harjoitellaan etukäteen ulkonäön arvosteluun reagoimista. Lisäksi ulkonäön julkinen arvostelu tuntemattomien taholta pitäisi tehdä ilmiöksi, jota ei hyväksytä
