Toksoplasman esiintyvyys suomalaisissa kissoissa

Toxoplasma gondii on kokkideihin kuuluva alkueläinloinen. Sen pääisäntiä ovat kissaeläimet, joissa tapahtuvan suvullisen lisääntymisen tuloksena tuotetaan ympäristöön ookystia. Väli-isäntiä voivat olla kaikki tasalämpöiset eläimet. Toksoplasma muodostaa isäntien kudoksiin infektiivisiä kudoskystia. Ihminen voi saada tartunnan syömällä kudoskystia tai ookystia, tai sikiö voi infektoitua jo kohdussa istukan kautta. Toxoplasma gondii voi aiheuttaa isäntänsä vakavan sairastumisen ja on siksi maailmanlaajuisesti merkittävä zoonoottinen loinen. Toksoplasman torjunnassa on oleellista tuntea alueen kissojen toksoplasmaseroprevalenssi ja arvioida ympäristön ookystakuormitusta: seropositiivisten kissojen voidaan olettaa joskus erittäneen ookystia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin toksoplasman esiintymistä suomalaisissa kissoissa: suoralla agglutinaatiotestillä (ToxoScreen-DA) määritettiin IgG-vasta-aineiden esiintymistä seerumissa sekä vasta-ainetasoja (tiitteri). Flotac® -flotaatiomenetelmällä tutkittiin ookystien esiintymistä ulostenäytteissä. Tutkimuksessa selvitettiin kissojen toksoplasma-vasta-aineiden esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä: serologisessa tutkimuksessa oli mukana sekä löytö että rotukissoja, ja lisäksi tutkittiin kissojen sukupuolen, iän, sekä rotukissoilla lihansyönnin vaikutusta vastaaineiden esiintymiseen seerumissa. Serologisessa tutkimuksessa 398 kissan aineistossa seroprevalenssiksi saatiin 48,2 %. Tutkituista 369 rotukissasta 49,9 % oli seropositiivisia, kun taas 27 tutkitusta löytökissasta seropositiivisia oli 25,9 % (P < 0,05). Sukupuolella ei todettu olevan merkitystä kissan seropositiivisuuteen. Aikuiset kissat olivat nuoria kissoja useammin seropositiivisia (53,7 % vs. 23,5 %) (P < 0,001), koska kerran tartunnan saaneen kissan seerumista voidaan todeta vasta-aineita, ja vanhemmat kissat ovat nuoria todennäköisemmin ehtineet törmätä loiseen elämänsä aikana ja saada tartunnan. Ruokavalio oli tiedossa 347 rotukissalta, ja näistä 270 (77,8 %) oli joskus saanut raakaa lihaa. Raakaa lihaa saaneista kissoista 151 (55,9 %) oli seropositiivisia; 77 kissasta, jotka eivät olleet saaneet raakaa lihaa sitä vastoin ainoastaan 26 (33,8 %) oli seropositiivisia (P < 0,001). Ulostenäytteistä 131 kissan aineistosta 1,5 % eritti toksoplasman kaltaisia ookystia ulosteessaan tutkimushetkellä. Suomessa kissojen ravinnon ja toksoplasmaseropositiivisuuden välistä yhteyttä ei ole aikaisemmin tutkittu. Näiden uusien tulosten valossa olisi toksoplasman torjunnassa erityisen tärkeää kiinnittää huomiota loisen tartuntareitteihin kissan osalta. Kissoja ei tulisi ruokkia raa'alla lihalla: kissalle annettava liha olisi hyvä kuumentaa yli 67 °C:een tai pakastaa alle -12 °C:n lämpötilassa toksoplasmatartunnan ehkäisemiseksi

Expectations, frames and practices of genetic counselling in different contexts of genetic testing

Genetic counselling is a process in which the counsellee receives information and support concerning a genetic disease. This study examines the genetic counselling attached to genetic testing. Since genetic information is increasing alongside new testing technologies and the situations faced at the genetic clinics will therefore be more diverse, it is essential to assess what the expectations directed at genetic counselling are. It is also important to compare how they face the current counselling practices. In this study, the expectations, frames and practices of genetic counselling in different contexts of genetic testing were examined from three different perspectives: First, international guidelines covering genetic counselling were analysed to summarise what is expected from genetic counselling and to study how genetic information is framed. Second, national experts in European countries were asked about the regulations and practices of genetic counselling in their country. Finally, ten counsellees who had visited a genetic clinic were interviewed to analyse their expectations and experiences. The counsellees’ perspective was also approached through the background review of the previous studies on counsellees’ experiences. On the basis of the study, there are basic elements that are expected to be covered in genetic counselling from all perspectives. However, the views concerning bioethics, genetic exceptionalism and psychosocial aspects vary depending on the perspective and on the individual situation. Since there are sometimes more differences than similarities between genetic tests, no universal recommendations for counselling can be applied. The practices of genetic counselling should be defined situationally, emphasising the individual needs over the genes.Tässä työssä käsitellään geenitestauksen yhteydessä tapahtuvaa perinnöllisyysneuvonta, jossa neuvottava saa tietoa ja tukea geneettiseen sairauteen tai vammaan liittyen. Testausteknologioiden kehittyessä geneettinen tieto lisääntyy ja perinnöllisyysklinikoilla kohdattavat tilanteet moninaistuvat. Siksi on tärkeää arvioida, minkälaisia perinnöllisyysneuvontaan kohdistuvat odotukset ovat ja miten ne vastaavat perinnöllisyysneuvonnan nykyisiä käytäntöjä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin perinnöllisyysneuvontaan kohdistettavia odotuksia sekä sen kehyksiä ja käytäntöjä kolmesta eri näkökulmasta. Perinnöllisyysneuvontaa käsittelevien kansainvälisten ohjeistojen analyysilla selvitettiin, mitä ideaalilta perinnöllisyysneuvonnalta odotetaan ja miten geneettistä tietoa kehystetään. Kansallisilta asiantuntijoilta kysyttiin Euroopan maiden perinnöllisyysneuvontaan liittyvästä lainsäädännöstä ja käytännöistä. Lopuksi kymmentä perinnöllisyysneuvonnassa käynyttä neuvottavaa haastateltiin heidän odotuksistaan ja kokemuksistaan. Neuvottavien näkökulmaa tarkasteltiin lisäksi aiempien neuvottavien kokemuksia käsittelevien tutkimusten tausta-analyysilla. Tutkimuksen perusteella perinnöllisyysneuvonnalta odotetaan tiettyjä peruselementtejä kaikista näkökulmista tarkasteltuna. Bioetiikkaa, geneettistä ekseptionalismia ja psykososiaalisia tekijöitä koskevat näkemykset kuitenkin vaihtelevat riippuen perspektiivistä ja yksittäisestä tilanteesta. Koska geenitestien välillä on toisinaan enemmän eroavaisuuksia kuin yhtäläisyyksiä, universaaleja suosituksia ei kannata soveltaa kaikessa neuvonnassa. Perinnöllisyysneuvonnan käytännöt pitäisi määritellä tilanteisesti ja perustella geenien sijaan yksilöllisillä tarpeilla.Siirretty Doriast

Lapsuuskodista asumisuralle : kotia koskevat odotukset naisten kotielämäkerroissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia kotiin liitettyjä odotuksia on luettavissa naisten kirjoittamista omaelämäkerrallisista kotikertomuksista. Kodin käsitteessä yksilöllinen ja sosiaalinen kietoutuvat toisiinsa. Tutkimuksen tavoitteena on ennen kaikkea osallistua keskusteluun siitä, minkälaisia yhteisesti jaettuja merkityksiä annetaan kodille suomalaisessa yhteiskunnassa 2000-luvulla. Tutkimusongelma on sekä metodologinen että empiirinen Aineisto muodostuu yhdeksästä 1950-luvulla syntyneen suomalaisen naisen kirjoittamasta kotikertomuksesta. Kertomukset ovat omaelämäkerrallisia ja niissä kuvataan ja arvioidaan kotia monipuolisesti elämän eri vaiheissa. Kertomukset on valikoitu Kodin paikantaminen -tutkimushankkeen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston järjestämän Kotini -kirjoituskeruun tuottamasta aineistosta. Metodologisesti lähdetään siitä, että kieli on sosiaalista, että kieli välittää sosiaalisia merkityksiä. Tutkimusmenetelmänä on odotusanalyysi. Näistä lähtökohdista aineisto nähdään narratiivisesti jäsentyneinä kertomuksina. Ajatuksena on, että kiinnittämällä huomio kirjoittajien tekemiin kerronnallisiin ja kielellisiin valintoihin päästään tarkastelemaan kodin yhteisesti jaettuja merkityksiä. Tutkimuksessa on luettu aineistoa odotusanalyysia hyödyntäen eri etäisyyksiltä, jolloin empiirisestä aineistosta paikantuu kotiin liitettyjä odotuksia. Odotukset eivät ole normatiivisia, vaan yhteisesti jaettuja mahdollisia kertomuksia, joiden avulla kertoja pyrkii tekemään yksilöllisen elämänsä kulun lukijalle ymmärrettäväksi. Aineistosta paikantuu kolme keskeistä kotielämäkertoja kokonaisuuksina jäsentävää odotusta. Ensinnäkin lapsuuskodilla näyttää olevan erityinen asema kotielämäkerran kokonaisuudessa. Tämä näyttäisi olevan aineiston kotielämäkertojen vanhimpia konventioita. Toiseksi kertojat jäsentävät aikuisiän kodeista kertomaansa perinteisen suomalaisen asumisuran – lapsuuskodista edetään perhevaiheeseen ja lasten kasvaessa muutetaan pienemmästä asunnosta suurempaan – odotusarvoista etenemistä vasten. Kolmanneksi kertomusten omaelämäkerrallisen reflektion taustalta on luettavissa kysymys; Miten tähän on tultu? Se, miten kertojat arvioivat nykyisiä kotejaan ja suhteuttavat menneitä kotejaan ja niihin liittyneitä elämäntapahtumia nykyhetkeen, avaa näkökulmia siihen, minkälaisessa tilanteessa kertomukset on kirjoitettu. Analyysia tarkennetaan tutkimusta jäsentävien ylätason odotusten sisällä aineistossa merkittävinä näyttäytyviin teemoihin. Koti näyttäytyy aineistossa esimerkiksi paikkana, jota arjen naisisiksi mielletyt kotityöt pitkälti määrittävät. Kotielämäkerran aika näyttäytyy aineistossa hidastavana ja venyvänä, mitä selitetään yhtäältä juonentamisen luovalla ajalla ja toisaalta sillä, että yhteisesti jaetuista odotuksista poikkeavat yksilöllisen elämän käänteet ja ratkaisut vaativat enemmän perusteluja kuin odotusten mukaiset. Menetelmällisissä kysymyksissä tutkimuksessa on sovellettu kertomuksista kiinnostuneiden lingvistikkojen William Labovin ja Deborah Tannenin ajatuksia sekä sitä, miten Anni Vilkko ja Matti Hyvärinen ovat soveltaneet heidän ajatuksiaan omaelämäkerrallisen aineiston analyysiin. Kodin käsitteen määrittelyyn ovat vaikuttaneet eniten Kimberly Dovey, Mary Douglas ja Anni Vilkko

The impact of the physical learning environment on student experiences of safety

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä fyysisen oppimisympäristön elementit ovat yhteydessä oppilaiden kokemaan turvallisuuteen ja kouluviihtyvyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka turvalliseksi ja viihtyisäksi oppilaat kokivat fyysisen oppimisympäristönsä ylipäänsä ja mitkä ympäristön elementit olivat yhteydessä siihen, että oppilaat kokivat koulurakennuksen ja sen pihan turvalliseksi. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että koulurakennuksen viihtyisyydellä on vaikutusta oppilaiden turvallisuuteen. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiin Anne Konun Koulun hyvinvointiprofiili -sarjan tuottamaa kyselyaineistoa, joka on kerätty lukuvuonna 2017–2018. Kyselyyn vastasi 10477 oppilasta vuosiluokilta 4-6. Aineiston kysymykset oli jaettu neljään teemaan, joista yksi käsitteli koulun fyysisiä olosuhteita. Tutkimus keskittyi näiden kysymysten analysointiin. Kysymykset liittyivät koulurakennuksen ja pihan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, ruokalan viihtyisyyteen, luokkahuoneen tilavuuteen ja lämpötilaan, siisteyteen, wc-tiloihin sekä siihen, voiko koulun pihalla pelata ja leikkiä. Vastauksia analysointiin käyttäen tilastollisia tunnuslukuja, Spearmanin korrelaatiokerrointa, Mann-Whitneyn U-testiä sekä Kruskal-Wallisin testiä. Tulokset ja johtopäätökset. Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä koulurakennuksen ja pihan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Vähiten tyytyväisiä oltiin koulun siisteyteen ja wc-tiloihin. Kaikki tutkitut fyysisen oppimisympäristön tekijät olivat yhteydessä siihen, kokevatko oppilaat koulurakennuksen tai sen pihan turvalliseksi. Kuudesluokkalaiset erosivat muiden luokka-asteiden oppilaista kaikissa muuttujissa ja olivat muita vastaajia tyytymättömämpiä. Neljäs- ja viidesluokkalaiset erosivat osassa muuttujista. Suurin ero eri luokka-asteiden välillä oli pihan viihtyisyydessä. Tytöt ja pojat erosivat myös toisistaan osassa muuttujista. Merkittävimmät erot olivat luokan lämpötilassa, johon tytöt olivat poikia tyytymättömämpiä. Pojat olivat tyytymättömämpiä puolestaan wc-tiloihin. Tulosten perusteella oppilaiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisätään eniten parantamalla koulujen siisteyttä ja wc-tiloja. Lisäksi vanhempien oppilaiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä parannetaan lisäämällä koulujen pihalle enemmän heitä miellyttävää tekemistä. Tyttöjen turvallisuutta ja viihtyvyyttä parannetaan keskittymällä luokan lämpötilaan ja poikien parantamalla wc-tiloja. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että fyysisten rakenteiden korrelaatio ja selitysaste oppilaiden kokemaan turvallisuuteen oli pääasiassa vähäinen.Aims. The aim of the study was to find out which elements of the physical learning environment are related to the safety and school comfort experienced by students. The study examined how safe and comfortable students found their physical learning environment in general and what elements of the environment were associated with students perceiving the school building and its yard as safe. Previous studies have found that the comfort of a school building has an impact on student safety. Methods. The study used questionnaire data produced by Anne Konu's School Welfare Profile series, which was collected in the 2017–2018 academic year. 10477 students from grades 4-6 answered the survey. The questions in the material were divided into four themes, one of which dealt with the physical conditions of the school. The study focused on analyzing these issues. The questions related to the safety and comfort of the school building and the yard, the comfort of the canteen, the size and temperature of the classroom, the cleanliness, the toilets, and whether one can play in the schoolyard. The data was analyzed using statistical measures, the Spearman’s correlation coefficient, the Mann-Whitney U-test, and the Kruskal-Wallis test. Results and conclusions. Students were mainly satisfied with the safety and comfort of the school building and yard. They were least satisfied with the cleanliness of the school and the toilet facilities. All of the factors in the physical learning environment studied were related to whether students perceived the school building or its yard as safe. Sixth graders differed from students in other grades in all variables and were more dissatisfied than other respondents. Fourth and fifth graders differed in some of the variables. The biggest difference between the different grade levels was in the comfort of the yard. Girls and boys also differed in some of the variables. The most significant differences were in the class temperature at which the girls were more dissatisfied than the boys. The boys, on the other hand, were more dissatisfied with the toilet facilities. Based on the results, the safety and comfort of students will be increased the most by improving the cleanliness of schools and toilets. In addition, the safety and comfort of older students will be improved by adding more things that interest them to the schoolyard. The safety and comfort of girls will be improved by focusing on classroom temperatures and boys by improving toilet facilities. However, the study found that the correlation and the degree of explanation of the physical structures to the safety experienced by students were generally low

Viittomakielen tulkkiopiskelijoiden motivoiminen itsenäiseen opiskeluun

Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelma kestää neljä vuotta. Tänä aikana piskelijoiden pitää saavuttaa mahdollisimman hyvät taidot viittomakielessä ja tulkkauksessa. Viittomakielen opetus aloitetaan alkeista, joten opiskelu vaatii neljän vuoden aikana paljon itsenäistä harjoittelua koulun ulkopuolella. Tähän opiskelijat tarvitsevat hyvää oppimismotivaatiota. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä Humanistinen ammattikorkeakoulu voi tehdä lisätäkseen viittomakielen tulkkiopiskelijoiden motivaatiota ja saattaa tämä tieto oppilaitoksen lehtoreille. Tätä kautta haluttiin parantaa tulevien tulkkiopiskelijoiden motivaatiota. Tutkimuskysymyksillä haluttiin selvittää, mitkä tehtäviin liittyvät tekijät vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon, ovatko opiskelijat sisäisesti vai ulkoisesti motivoituneita ja mitä viittomakielen osa-alueita on vaikeinta harjoitella itsenäisesti. Tutkimusmenetelmänä oli verkkopohjainen kyselytutkimus, johon vastasi 129 opiskelijaa eli 75 % kaikista läsnä olevista opiskelijoista kevätlukukaudella 2012. Kyselyn vastausten analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimustulokset esitellään tilastollisesti, graafisesti ja sanallisesti. Tutkimustulososiossa esitellään, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon eniten, ja mitä toiveita opiskelijoilla on oppilaitokselle ja lehtoreille. Opiskelijoiden motivaatioon vaikuttavat muun muassa palaute, oppimistavoitteet, valinnanvapaus, ohjeistus ja tehtävien määrä. Opiskelijat ovat sisäisesti motivoituneita, mutta myös ulkoiset motiivit ovat tärkeitä, kuten arvosanat. Vaikeimpia viittomakielen osa-alueita olivat polysynteettinen viittominen, paikantaminen ja tilankäyttö sekä roolinvaihto. Työssä kerrotaan myös millaisia tuloksia muista vastaavista tutkimuksista on saatu eli selvennetään sitä kuinka hyvin tuloksia voidaan soveltaa koskemaan kaikkia viittomakielen opiskelijoita. Saatujen tulosten perusteella lehtoreille koottiin vinkkipaketti, jossa tuotiin esiin opiskelijoiden toiveita motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Tätä kautta lehtorit voivat kehittää työtään ja saavat apua opiskelijoiden motivoimiseen. Tätä työtä voi hyödyntää erityisesti Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelma ja sen lehtorit. Opiskelijoiden motivaation lisääntyminen vähentää koulun keskeytyksiä ja lisää opiskelijoiden itsenäistä harjoittelua. Tätä kautta opiskelijoiden viittomakielen taidot paranevat. Tulokset ovat yleistettävissä koskemaan myös muiden oppilaitosten viittomakielen opiskelijoita. Työ oli Humanistisen ammattikorkeakoulun tilaama.The sign language interpreter degree programme of HUMAK University of Applied Sciences lasts for four years. During that time, students must achieve the best possible skills in sign language and interpreting. Learning the sign language starts from the basics so during four years studying requires a lot of independent practice outside of school. That means students need good learning motivation. The aim of this thesis was to find out what HUMAK can do to increase the motivation of the sign language interpreting students and bring that information to the teachers. Through this the aim was to improve study motivation for future interpreter students. The research questions were set to find out what sort of assignment related factors have an influence on students’ motivation, whether students are internally or externally motivated and what aspects of sign language are the most difficult to practice independently. The research method was a web-based survey, which was answered by 129 students, which constitutes 75 % of all the students that were present during the 2012 spring semester. In the analysis of the survey both quantitative and qualitative methods were used. The results are presented statistically, graphically and verbally. The factors that influence students' motivation the most and the students’ expectations regarding HUMAK and its teachers are presented in the result section. Students’ motivation were observed to be influenced by factors such as feedback, learning objectives, option to choose, instructions and the amount of assignments. The students are internally motivated but external motives, like grades, are also important. The most difficult aspects of sign language were polysynthetic signing, locating signs and use of space and role shift. Moreover, it is also reported what kinds of results have been obtained from other similar studies. In other words it is clarified how well the results can be applied to all sign language students in general. From the results it was compiled a tip package in which students’ expectations about factors that affect their motivation are pointed out. Through this teachers are able to develop their work and get help to motivating students. This thesis will benefit especially HUMAK’s degree programme in sign language interpreting and its teachers. Increasing students’ motivation will reduce dropping out of school and increase students' independent practice. Through this sign language students' skills will improve. The results can also be applied to the sign language students of other educational establishments. The work was commissioned by the HUMAK University of Applied Sciences

Ryhmäkohtaisten suhdelukujen toteutuminen varhaiskasvatuksessa: "Naurettavaa on, että riittää, kunhan suhdeluvut ovat kohdallaan pienen hetken päivästä"

Tässä tutkimuksessa selvitetään varhaiskasvatuksen suhdelukujen toteutumista ryhmäkohtaisesti. Suhdeluvut tarkoittavat kasvattajien määrää suhteessa lapsimäärään eli kuinka monta kasvattajaa tulee olla tiettyä lapsimäärää kohden. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa seuraamaan suhdelukuja vain yksikkötasolla eli käytännössä ryhmissä voi olla liian paljon lapsia suhteessa kasvattajien määrään, mutta lakia ei rikota, jos koko yksikössä toteutuu suhdeluvut. Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoft Forms-kyselylomakkeella joulukuussa 2021 sekä tammi-helmikuussa 2022. Tutkimuksen aineisto kerättiin yhden kaupungin varhaiskasvatusyksiköistä sekä kahdesta varhaiskasvatuksen ammattilaisten Facebook-ryhmästä. Vastauksia kertyi yhteensä 112 kappaletta, joista tutkimuksessa käytettiin 85 vastausta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen eli kyselylomakkeen kysymysten vastaukset käsiteltiin SPSS Statistics 27.0 -ohjelmalla. Taustamuuttujina kyselylomakkeella on ammattinimike, työvuosien määrä, työpaikkakunnan asukasluku, oman lapsiryhmän ikärakenne sekä oman varhaiskasvatusyksikön muoto eli kunnallinen vai yksityinen. Varsinaiseen tutkimukseen taustamuuttujina valikoitui työvuosien määrä, työpaikkakunnan asukasluku sekä lapsiryhmän ikärakenne. Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa on kaksi, joista ensimmäinen käsittelee paikkakunnan koon yhteyttä ryhmäkohtaisten suhdelukujen toteutumiseen ja toinen työvuosien sekä lapsiryhmän ikärakenteen yhteyttä ryhmäkohtaisten suhdelukujen toteutumiseen arjen tilanteissa. Kyselylomakkeella tutkimuskysymyksiä oli yhteensä 20, joista kahdeksan oli monivalintakysymyksiä, viisi Likert-asteikollisia ja viisi avointa kysymystä. Näiden lisäksi oli kaksi tietosuojakysymystä. Monivalintakysymykset olivat kaikki pakollisia, kun taas avoimiin kysymyksiin vastaaja sai halutessaan tarkentaa omaa vastaustaan. Tutkimustulokset osoittivat, että paikkakunnan koolla on yhteyttä suhdelukujen toteutumiseen ryhmäkohtaisesti päivittäin, mutta paikkakunnan koolla ei ole yhteyttä suhdelukujen toteutumiseen ryhmäkohtaisesti kolmena päivänä viikossa. Lisäksi työvuosien määrällä ei ole yhteyttä näkemykseen ryhmäkohtaisten suhdelukujen toteutumisesta arjen tilanteissa, kun taas lapsiryhmän ikärakenteella on yhteys näkemykseen ryhmäkohtaisten suhdelukujen toteutumisesta arjen tilanteissa

Does telomere length predict decline in physical functioning in older twin sisters during an 11-year follow-up?

Leukocyte telomere length (LTL) is known to be associated with mortality, but its association with age-related decline in physical functioning and the development of disability is less clear. This study examined the associations between LTL and physical functioning, and investigated whether LTL predicts level of physical functioning over an 11-year follow-up. Older mono-(MZ) and dizygotic (DZ) twin sisters (n = 386) participated in the study. Relative LTL was measured by qPCR at baseline. Physical functioning was measured by 6-min walking distance and level of physical activity (PA). Walking distance was measured at baseline and at 3-year follow-up. PA was assessed by questionnaire at baseline and at 3- and 11-year follow-ups. The baseline analysis was performed with path models, adjusted with age and within-pair dependence of twin pairs. The longitudinal analysis was performed with a repeated measures linear model adjusted for age and longitudinal within-pair dependence. A nonrandom missing data analysis was utilized. At baseline, in all individuals, LTL was associated with PA (est. 0.14, SE 0.06, p = 0.011), but not with walking distance. Over the follow-up, a borderline significant association was observed between LTL and walking distance (est. 0.14, SE 0.07, p = 0.060) and a significant association between LTL and PA (est. 0.19, SE 0.06, p = 0.001). The results suggest that LTL is associated with PA and may, therefore, serve as a biomarker predicting the development of disability. Longitudinal associations between LTL and PA were observed only when nonrandom data missingness was taken into account in the analysis.Peer reviewe

Maintenance of high quality of life as an indicator of resilience during COVID-19 social distancing among community-dwelling older adults in Finland

Purpose Social distancing during the COVID-19 pandemic reduced possibilities for activities of choice potentially threatening quality of life (QoL). We defined QoL resilience as maintaining high quality of life and studied whether walking speed, absence of loneliness, living arrangement, and stress-coping ability predict QoL resilience among older people. Methods Community-dwelling 75-, 80-, and 85-year-old persons (n = 685) were interviewed and examined in 2017-2018 and were followed up during COVID-19 social distancing in 2020. We assessed QoL using the OPQOL-brief scale and set a cut-off for 'constant high' based on staying in the highest baseline quartile over the follow-up and categorized all others as having 'low/moderate'. Perceived restrictiveness of the social distancing recommendations was examined with one item and was categorized as 'yes' or 'no' restrictiveness. Results Better stress-coping ability (OR 1.21, 95% CI 1.14-1.28) and not being lonely (OR 2.67, 95% CI 1.48-4.63) increased the odds for constant high QoL from before to amid social distancing, and the odds did not differ according to the perceived restrictiveness of the social distancing recommendations. Higher walking speed predicted constant high QoL only among those perceiving restrictiveness (OR 1.16, 95% CI 1.07-1.27). Living arrangement did not predict constant high QoL. Conclusion During social distancing, psychosocial resources helped to maintain good QoL regardless how restrictive the social distancing recommendations were perceived to be. Better physical capacity was important for constant high QoL only among those perceiving restrictiveness presumably because it enabled replacing blocked activities with open outdoor physical activities.Peer reviewe

Parenting Fears and Concerns during Pregnancy: A Qualitative Survey

Previous research on the fears and anxieties of expectant mothers has focused mostly on their fears about giving birth rather than parenting. This study aims to describe mothers’ fears and concerns about parenthood during pregnancy and to examine the similarities and differences in the perspectives of primiparous and multiparous mothers. The qualitative research for this study was conducted in three postpartum units in Finland and focused on the responses to an open-ended question about parenting fears and concerns that was part of a questionnaire given to 250 mothers after they had given birth. The responses from the 128 mothers who answered this question were subject to inductive content analysis. Fears and concerns on parenthood included worries about coping with the future and everyday life with their new baby, the psychological burden of parenthood, their maternal resources and self-efficacy, meeting their baby’s needs, their baby’s health, concerns about their relationship with their partner and financial issues. Primiparous and multiparous mothers shared many of the same concerns, but some differences emerged. The findings contribute an interesting perspective to the social debate about declining birth rates and their psychosocial causes. Further studies are needed to examine the fears and concerns of younger adults, and even teens, about parenthood.</p