Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista

Tässä raportissa tarkastellaan, mitä viranomaisten rekisterit kertovat Suomesta lasten ja nuorten kasvuympäristönä. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa on seurattu jo yli 25 vuoden ajan, ja heidän elämästään on kertynyt viranomaisten rekistereihin paljon merkintöjä. Tulokset osoittavat Suomen olevan nuorille ympäristö, jossa elämä etenee koulutusjärjestelmän askelmilta toisille ja myöhemmin työelämään. Osalle nuorista kertyy ongelmia elämänkaaren eri vaiheissa. Ongelmat myös kasautuvat. Raportin aiheina ovat nuorten terveys, koulutus, työllisyys, työkyvyttömyys, toimeentulo, kuntoutus, lastensuojelu, muuttoliike, alueellinen eriytyminen sekä näiden tekijöiden yhteys vanhempien hyvinvointiin. Uutena avauksena tarkastellaan työllistymistä ja työttömyyttä elämänkaaren eri vaiheissa sekä muuttoliikkeen vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Teos osoittaa hyvinvointierojen taustalla olevan rakenteellisia tekijöitä. Kirjoittajat korostavat, että nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi tulisi kiinnittää huomio syrjäytymisen tunnistettuihin riskitekijöihin. Raportti soveltuu sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, työllistymisestä, nuorisopolitiikasta sekä hyvinvointityöstä kiinnostuneille

Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista

Tässä raportissa tarkastellaan, mitä viranomaisten rekisterit kertovat Suomesta lasten ja nuorten kasvuympäristönä. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa on seurattu jo yli 25 vuoden ajan, ja heidän elämästään on kertynyt viranomaisten rekistereihin paljon merkintöjä. Tulokset osoittavat Suomen olevan nuorille ympäristö, jossa elämä etenee koulutusjärjestelmän askelmilta toisille ja myöhemmin työelämään. Osalle nuorista kertyy ongelmia elämänkaaren eri vaiheissa. Ongelmat myös kasautuvat. Raportin aiheina ovat nuorten terveys, koulutus, työllisyys, työkyvyttömyys, toimeentulo, kuntoutus, lastensuojelu, muuttoliike, alueellinen eriytyminen sekä näiden tekijöiden yhteys vanhempien hyvinvointiin. Uutena avauksena tarkastellaan työllistymistä ja työttömyyttä elämänkaaren eri vaiheissa sekä muuttoliikkeen vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Teos osoittaa hyvinvointierojen taustalla olevan rakenteellisia tekijöitä. Kirjoittajat korostavat, että nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi tulisi kiinnittää huomio syrjäytymisen tunnistettuihin riskitekijöihin. Raportti soveltuu sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, työllistymisestä, nuorisopolitiikasta sekä hyvinvointityöstä kiinnostuneille.Tämän vanhan painoksen korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-712-1</a

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Thrombocytopenia and platelet transfusions in ICU patients: an international inception cohort study (PLOT-ICU)

Purpose Thrombocytopenia (platelet count < 150 × 109/L) is common in intensive care unit (ICU) patients and is likely associated with worse outcomes. In this study we present international contemporary data on thrombocytopenia in ICU patients. Methods We conducted a prospective cohort study in adult ICU patients in 52 ICUs across 10 countries. We assessed frequencies of thrombocytopenia, use of platelet transfusions and clinical outcomes including mortality. We evaluated pre-selected potential risk factors for the development of thrombocytopenia during ICU stay and associations between thrombocytopenia at ICU admission and 90-day mortality using pre-specified logistic regression analyses. Results We analysed 1166 ICU patients; the median age was 63 years and 39.5% were female. Overall, 43.2% (95% confidence interval (CI) 40.4–46.1) had thrombocytopenia; 23.4% (20–26) had thrombocytopenia at ICU admission, and 19.8% (17.6–22.2) developed thrombocytopenia during their ICU stay. Non-AIDS-, non-cancer-related immune deficiency, liver failure, male sex, septic shock, and bleeding at ICU admission were associated with the development of thrombocytopenia during ICU stay. Among patients with thrombocytopenia, 22.6% received platelet transfusion(s), and 64.3% of in-ICU transfusions were prophylactic. Patients with thrombocytopenia had higher occurrences of bleeding and death, fewer days alive without the use of life-support, and fewer days alive and out of hospital. Thrombocytopenia at ICU admission was associated with 90-day mortality (adjusted odds ratio 1.7; 95% CI 1.19–2.42). Conclusion Thrombocytopenia occurred in 43% of critically ill patients and was associated with worse outcomes including increased mortality. Platelet transfusions were given to 23% of patients with thrombocytopenia and most were prophylactic.publishedVersio

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Hoitokäytäntöjen muuttuminen tutkimusnäytön myötä teho-osastolla : esimerkkinä ulkusprofylaksia ja punasolusiirto

Teho-osastolla hoidetaan kriittisesti sairaita potilaita, joilla on äkillinen henkeä uhkaava elintoiminnan häiriö. Tehohoidon tulee pohjautua näyttöön perustuvaan toimintaan ja sen kannalta on tärkeää, että tuorein ja luotettavin tutkimustieto implementoidaan hoitokäytäntöihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia muuttaako hoitojen hyödyllisyyttä mittaava tutkimusnäyttö hoitokäytäntöjä teho-osastolla. Tätä selvitettiin tutkimalla kahden eri tutkimuksen vaikutusta hoitokäytäntöön. Nämä kaksi tutkimusta olivat TRISS (2014) ja SUP-ICU (2018), joissa tutkittiin punasolujen ja ulkus-profylaksian käyttöä. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten punasolujen ja PPI-lääkityksen käyttö oli muuttunut teho-osastolla näiden tutkimusten osoittaman tiedon myötä. Tutkimus oli kvantitatiivinen, retrospektiivinen rekisteritutkimus. Tutkimusaineistona oli PPI-lääkeryhmän ja punasolujen tilausmäärät HUSin teho-osastoilla M1 ja 20 vuosina 2012 ja 2019. Tilausmääriä eri vuosina verrattiin keskenään hoitopäiviin ja potilasmääriin suhteutettuna. PPI-lääkkeiden tilausmäärä oli vähentynyt 47,5 % hoitopäivää kohti ja punasolujen tilausmäärä oli vähentynyt 19 % hoitopäivää kohti. Kustannukset olivat myös vähentyneet PPI-lääkkeiden osalta 46 % ja punasolujen osalta 16 %. Näin selkeä tilausmäärien väheneminen kertoo myös käytön vähenemisestä ja hoitokäytännön muuttumisesta. Käytön vähenemiseen ovat saattaneet vaikuttaa myös muut asiat kuin näiden kahden tutkimuksen antama näyttö. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi näyttöön perustuvan toiminnan merkittävyyden tunnistamisessa sekä sen kehittämisessä. Kehittämisehdotuksena voitaisiin teho-osastolle suunnitella prosessi, jolla tieteellinen tutkimusnäyttö siirtyisi paremmin tehohoitotyöhön. Tämä pitää sisällään tärkeimpien uusimpien artikkelien suomenkielisten lyhennelmien saatavuuden parantamista sekä tutkimusklubin perustamisen.Intensive care should be based on evidende-based practice. It is important that research evidence is implemented to critical care. The purpose was to study how research evidence change treatment practices in an intensive care unit. The aim was to find out how evidence from controlled studies (TRISS and SUP-ICU) have changed the use of red blood cell transfusion and protein pump inhibitors medication in intensive care units. The study was a quantitative, retrospective register study. The data were collected on number of PPI medications and RBC units ordered during years 2012 and 2019 in the Helsinki University Hospital intensive care units. The number of ICU admissions and ICU days were collected. The use of PPIs per ICU days was decreased by 47,5% and the use of RBC units per ICU days was decreased by 19%. There might also be other factors than results of these two studies affecting the change. Evidence from controlled studies have changed treatment practices in the ICU. Further studies are needed to show the best methods to implement evidence-based methods on clinical practice

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Abstract Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine–thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S–L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S–M–L₂ (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01–1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p&lt;0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk