Ilmastonmuutos ja hevosenlanta - uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevan lainsäädännön lähempää tarkastelua

Non Peer reviewe

The case of conflicting Finnish peatland management – Skewed representation of nature, participation and policy instruments

Peatlands that are close to a natural state are rich in biodiversity and are significant carbon storages. Simultaneously, peat resources are of interest to industry, which leads to competing interests and tensions regarding the use and management of peatlands. In this case study, we studied knowledge-management interactions through the development of participation and the resulting representation of nature (how nature was described), as well as the proposed and implemented conservation policy instruments. We focused on the years 2009-2015, when peatland management was intensively debated in Finland. We did an interpretative policy analysis using policy documents (Peatland Strategy; Government Resolution; Proposal for Conservation Programme) and environmental legislation as central data. Our results show how the representation of nature reflected the purpose of the documents and consensus of participants' values. The representation of nature changed from skewed use of ecosystem services to detailed ecological knowledge. However, simultaneously, political power changed and the planned supplementation programme for peatland conservation was not implemented. The Environment Protection Act was reformulated so that it prohibited the use of the most valuable peatlands. Landowners did not have the chance to fully participate in the policy process. Overall, the conservation policy instruments changed to emphasize voluntariness but without an adequate budget to ensure sufficient conservation.Peer reviewe

Mielipiteitä valitusoikeudesta kaava- ja rakennuslupa-asioissa

Kaavojen ja rakennuslupien valitusoikeudesta käydään julkisuudessa vilkasta keskustelua. Nyt mielipiteistä on tarkempaa tietoa, sillä ympäristöministeriö teetti niistä kyselyn. Muutoksenhaku yleensä katsotaan vastaajien enemmistön mukaan olevan hyvin järjestetty. Pahimmaksi ongelmaksi mainittiin resurssipula (hallinto-oikeuksissa). Valitusten käsittelyä ei pidetty riittävän joutuisana. Valitusoikeuden rajoittamista puolsi noin puolet ja vastaan oli noin 40 % vastaajista. Kun kysyttiin, millä tahoilla tulisi olla valitusoikeus, mielipiteet olivat enemmän valitusoikeuden säilyttämisen kannalla. Viranomaistenkin valitusoikeutta puollettiin laajasti. Oikeudenkäyntikulujen tai vastapuolen viivästymiskulujen korvaamisvelvollisuudessa mielipiteet jakautuivat: noin puolet vastaajista kannatti sitä, että selvästi ”turhaan” valittaneen tulisi korvata näitä kuluja, kun taas runsas kolmasosa vastusti tätä ajatusta. Hallinto-oikeuksien päätösten tasoon ja toimintaan oltiin yleisesti varsin tyytyväisiä

Maantie- ja rautatiealueen toissijainen käyttö. Rakennelmien sijoittamisen menettelyiden oikeudellinen tarkastelu

Tavoitteena on ollut selvittää ja arvioida johtojen, mainoslaitteiden, puuvarastojen ja muiden rakennelmien ja rakennusten sijoittamisen ohjaamiseen liittyviä menettelyjä maantie- ja rautatiealueilla sekä niiden vierialueilla. Selvitystyössä on kuultu asiantuntijoita ja johtojen ja mainosten sijoittajia. Lisäksi selvitys sisältää katsaukset Ruotsin, Tanskan ja Norjan lainsäädäntöön ja Suomen kuntien rakennusjärjestyksiin. Arvioitaessa eri vaihtoehtoja (sopimusmenettely, lupamenettely, ilmoitusmenettely ja rekisteröintimenettely) huomioidaan eri osapuolten erilaiset intressit, esimerkiksi liikenneturvallisuus, tienpidon haitat ja asioinnin sujuvuus ja asiakkaan oikeusturva. Lisäksi on pyritty huomioimaan lainsäädännön koherenssi. Selvityksen lopuksi esitetään lainsäädännön kehittämismahdollisuuksia. Näissä on tavoiteltu joustavuutta ja pyritty ottamaan huomioon maakuntauudistuksen ja liikenne- javiestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen kaltaiset hallinnolliset reformit. Keskeisiä esitettäviä muutoksia ovat muun muassa johtojen ja mainosten ilmoitusmenettelyiden yhtenäistäminen, yksityisoikeudellisen kiinteistön käyttöoikeussopimuksen tuominen tiealueen käytön ohjauskeinoksi ja hallinnollisen rikkomusmaksun käyttöönotto eräissä asiaryhmissä. Jos myös jälkivalvontaan turvattaisiin kohtuulliset resurssit, hallinnollinen rikkomusmaksu voisi toimia riittävänä pelotteena ja kehittää sekä maanrakennusalan että mainosalan kulttuuria säntillisempään suuntaan. Lisäksi puutavaran varastointiin ehdotetaan Ruotsin yleislupamenettelyä muistuttavaa puitelupajärjestelmää. Sääntelyä myös ryhmiteltäisiin uudelleen ja selkeytettäisiin. Lupavelvollisuuden alaa ei tässä yhteydessä esitetä tarkistettavaksi. Sen sijaan ehdotetaan menettelyjen sujuvoittamista sähköistä asiointia kehittämällä. Sähköisen asioinnin kehitystyö edellyttää kuitenkin väylätiedon nykyistä tarkempaa mallintamista, mihin tulisi panostaa. Laadukkaammasta väylätiedosta olisi hyötyä myös tienpitäjälle. Onnistuneessa sähköisessä järjestelmässä mainoslaitetta, johtoa tai puutavaravarastopinoa sijoittava taho näkisi useissa tapauksissa heti, minne luvan voisi saada ja millaisin kustannuksin. Kohteen voisi myös Tanskan virk.de-palvelun tapaan piirtää itse kartalle ja mainoslaitteen voisi kenties esikatsella Googlen katunäkymää vastaavassa palveluss

Jätehuollon vakuusvaatimukset ympäristönsuojelulaissa: Ongelmat ja kehittämistarpeet

Ympäristönsuojelulain mukaan tietyiltä luvanvaraisilta toiminnoilta edellytetään vakuutta asianmukaisen jätehuollon järjestämisen varmistamiseksi. Selvityksessä arvioitiin nykyisen järjestelmän toimivuutta lupa-aineiston, haastatteluiden, kyselytutkimuksen ja oikeusvertailun avulla. Samalla tutkittiin joidenkin vaihtoehtoisten keinojen soveltuvuutta korvaamaan tai täydentämään vakuusjärjestelmää. Työn toteuttajat ehdottavat, että jätevakuutta koskevaa ympäristönsuojelulain 42.3 § täsmennetään ja täydennetään valtioneuvoston asetuksella, jossa määrättäisiin nykyistä tarkemmin mm. vakuuden määrästä, hyväksyttävistä vakuusmuodoista sekä vakuusvelvollisista toiminnoista