Experiencing trust in multiagency collaboration to prevent violent extremism: A Nordic qualitative study

In previous studies, multiagency collaboration was identified as a key strategy for early intervention in violent extremism. However, there has been little focus on professionals’ shared communication to support collaboration. The aim of this study was to describe trust in multiagency collaboration teams in the Nordic countries tasked with preventing violent extremism. The data have been collected through simulated case discussions for groups (N=13) and individual interviews (N=78) with multiagency professionals in Norway, Denmark, Finland and Sweden and analyzed using the thematic analysis method. Based on our results, trust emerged on 1) structural, 2) professional and 3) perceived personal levels. In addition, we identified facilitators and barriers for building trust at these levels. To fully understand the potential of trust, we argue that there is a need to take into account all these three levels of trust. Finally, we find that particularized trust can function as a foundation for building generalized trust. In future, more knowledge is needed about how to enable and manage trust with multiagency collaboration at organizational, but also national and international, level.   AcknowledgementsThis article is part of a research project titled Handling Extremism - Nordic Approaches (HEX-NA), funded by NordForsk, and financial contributors to the project include the Norwegian Police University College, University of Gothenburg, University of Aarhus, University of Turku and the University of Oslo

Silicon-induced changes in antifungal phenolic acids, flavonoids, and key phenylpropanoid pathway genes during the interaction between miniature roses and the biotrophic pathogen <em>Podosphaera pannosa</em>

Application of 3.6 mm silicon (Si+) to the rose (Rosa hybrida) cultivar Smart increased the concentration of antimicrobial phenolic acids and flavonoids in response to infection by rose powdery mildew (Podosphaera pannosa). Simultaneously, the expression of genes coding for key enzymes in the phenylpropanoid pathway (phenylalanine ammonia lyase, cinnamyl alcohol dehydrogenase, and chalcone synthase) was up-regulated. The increase in phenolic compounds correlated with a 46% reduction in disease severity compared with inoculated leaves without Si application (Si−). Furthermore, Si application without pathogen inoculation induced gene expression and primed the accumulation of several phenolics compared with the uninoculated Si− control. Chlorogenic acid was the phenolic acid detected in the highest concentration, with an increase of more than 80% in Si+ inoculated compared with Si− uninoculated plants. Among the quantified flavonoids, rutin and quercitrin were detected in the highest concentrations, and the rutin concentration increased more than 20-fold in Si+ inoculated compared with Si− uninoculated plants. Both rutin and chlorogenic acid had antimicrobial effects on P. pannosa, evidenced by reduced conidial germination and appressorium formation of the pathogen, both after spray application and infiltration into leaves. The application of rutin and chlorogenic acid reduced powdery mildew severity by 40% to 50%, and observation of an effect after leaf infiltration indicated that these two phenolics can be transported to the epidermal surface. In conclusion, we provide evidence that Si plays an active role in disease reduction in rose by inducing the production of antifungal phenolic metabolites as a response to powdery mildew infection

Postgraduate Students’ Experience of Using a Learning Management System to Support Their Learning: A Qualitative Descriptive Study

Introduction Educational institutions worldwide have implemented learning management systems (LMSs) to centralise and manage learning resources, educational services, learning activities and institutional information. LMS has mainly been used by teachers as storage and transfer of course material. To effectively utilise digital technologies in education, there is a need for more knowledge of student experiences with digital technology, such as LMSs and especially regarding how LMSs can contribute to student engagement and learning. Objective This study aimed to gain knowledge about postgraduate nursing students’ experiences with the use of LMS in a subject in an advanced practice nursing master's programme. Methods A qualitative method with a descriptive design was employed. Two focus group interviews were performed with eight postgraduate nursing students from an advanced practice nursing programme at a university college in Norway. Data were analysed using qualitative content analysis. Results Three themes emerged from the data material: 1) A course structure that supports learning; 2) LMS tools facilitate preparation, repetition and flexibility; and 3) own responsibility for using the LMS for preparation before on-campus activities. Conclusion The course structure within the LMS seemed to be important to enhance postgraduate students’ ability to prepare before on-campus activities. Implementation and use of LMS tools can facilitate preparation, repetition and flexibility, especially when postgraduate students study difficult topics. Postgraduate students seem to have different views regarding their own responsibility for using the LMS to prepare before on-campus activities.publishedVersio

Puntaroituja äänestyspäätöksiä? : kuntaliitoskysymyksen käsittely Mustasaaren kansalaisraadissa

Helmikuussa 2019 Mustasaaressa järjestettiin kansanäänestysvaihtoehtoja arvioiva kansalaisraati ennen kunnallista, neuvoa-antavaa kansanäänestystä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Kaksikieliseen raatiin osallistui 21 mustasaarelaista, jotka puntaroivat kuntaliitoskysymystä neljän päivän ajan sekä laativat julkilausuman, joka sisälsi aiheen kannalta tärkeimmät tosiasiat sekä tärkeimmät perustelut kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan. Julkilausuma postitettiin tämän jälkeen äänioikeutetuille kuntalaisille. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida, onnistuiko kansalaisraati kuntaliitoskysymyksen puntaroinnissa. Raadin toimintaa arvioidaan kolmen kriteerin kautta, joita ovat raadin demokraattisuus, analyyttinen perusteellisuus ja lopputuotoksen laadukkuus sekä raadin ulkoiset vaikutukset. Analyysissa hyödynnetään kolmea eri kyselyaineistoa: osallistujakyselyä, kyselytutkimuskokeen tuloksia sekä kansanäänestyksen jälkeen kerättyä kuntalaiskyselyä. Analyysin perusteella demokraattisuus toteutui raadissa melko hyvin: osallistujajoukko oli monipuolinen – vaikkei täysi edustava - ja keskusteluihin osallistuminen onnistui suurimmalta osalta ongelmitta. Raadin moderaattorit koettiin tasapuolisiksi. Raatilaisten tiedot aiheesta karttuivat selvästi, minkä lisäksi suurin osa ilmoitti usein puntaroineensa omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä huolellisesti. Mustasaaren kunnan asukkaat olivat – osaltaan alueellisesta medianäkyvyydestä johtuen – varsin tietoisia raadista, ja viimeisen kyselyn mukaan enemmistö äänioikeutetuista luki raadin julkilausuman. Julkilausuman lukeminen kerrytti kuntalaisten tietoja aiheesta, minkä lisäksi sillä oli vaikutusta myös heidän kuntaliitoskantoihinsa. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tämän tyyppisiä raateja koskevan tutkimuksen kanssa. Analyysin perusteella tämän tyyppisiä kansalaisraateja voitaisiin käyttää apuna harkittujen äänestyspäätösten teossa myös Suomessa.Peer reviewe

Puntaroituja äänestyspäätöksiä? Kuntaliitoskysymyksen käsittely Mustasaaren kansalaisraadissa

Helmikuussa 2019 Mustasaaressa järjestettiin kansanäänestysvaihtoehtoja arvioiva kansalaisraati ennen kunnallista, neuvoa-antavaa kansanäänestystä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Kaksikieliseen raatiin osallistui 21 mustasaarelaista, jotka puntaroivat kuntaliitoskysymystä neljän päivän ajan sekä laativat julkilausuman, joka sisälsi aiheen kannalta tärkeimmät tosiasiat sekä tärkeimmät perustelut kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan. Julkilausuma postitettiin tämän jälkeen äänioikeutetuille kuntalaisille. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida, onnistuiko kansalaisraati kuntaliitoskysymyksen puntaroinnissa. Raadin toimintaa arvioidaan kolmen kriteerin kautta, joita ovat raadin demokraattisuus, analyyttinen perusteellisuus ja lopputuotoksen laadukkuus sekä raadin ulkoiset vaikutukset. Analyysissa hyödynnetään kolmea eri kyselyaineistoa: osallistujakyselyä, kyselytutkimuskokeen tuloksia sekä kansanäänestyksen jälkeen kerättyä kuntalaiskyselyä. Analyysin perusteella demokraattisuus toteutui raadissa melko hyvin: osallistujajoukko oli monipuolinen – vaikkei täysi edustava - ja keskusteluihin osallistuminen onnistui suurimmalta osalta ongelmitta. Raadin moderaattorit koettiin tasapuolisiksi. Raatilaisten tiedot aiheesta karttuivat selvästi, minkä lisäksi suurin osa ilmoitti usein puntaroineensa omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä huolellisesti. Mustasaaren kunnan asukkaat olivat – osaltaan alueellisesta medianäkyvyydestä johtuen – varsin tietoisia raadista, ja viimeisen kyselyn mukaan enemmistö äänioikeutetuista luki raadin julkilausuman. Julkilausuman lukeminen kerrytti kuntalaisten tietoja aiheesta, minkä lisäksi sillä oli vaikutusta myös heidän kuntaliitoskantoihinsa. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tämän tyyppisiä raateja koskevan tutkimuksen kanssa. Analyysin perusteella tämän tyyppisiä kansalaisraateja voitaisiin käyttää apuna harkittujen äänestyspäätösten teossa myös Suomessa.</p