Findings about design and the economy

Design is a basic business process, which is often poorly understood. There is no established terminology for design. Desig is defined here to refer to the work of visual designers, excluding the work of engineering designers. General aspects of design in economy and within a company are described. The study gathers together findings from several previous studies about the relatiohship between design and company performance. The relationship is complex and hard to study. The studies’ results support the belief that design has a positive effect on company performance. Design has economic value. A preliminary industry categorization basing on design attributes is presented. The state of design in Finland is discussed in more detail. Design is actively used in only a narrow base of companies. Finnish design consultancy firms are very small and internationally uncompetitive. The use of design should be practiced in a wider base of companies. The design consultancy firms must also solve their competitivity problems. – design ; design consultancy firms ; company performanceMuotoilu (design) on liiketoimintaprosessi, joka on usein huonosti ymmärretty. Muotoilun ympäriltä puuttuu vakiintunut terminologia. Tämän raportin yhteydessä muotoilu määritellään visuaalisten suunnittelijoiden työksi. Insinöörisuunnittelijoiden työ jää määritelmän ulkopuolelle. Muotoilun yleisiä merkityksiä ja ominaisuuksia taloudessa ja yrityksen sisällä kuvaillaan. Raportti kerää yhteen useamman aikaisemmin toteutetun tutkimuksen tuloksia, jotka käsittelevät muotoilun ja yrityksen tuloksen välistä yhteyttä. Muotoilu näyttää olevan positiivinen vaikutus yrityksen tulokseen. Muotoilulla on taloudellista arvoa. Raportti esittelee myös alustavan muotoiluun pohjautuvan toimialojen kategorisoinnin. Muotoilun tilaa Suomessa käsitellään yksityiskohtaisemmin. Muotoilua käytetään aktiivisesti ainoastaan harvoissa yrityksissä. Lisäksi suomalaiset muotoilupalveluja tarjoavat yritykset ovat hyvin pieniä ja kansainvälisesti kilpailukyvyttömiä. Muotoilun käyttö tulisi viedä nykyistä laajempaan yrityspohjaan. Muotoilutoimistojen tulisi myös saada ratkaistua niiden kilpailukykyongelmat. – muotoilu ; design ; muotoilutoimistot ; yrityksen tulo

Dissertatio juridica, de eo quod circa res inventas justum est: ad cap. XLVIII. MGB. Quam ex consensu consultiss. facultatis juridicae in Regia Universitate Aboënsi, praeside Matthia Calonio, juris prof. reg. et ord. pro licentia summos in utroque jure honores capessendi placido eruditorum examini submittit Reginaldus Wilhelmus Stierwald, in supr. dicast. reg. Aboënsi vice-notarius, Ostrobotniensis. In audit. acad. majori die XVIII. Decembr. a. MDCCLXXXIV. Horis ante & post. merid. consuetis

Painettu uudelleen: Matthiae Calonii opera omnia II. Holmiae 1830. S. 81-128Invocatio: D.D.Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-E4 F3.Painovuosi nimekkeestä

Analysis of Relative Motion between Femoral Head and Acetabular Cup and Advances in Computation of the Wear Factor for the Prosthetic Hip Joint

The amount and type of wear produced in the prosthetic hip joint depends on the type of relative motion between the femoral head and the acetabular cup. Wear particles removed from the bearing surfaces of the joint can cause adverse tissue reactions resulting in osteolysis and ultimately in loosening of the fixation of the implant. When designing a simulator for evaluation of prospective materials for artificial hip joints it is important to verify that the type of relative motion at the articulation is similar to that produced in walking, involving continually changing direction of sliding. This paper is an overview of recent research done at Helsinki University of Technology on the analysis of the relationship between relative motion and wear in the prosthetic hip joint.To analyze the relative motion, software for computing tracks, referred to as slide tracks, drawn on the counterface by marker points on the bearing surface was developed and experimentally verified. The overall relative motion of the joint was illustrated by a slide track pattern, produced by many points. The patterns resulting from walking motion and from motion produced in ten contemporary hip simulator types were compared. The slide track computations were not limited to illustrational purposes but offered a basis for computing variations of sliding distances, sliding speeds and direction of sliding during a cycle. This was done for the slide track termed the force track, drawn by the resultant contact force. In addition, the product of the instantaneous load and increment of sliding distance was numerically integrated over a cycle. This track integral of load had so far not been determined for the majority of contemporary hip simulators. The track integral can be used in determining the wear factor, making it possible to compare clinical wear rates with those produced by hip simulators. The computation of the wear factor was subsequently improved by replacing the track integral of the resultant contact force with a surface integral computed as the sum of track integrals of a large number of smaller normal forces obtained by discretizing the contact pressure distribution. The slide track software could also be utilized in the conceptual design of new simulators because it was possible to rapidly investigate the effect of changes to the motion waveform amplitudes or phases, or of omitting certain waveforms to simplify the design of a simulator.The slide track analysis showed that walking motion produced mainly open tracks on the center of contact, implying continually changing direction of sliding. This phenomenon, which is crucial for obtaining the correct wear mechanisms for acetabular cups made of polyethylene, was reproduced by simulators having abduction-adduction motion in addition to flexion-extension motion. In the force track computations involving contemporary simulators with the common femoral head size of 28 mm, the sliding distance per cycle and the force track integral per cycle ranged from 19.7 to 34.3 mm and from 17.4 to 43.5 N m, respectively. The average sliding speed ranged from 19.7 to 49.0 mm/s. The sum of track integrals computed with forces obtained by discretizing the contact pressure distribution reached a substantially higher value than the track integral obtained with the resultant contact force only. This suggests that the wear factor is actually overestimated when computed in the conventional way by dividing the wear rate with the force track integral

Luovan yhteiskunnan rakenteet, luovat toimialat ja muotoiluala

Raportissa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen pohjalta luovuutta ja sen suhdetta yhteiskunnan rakenteisiin. Luovuuteen perustuvan taloudellisen toiminnan merkitys on korostunut erityisesti kehittyneissä talouksissa, joissa pyritään löytämään korkeaan palkkatasoon sopivaa taloudellista toimintaa. Luovuus on lähtöisin yksilöstä ja liittyy yksilöllisiin ominaisuuksiin, mutta luovuuden edellytyksiä löytyy yleisemmin myös sosiaalisesta ja taloudellisesta ympäristöstä. Luovuuden yhteiskunnallisia edellytyksiä ovat: suvaitsevaisuus, syvällinen tietämys ja osaaminen, hyvä rahoituspohja, epätasapaino koetun tarpeen ja olemassa olevien menetelmien välillä, hyvät kontaktit, monimuotoisuus sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä, sekä joustava sosiaalinen ja taloudellinen organisaatio. Luovan työn tekijät muodostavat ihmisryhmän, jolla on yhteisiä piirteitä ja jonka potentiaalinen taloudellinen merkitys on suuri. Yhteiskuntarakenteita tulisi kehittää tukemaan luovien työntekijöiden toimintaedellytyksiä ja luovien toimialojen kehitystä. Maailmalta löytyy esimerkkejä maista, jotka ovat onnistuneet kehittämään menestyksekkäitä luovia toimialoja julkisella rahoituksella ja tuella. Suomen nykyinen haaste on luoda pitkäjänteinen ja kaukonäköinen toimintatapa luovien alojen kehittämiseksi taloudellisesti merkittäviksi toimialoiksi.The report looks into the relationship between creativity and the social structures based on a book review. Economic activity based on creativity has become especially important in developed economies where the issue has been to find activities that relate well with high wage level. Creativity springs from an individual and it bases on individual qualities, but the prerequisites supporting creativity can be found also from general social and economic environment. Prerequisites for creativity are tolerance, deep knowledge and competencies, good financial base, unbalance between a need and the available means, good contact base, diversity in the social and physical environment and flexible social and economic organization. Creative workers compose a class of people who possess common qualities. The economic importance of this class is important. The structures of the society should be developed to support creative work and the development of the creative industries should also be supported. There are examples of countries that have been able to develop successful creative industries based on public financing and support. The present challenge of Finland is to create a long-span and far-sighted policy to develop creative industries into important part of the economy

Talouskasvu : luovuuden, tiedon ja agglomeraation yhteispeliä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen lähtökohtana on oletus, että kehittyneet kapitalistiset maat ovat siirtymässä hyödykkeiden massatuotannosta talouteen ja yhteiskuntaan, jossa tiedon ja tietämyksen luonti ihmisten aivokapasiteettiä hyödyntäen on keskeisessä asemassa. Tutkimuksessa esitellään kuinka taloustieteen eri koulukunnat pystyvät selittämään kehittyneiden valtioiden tietämyskeskeistä taloutta ja talouskasvua. Tutkimus on kuvaileva ja teoreettinen. Tutkimuksessa kysymyksiä lähestytään kolmelta tasolta: uuden kasvuteorian makrotaloustieteen teorioista, uuden talousmaantieteen kaupunkitalouksiin ja pitkälti agglomeraation liittyvistä teorioista sekä yksilöstä luovuuden lähteenä ja yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksesta yksilöön. Nämä eri tasot luovat jatkumon makrotason tarkastelusta mikrotasoon. Uuden kasvuteorian mallit käsittelevät talouskasvua pitkälti kansantalouksien tasolla määrittelemällä kansantalouksille yksinkertaistettuja rooleja joko johtavaksi tai seuraavaksi maaksi. Uusien kasvuteorioiden tärkein anti ovat sen luomat välineet, joilla talouskasvun dynamiikkaa pystyy matemaattisesti lähteä tarkastelemaan. Uusien kasvuteorioiden malleista esitellään muutamia. Talousmaantieteen kautta puolestaan ymmärretään kaupunkien rooli osana talouksien rakennetta. Taloudellinen toiminta on todellisuudessa vahvasti keskittynyt maantieteellisesti tietyille alueille vaikka se usein jää taloudellisessa tarkastelussa huomioimatta. Uuden talousmaantieteen osalta tieto ja tietämys agglomeraatiota selittävinä tekijöinä on alue, jota on vasta viime aikoina alettu aktiivisesti käsittelemään. Tiedon ja tietämyksen agglomeraatiosta löytyy myös yhteys makrotason kasvunopeutuun, jota lyhyesti kuvaillaan. Luovuus on innovaatiotoimintaa ajava yksilöstä lähtevä inhimillinen prosessi. Luovuuteen liittyy olennaisesti yhteiskunnan yksilölle tarjoamat mahdollisuudet toteuttaa luovuuttaan. Luovan miljöön käsite sekä yhteiskunnalliset edellytykset luovuuden toteutumiselle esitellään. Luovan luokan käsitteen esittely on otettu osaksi tarkastelua. Uuden tiedon luonti uudessa kasvuteoriassakin perustuu yksilöiden oivalluksiin, joten käsiteltävänä aiheena on itse asiassa kasvuteorioiden keskeiset mikroperusteet sanallisessa muodossa. Jatkumo yksilöstä alueeseen ja alueesta maatasolle eli mikrotasolta makrotasolle ei valitettavasti jakaudu kauniisti kunkin koulukunnan välille vaan koulukunnat selittävät eri tasoja osittain päällekkäin ja toisiaan täydentäen. Eri koulukuntien annin pohjalta kootaan vertaileva yhteenveto, josta saa nopeasti yleiskuvan eri koulukuntien tarjonnasta. Koulukunnilla näyttäisi olevan paljon annettavaa toisilleen sekä työvälineiden että ajattelutapojen muodossa. Koulukuntien välimaastosta löytyy myös paljon tutkittavaa. Tutkimuksen yhteenvedossa esitellään muutamia täydentäviä päätelmiä ja tutkimuskohteita liittyen ydin-periferia malleihin ja keksimisen kustannuksiin. Uusien kasvuteorioiden ja uuden talousmaantieteen matemaattisia yhtymäkohtia olisi mahdollista tutkia merkittävästi syvemmällä tasolla, mikä ei tämän tutkimuksen puitteissa ollut mahdollista. Jatkumo mikrotason tarkastelusta makrotasolle on pitkä, ja väliin ehtii mahtua muutamia mutkia matkaan. Matkan vaikeutta lisää tarkasteltavan inhimillisen prosessin monimutkaisuus ja satunnaisuus

It Ain't All in the Head! : Situating Cognition to the Body and the Surrounding World

The thesis examines positions that do not restrict cognition and the mind solely to the brain and its neuronal processes. The examination is framed in terms of what it means to say that cognition is embodied, embedded, enactive, extended and distributed (4ED). Four research questions guide this exploration: I) What are the theoretical commitments the different accounts of cognition in 4ED hold on to and how do these relate to each other? II) (Why) should distributed cognition be added with the rest of the 4E accounts? III) What critique does 4ED face and how does providing a mark of the cognitive affect both the proponents as well as the opponents of 4ED? IV) How does the notion of cognitive agency figure in the 4ED approach(es) to cognition? The methodology of the thesis is a comparative and critical study of the source literature. The literature is wideranging and substantive. It expands the fields of philosophy, cognitive science, psychology and artificial intelligence among others. The main authors under study include Andy Clark, Francisco Varela, Ezequiel Di Paolo, Alva Noë, Edwin Hutchins, David Kirsh, John Sutton, Richard Menary, Michael Wheeler, Fred Adams, Kenneth Aizawa, ja Robert Rupert. In addition to the aforementioned authors other sources relevant for the development and refinement of 4ED are examined. The examination is systematic and runs through eight chapters. Chapter one is the introduction that sets out the theoretical background, structure and the aim of the thesis. Chapters 2 5 are dedicated to the presentation of the different approaches to cognition under study. Chapter six is dedicated to the critical analysis of the approaches and the examination of some of the challenges that have been raised against the different approaches to cognition. Chapter seven looks into a more detailed question and aims to clarify the way the approaches conceive cognitive agency. Chapter eight is the concluding chapter that ties the thesis together, clarifies the main issues and gestures at possible future research in the form of open questions that have risen. The thesis uncovers the theoretical commitments the different unorthodox approaches to cognition have. In doing this it also illustrates their important similarities and differences. The study also shows how the orthodox conception of cognition that conceives it essentially as a neuronal process bounded by the head is pushed to take part in the debate on equal ground with the unorthodox positions. In general then the thesis points to the importance of a better understanding of the unorthodox approaches to cognition as a means to a greater overall understanding of the nature of cognition and its place in the world.Tutkielmassa tarkastellaan suuntausta, joka eroaa perinteisestä käsityksestä mielestä ja kognitiosta. Perinteisen käsityksen mukaan mieli ja kognitio ovat yksinomaan selitettävissä päänsisäisinä prosesseina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on erityisesti tarkastella neljää uudempaa kognition teoriaa. Käsiteltävät teoriat ovat kehollinen ja ympäristöön upotettu kognitio, enaktiivinen kognitio, laajennettu kognitio ja hajautettu kognitio. Neljä tutkimuskysymystä ohjaavat tutkielmaa: I) Mihin teoreettisiin käsityksiin nämä neljä eri teoriat ovat sitoutuneet ja miten ne suhtautuvat toisiinsa? II) Miksi hajautetun kognition teoria tulisi liittää muiden teorioiden joukkoon? III) Mitä kritiikkiä nämä teoriat kohtaavat ja miten ns. kognition tunnusmerkin hakeminen vaikuttaa niin teorioiden puolustajiin kuin vastustajiinkin? IV) Miten kognitiivisen agenttiuden käsite näkyy näissä eri teorioissa? Tutkielma on metodiltaan lähdekirjallisuuden vertaileva ja kriittinen tutkimus. Lähdekirjallisuus on laaja-alainen ja kattava. Kirjallisuus käsittää muun muassa filosofian, kognitiotieteen, psykologian sekä tekoälytutkimuksen keskeisiä tutkimuksia. Pääasialliset henkilöt, joiden tutkimuksia tarkastellaan ovat: Andy Clark, Francisco Varela, Ezequiel Di Paolo, Alva Noë, Edwin Hutchins, John Sutton, Richard Menary, Fred Adams, Kenneth Aizawa, ja Robert Rupert. Edellä mainittujen lisäksi tutkimuksessa analysoidaan muita käsiteltävien teorioiden perusteita. Tutkimus koostuu kahdeksasta luvusta. Johdantoluku määrittää tutkimuksen teoreettisen taustan, esittelee tutkimuksen rakenteen ja asettaa tutkimuksen tavoitteet. Luvuissa 2 5 käsitellään kutakin neljästä kognition teoriasta. Luku 6 taas keskittyy näiden teorioiden kriittiseen analyysiin sekä niille esitettyjen haasteiden ja vasta-argumenttien tarkasteluun. Luku 7 käsittelee sitä, kuinka näissä eri teorioissa hahmotetaan kognitiivisen agenttiuden käsite. Luku 8 on tutkielman yhteenveto ja siinä vastataan kootusti tutkimuskysymyksiin. Tämä luku myös viittaa mahdollisiin jatkotutkimuskysymyksiin työssä heränneiden avointen kysymysten kautta. Tutkielma havainnollistaa uudempien kognition teorioiden yhtäläisyyksiä ja eroja, jotka nousevat esiin avaamalla näiden teoreettisia taustaoletuksia. Työ osoittaa kuinka perinteinen näkökulma kognitioon joutuu ottamaan osaa keskusteluun kognition luonteesta yhdenvertaiselta perustalta uudempien teorioiden kanssa. Johtopäätöksenä todetaan, että näiden uudempien teorioiden parempi ymmärtäminen on tärkeä askel kognition luonteen ymmärtämisessä

Tietoturvariskit avoimen lähdekoodin JavaScript-kirjastoissa

Avoimen lähdekoodin kirjastojen käyttö web-ohjelmoinnissa on yleinen käytäntö, joka tuo ohjelmoijille paljon etuja esimerkiksi säästämällä aikaa, vaivaa sekä rahaa. Tämä käytäntö vaatii ohjelmoijilta kuitenkin tarkkuutta, sillä kirjastot voivat tuoda hyökkääjille uusia hyökkäysvektoreita tietoturva-aukkojen kautta. Tämän työn tavoite on tutkia minkälaisia riskejä avoimen lähdekoodin JavaScript-kirjastot tuovat web-ohjelmointiin. Lisäksi työssä esitetään konkreettisia toimia joihin kehittäjät voivat ryhtyä minimoidakseen tietoturvariskit. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Lähteinä toimivat alan tieteelliset artikkelit sekä konferenssipaperit, verkkojulkaisut ja raportit. Web-ohjelmointi on nopeasti kehittyvä ala, joten lähteiksi on valittu ensisijaisesti julkaisuja viimeisen viiden vuoden ajalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että riskejä tuottavat haavoittuvaiset sekä vanhentuneet kirjastot. Haavoittuvaiset kirjastot tarkoittavat kirjastoja, joissa syystä tai toisesta esiintyy haavoittuvaisuus. Usein syynä haavoittuvaisuudelle on kehittäjän tekemä ohjelmointivirhe. Haavoittuvaisen kirjaston tapauksessa olisi tärkeää, että sen ylläpitäjä saisi haavoittuvaisuuden korjattua mahdollisimman pian ja että hän kommunikoisi avoimesti kirjaston käyttäjien kanssa, jotta uusin päivitys tavoittaisi mahdollisimman monet ja että haavoittuvaisen version tuomat uhkat olisivat selvät. Vanhentuneiden kirjastojen tapauksessa haavoittuvaisuus on jo korjattu uusimmassa versiossa, mutta kirjaston käyttäjä ei ole vielä ottanut uusinta versiota käyttöön. Tällaisen tilanteen ehkäisemiseksi myös kirjaston käyttäjän on otettava itselleen vastuuta ja seurattava kirjaston ylläpitäjien viestintää sekä varmistettava ajoittain, että kirjastot ovat ajan tasalla

Yöpakkaskriisin 1958 taloudellinen merkitys : Tunnistaminen ja käsittely päättävissä elimissä

Tutkimus koskee nk. yöpakkaskriisiä vuonna 1958, jolloin Neuvostoliitto pyrki kaatamaan K.-A. Fagerholmin III hallituksen, jolla oli 2/3 eduskunnan tuki. Hallitus syntyi kesän 1958 eduskuntavaalien jälkeen ja hallituksessa olivat kaikki puolueet paitsi kommunistit ja SDP:n oppositio. Neuvostoliitto ei hyväksynyt kaikkia uuden hallituksen ministereitä ja osoitti tämän uhkaamalla katkaista Suomen ja Neuvostoliiton väliset taloussuhteet. Suomen valtionjohdon suhtautuminen Neuvostoliiton painostukseen oli jakaantunut. Fagerholmin III hallitus pyrki pysymään vallassa, mutta presidentti Kekkonen tuki Neuvostoliiton pyrkimyksiä kaataa hallitus omista intresseistään johtuen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millainen taloudellinen riski Suomelle olisi ollut Neuvostoliiton kaupan loppuminen ja mitä mahdollisuuksia sen korvaamiseen oli. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka tärkeää Suomen kauppa Neuvostoliitolle oli. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sitä, miten eri osapuolet olivat tunnistaneet yöpakkaskriisiin liittyvän taloudellisen riskin ja miten nämä osapuolet toimivat. Toimijoina tässä kriisissä olivat presidentti Kekkonen, maan hallitus, virkamieskunta, puunjalostus- ja metalliteollisuus sekä Neuvostoliitto. Pääalkuperäislähteenä on käytetty ulkoministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton, Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen, Urho Kekkosen, Päiviö Hetemäen, Johannes Virolaisen ja Foreign Relations of the United States arkistoja. Suomelle viennin loppuminen Neuvostoliittoon olisi merkinnyt taloudellisia haasteita, mutta tilanne ei missään nimessä olisi ollut ylitsepääsemätön. Puunjalostusteollisuuden tuotteiden vienti olisi voitu suunnata länsimarkkinoille. Laivojen vienti olisi osittain korvattu kotimaisilla uusinvestoinneilla. Maailman taloudellinen tilanne oli suotuisa ja Suomen tilannetta vielä edesauttoi mm. vuotta aikaisemmin tehty suurdevalvaatio ja länsikaupan vapautuminen. Lisäksi Neuvostoliiton vienti Suomeen oli lähes kokonaan raaka-aineita, jotka olivat olleet muualta hankittavissa. Suomi olisi todennäköisesti selvinnyt talouden kannalta melko helposti, jos Neuvostoliiton kauppa olisi päättynyt. Neuvostoliiton päätös lopettaa kauppa olisi ollut hyvin epätodennäköinen, koska se sai Suomelta tuotteita, jotka olivat muista länsimaista vientikiellossa, mm. laivoja ja kaapelia. Lisäksi bilateraalinen kauppa, jos se oli tasapainossa, ei vaatinut valuuttaa. Kellään suomalaisella osapuolella ei ollut kokonaiskäsitystä Neuvostoliiton kanssa käydystä kaupasta ja sen korvattavuudesta. Tämän tutkimuksen puitteissa ei pystytty selvittämään syytä, miksi Fagerholmin hallitus ei tehnyt tuollaista selvitystä. Selvitys olisi vahvasti tukenut hallitusta. Sen sijaan Neuvostoliitolla oli kohtuullisen hyvä kokonaisnäkemys tilanteesta. Suomalaisista osapuolista presidentti Kekkonen ja puunjalostusteollisuus toimivat tehokkaasti pyrkien ratkaisemaan yöpakkaskriisin omien päämääriensä mukaisesti. Maan hallitus ja metalliteollisuus eivät selvittäneet tilannetta omilta kannoiltaan kokonaisvaltaisesti. Niiltä selvästi puuttui yhtenäinen ja päämäärätietoinen toimintamalli. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan erilaisista näkökulmista sekä kaupan vaihtoehdoista. Aiemmin ei ole myöskään selvitetty, mikä oli eri toimijoiden kokonaiskäsitys Neuvostoliiton kanssa käydyn kaupan kokonaisriskistä ja miten nämä toimijat toimivat yöpakkaskriisissä