Nuorten miesten ruokatottumukset varusmiespalvelusaikana : epidemiologinen ja interventiotutkimus

Men at the age of military service are in a transition phase between childhood home and independent adulthood. They are starting to make own decisions about their future and ways of life including also eating habits. In Finland, all men are liable to military service and a majority (nearly 80%) complete service. The increasing prevalence of overweight and obesity also among soldiers has raised concerns about conscripts eating habits. This doctoral dissertation studied eating habits of young men before and during military service, determinants of eating habits and associations between diet and health risk factors, and effects of an intervention promoting healthy eating in military conditions. Two datasets were used. In the first, data on conscripts food use and nutrient intake was collected in garrison, encampment and leave conditions. The second belonged to the VARU intervention study in which the supply of healthy food was increased in military eating environments i.e. garrison canteens and soldier s homes. Study questionnaires were collected before military service and during it at the 8th week and 6th month of service. Conscripts health status was also followed during service through 13 anthropometric and clinical risk factors. Main dietary outcomes were food indexes which were formed specifically for studying young men and to suit military conditions. Prior to military service, the diet was mainly healthy although fruit and vegetable consumption was clearly low. Upper secondary school and healthy behaviour predicted healthy eating. During military service, nutrient intake was adequate although salt intake was high and fibre intake low. Food at garrison met nutrition recommendations most and especially fibre-containing foods belonged to it. At fee-time, nutrient intake was less favourable and sugar consumption high. Nutrient-poor foods, such as soft drinks and pizza, were frequently used. Conscripts health risk factor levels were low. During service, overweight decreased and body composition improved. Blood pressure improved but lipid and glucose levels deteriorated. The intervention succeeded in improving conscripts eating habits. In intervention group, cereal foods were consumed more and several fat- and sugar-containing foods less than in control group. The intervention did not increase fruit and vegetable consumption. Positively, young men s everyday diet contained several healthy foods which consumption increased during military service. On the other hand, consumption of some unhealthy foods increased especially at free-time. Already in early adulthood, young men s eating habits, other health behaviours and health risk factors accumulate. Conscripts healthy eating habits can be supported by promoting the food supply in garrison canteens and soldier s homes. Effective intervening on individual choices, as low fruit and vegetable consumption, remains more challenging.Varusmiesikäiset nuoret miehet ovat siirtymässä lapsuudenkodista itsenäiseen aikuisuuteen. He alkavat tehdä omia päätöksiä tulevaisuudestaan ja elintavoistaan, johon myös ruokatottumukset kuuluvat. Suomessa kaikki miehet ovat asevelvollisia ja pääosa (lähes 80 %) suorittaa varusmiespalveluksen. Ylipainon ja lihavuuden yleistyminen myös sotilaissa on herättänyt huolen varusmiesten ruokatottumuksista. Väitöskirjassa selvitettiin nuorten miesten ruokatottumuksia ennen varusmiespalvelusta ja sen aikana, syömiseen vaikuttavia taustatekijöitä ja ruokavalion yhteyksiä terveyden riskitekijöihin sekä terveellistä syömistä edistävän intervention vaikutuksia armeijaolosuhteissa. Työssä käytettiin kahdenlaista aineistoa. Ensimmäisessä kerättiin varusmiehistä ruoankäyttö- ja ravinnonsaantitietoa varuskunta-, leiri- ja lomaoloissa. Toinen aineistokokonaisuus kuului VARU-interventiotutkimukseen, jossa lisättiin terveellisten ruokien tarjontaa armeijaruokailuympäristöissä eli muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa. Tutkimustietoa kerättiin kyselylomakkein ennen varusmiespalvelusta sekä sen kuluessa 8. palvelusviikon ja 6. palveluskuukauden kohdalla. Myös varusmiesten terveyttä seurattiin palveluksen aikana 13 antropometrisen ja kliinisen riskitekijän avulla. Ravitsemustulosmuuttujina käytettiin ruokaindeksejä, jotka kehitettiin erityisesti nuorten miesten ruokavalion tutkimista varten ja soveltuviksi armeijaympäristöön. Ennen varusmiespalvelusta syötiin pääosin terveellisesti, vaikka kasvisten kulutus oli selvästi vähäistä. Lukion käyminen ja terveet elintavat ennustivat terveellisiä ruokatottumuksia. Armeija-aikana ravinnonsaanti oli riittävää, vaikka suolaa saatiin liikaa ja kuitua vähän. Varuskuntaruokailu vastasi parhaiten ravitsemussuosituksia, ja etenkin kuituiset ruoat kuuluivat siihen. Vapaa-aikoina ravinnonsaanti oli epäedullisempaa ja sokerinsaanti runsasta. Ravintoköyhiä ruokia, kuten virvoitusjuomia ja pizzaa, käytettiin yleisesti. Varusmiesten terveyden riskitekijätasot olivat alhaiset. Palveluksen kuluessa ylipaino väheni ja kehonkoostumus parani. Verenpaine koheni, mutta rasva- ja glukoositasot heikentyivät. Interventiolla onnistuttiin parantamaan varusmiesten ruokatottumuksia. Interventioryhmässä viljatuotteita käytettiin enemmän ja useita rasvaisia ja sokerisia ruokia vähemmän kuin vertailuryhmässä. Interventio ei lisännyt kasvisten käyttöä. Myönteistä oli, että nuorten miesten arkiruokavaliossa oli monia terveellisiä ruokia, joiden käyttö lisääntyi varusmiespalveluksen aikana. Toisaalta myös joidenkin epäterveellisten ruokien käyttö lisääntyi erityisesti vapaa-aikoina. Jo varhaisessa aikuisuudessa nuorten miesten ruokatottumukset, muut elintavat ja terveyden riskitekijät kasautuvat. Varusmiesten terveellisiä ruokatottumuksia voidaan tukea edistämällä ruokatarjontaa muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa. Tehokas vaikuttaminen yksilöllisiin valintoihin, kuten vähäiseen kasvisten kulutukseen, on haasteellisempaa

Healthy eaters beat unhealthy eaters in prototype evaluation among men, but abstinence may pose a risk for social standing

Peer reviewe

Varusmiesten ravitsemus ja muut elintavat sekä terveyden riskitekijät palveluksen aikana : Kuuden kuukauden seurantatutkimus

Kainuun Prikaati ja Panssariprikaat

Multiple Features Contribute to the Use of the Immunoglobulin M Secretion-Specific Poly(A) Signal but Are Not Required for Developmental Regulation

The secretory-specific poly(A) signal (μs) of the immunoglobulin μ gene plays a central role in regulating alternative RNA processing to produce RNAs that encode membrane-associated and secreted immunoglobulins. This poly(A) signal is in direct competition with a splice reaction, and regulation requires that these two reaction efficiencies be balanced. The μs poly(A) signal has several unique sequence features that may contribute to its strength and regulation. Site-directed mutations and small internal deletions made in the intact μ gene show that an extensive AU/A-rich sequence surrounding AAUAAA enhances signal use and that, of the two potential downstream GU-rich elements, both of which appear suboptimally located, only the proximal GU-rich sequence contributes substantially to use of this signal. A GU-rich sequence placed at a more standard location did not improve μs poly(A) signal use. All μ genes tested that contained modified μs poly(A) signals were developmentally regulated, indicating that the GU-rich sequences, the sequences between them previously identified as suboptimal U1A binding sites, and an upstream suboptimal U1A site do not contribute to μ mRNA processing regulation. Expression of wild-type and modified μ genes in HeLa cells overexpressing U1A also failed to demonstrate that U1A contributes to μs poly(A) signal regulation