Absetz, Pilvikki

Bingham, Clarissa

Jallinoja, Piia

Kinnunen, Marja

Paturi, Merja

Sahi, Timo

Uutela, Antti

Julkari

                THL – Tutkimuksesta tiiviisti 17/2015            1  TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   17  ●     TOUKOKUU 2015     Varusmiesten ruokatarjontainterventio VARU hoikensi vyötäröitä ja pienensi antropometrisia terveyseroja                           Päälöydökset   Varusmiesten vyötärönym-pärys hoikkeni interventio-vuoden peruskoulun käy-neillä keskimäärin 4,5 cm ja lukion käyneillä 4,2 cm; kontrollivuotena kummas-sakin koulutusryhmässä 1,9 cm  Rasvaprosentin keskimää-räiset muutokset olivat  in-terventiovuotena 2,5%-yksikköä (peruskoulu) ja 1,7%-yksikköä (lukio); kont-rollivuotena vastaavasti 0,6%-yksikköä (peruskoulu) ja 1,0%-yksikköä (lukio)  Rasvaprosentin lasku johtui ennen kaikkea rasvamassan vastaavasta vähenemisestä  Varusmiehet siis hoikkeni-vat kontrollivaihetta enemmän interventiotilan-teessa   Interventio myös pienensi kehonrasvan koulutusryh-mäeroja       Kirjoittajat: Antti Uutela, dosentti, Helsin-gin yliopisto, vieraileva tutkija, THL Timo Sahi, dosentti, Helsingin yliopisto Merja Paturi, MMM Clarissa Bingham, FT, Suomen syöpäyhdistys Marja Kinnunen, tutkija, THL Pilvikki Absetz, dosentti, Tam-pereen yliopisto Piia Jallinoja, dosentti, Helsin-gin yliopisto TAUSTA  Suomalaiset, myös nuoret miehet, ovat yhä useammin ylipainoisia tai lihavia. 1990-luvun alusta lähtien varusmiespalvelukseen tulleiden miesten keskipaino nousi tämän vuosituhannen alkuun saakka (Santtila ym. 2006). Kansanterveyslai-tos KTL (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)  käynnisti vuonna 2006 yh-dessä Puolustusvoimien kanssa varusmiesten ruokainterventiotutkimuksen (VA-RU; Jallinoja ym. 2008), jossa käytettiin teoreettisesti perusteltuja ja toimiviksi osoitettuja muutoskeinoja varusmiesten painonhallintaan.   Jo normaali suomalainen varusmiespalvelus vaikutti myönteisesti miesten keski-määräisiin antropometrisiin mittoihin (Absetz ym. 2010). Muonituskeskuksen (nyk. Leijona Catering) ruokatarjonta oli terveellistä ja fyysistä toimintaa oli pal-veluksessa runsaasti. Vaikka mahdollisuudet ruokavalion täydentämiseen muual-ta olivat hyvät, kuuden kuukauden palveluksen jälkeen varusmies oli kontrolliti-lanteessa hoikempi kuin palvelukseen astunut. VARU-hankkeessa (Bingham 2012) positiivista muutosta haluttiin kuitenkin vahvistaa mm. kasarmin ruoka- ja juomatarjontaa kehittämällä. Tässä raportissa tarkastellaan varusmiesten kuu-den kuukauden kehonkoostumusmuutoksia kuuden indikaattorin valossa ja taus-takoulutuksen mukaan.  TUTKIMUSAINEISTO, INTERVENTIO JA ANALYYSIMENETELMÄT Terveyden edistämisstrategioissa korostuu positiivisten ympäristömuutosten merkitys, vaikka suorilla yksilövaikutuksillakin on oma roolinsa. VARU-interventio päätettiin toteuttaa kaksivaiheisena, ensimmäinen osa nimenomaan tarjontavai-kutteisena niin, että kontrolli- ja interventiovuosien varuskunnat (Kainuun pri-kaati ja Panssariprikaati) säilyivät samoina. Vuonna 2007 järjestettiin kontrolli-mittaukset ja toteutettiin aktiiviseen oppimiseen perustuva yhteinen työpajakou-lutus muonituskeskusten ja sotilaskotien henkilökunnalle. Molemmat organisaa-tiot toteuttivat vuonna 2008 ensimmäisen interventiovaiheen, jossa muonitus-keskusten ja sotilaskotien ruoka- ja juomatarjonta muutettiin entistä terveelli-semmäksi.  Vuonna 2008 varuskuntien muonituskeskuksissa mm. alettiin tarjota omenia ja appelsiinejä lohkoina, jätettiin pois makeat mehut kaikilta aterioilta ja lisättiin kuitupitoisen leivän tarjontaa. Ruoanvalmistuksessa luovuttiin valtaosin voista, vaihdettiin valkoinen riisi ja pasta täysjyvätuotteisiin ja lisättiin kuitua puuroihin. Sotilaskodeissa sijoitettiin pieniä makeis- ja kuivattujen hedelmien pakkauksia lähelle kassaa, lisättiin kaikkiin sämpylätäytteisiin vihanneksia ja kehitettiin myyntiin makeita pikkuleivonnaisia. Sotilaskotien omien leipomoiden jauhot vaihdettiin täysjyvätuotteisiin ja taikinoihin lisättiin kuitua. Sämpylöiden makka-ratäytteet puolestaan korvattiin lihaleikkeleillä ja rasvaiset jugurtit rasvattomilla. Vuonna 2007 palvelukseen astuneiden miesten siviilitottumukset selvitettiin kyselylomakkeella 4-6 viikkoa ennen palveluksen alkua. Molempina tutkimusvuo-sina tehtiin miehistökoulutuksen aikana kolme mittausta: palveluksen alkamisvii-kolla (0 kk), peruskoulutuskauden päättyessä (2 kk) ja miehistökoulutuksen päät-tyessä (6 kk). Vuosina 2007 ja 2008 osallistui VARU-intervention kaikkiin     4050607080901001972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012%MiehetPohjois-KarjalaPohjois-SavoTurku/LoimaaHelsinki/VantaaPohjois-Pohjanmaa/Kainuu                THL – Tutkimuksesta tiiviisti 17/2015            2  TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   17  ●     TOUKOKUU 2015                                                          Kirjoittajat: Antti Uutela, tutkimusprofessori (emer.), THL Timo Sahi, Merja Paturi, Pilvikki Absetz, Clarissa Bingham, Marja Kinnunen & Piia Jallinoja    Aineisto   Tutkimukseen osallistui 604 18-21-vuotiasta varusmies-tä. Varusmiespalvelusta suorittavat naiset eivät ol-leet mukana tutkimuksessa. InBody 720-laitteen muis-tinluentaongelmien vuoksi tämän raportin analyyseissä on tiedot 519 varusmiehes-tä  Tammikuussa palvelukseen astuneet ovat yliedustet-tuina aineistossa ja erityi-sesti interventiovuotena.   Molempina tutkimusvuosi-na tutkituista 55%:lla oli pe-ruskoulu- ja 45%:lla lukio-tausta  Ennen palvelusta varusmie-het asuivat pääasiassa (80-83%) vanhempiensa luona  Interventiovuoden tutkitut olivat kontrollivuotta use-ammin työssä tai opiskeli-vat  Varuskunta ja palvelukseen astuminen ajankohta kont-rolloitiin tilastollisesti ana-lyyseissä, joissa selittävinä tekijöinä pidettiin kontrolli-interventio –asetelmaa  ja taustakoulutusta.    tutkimusvaiheisiin yhteensä 604 alle 22-vuotiasta varusmiestä.  Tässä raportissa tarkastellaan koulutusryhmäkohtaisten keskiarvojen perusteella varusmiesten painon, lihas- ja rasvamassan, painoindeksin, rasvaprosentin ja vyötärönympäryksen kehittymistä palveluksen ensimmäiseltä viikolta miehistö-palveluksen lopputilanteeseen (kuukausi 6). Viisi ensin mainittua mittalukua saatiin InBody 720 –kehonkoostumusmittarilla ja vyötärönympärys mitattiin Finriski-protokollan sääntöjen mukaisesti (Jallinoja ym. 2008). Tulosanalyyseissä käytettiin SPPS:n MANOVA-ohjelmaa (versio 22) niin, että tutkimusvuotta ja kou-lua pidettiin kiinteitä tekijöinä ja varuskuntaa ja saapumiserää  kovariaatteina. Ilman kovariaatteja lasketut tulokset antoivat samansuuntaiset tulokset kuin tässä esitettävät.  Kuvioissa 1 ja 2 tulokset ilmaistaan sellaisina keskiarvopylväinä, joista kovariaat-tien vaikutus on poistettu, ja joissa keskiarvojen 95%:n luottamusväli on osoitet-tu janalla.   TULOKSET    Kuvio 1.  Painoindeksin, rasvaprosentin ja vyötärönympäryksen keskimääräi-nen muutos kuuden kuukauden seurannassa kontrolli- ja interven-tiovuosina kahdessa taustakoulutusryhmässä     -0,077 -0,351 -0,656 -0,431 -0,613 -0,966 -2,539 -1,681 -1,872 -1,943 -4,511 -4,187 -6-5-4-3-2-1012Kontrolli,peruskoulu Kontrolli, lukioInterventio,peruskoulu Interventio, lukioPainoindeksin muutos keskimäärin kg/m*mRasvaprosentin muutos keskimäärin %-yksikköäVyötärön muutos keskimäärin cm                 THL – Tutkimuksesta tiiviisti 17/2015            3  TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   17  ●     TOUKOKUU 2015              Näin tutkimus tehtiin  Kansanterveyslaitoksen VARU-tutkimuksen taustalla oli halu parantaa varusmiesten ruoka-valiota  Tutkimukseen osallistuivat Kansanterveyslaitoksen ohella  Pääesikunta, Sotilaslääketie-teen keskus, Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus, Sotilaskotiliitto, Nuorisotutki-musverkosto, Helsingin yli-opiston  elintarviketeknologi-an ja yhteiskuntahistorian lai-tokset, Sydänliitto sekä Koti-maiset kasvikset ry  Tässä raportoitavan tutkimus-osuuden kenttävaihe toteutet-tiin vuosina 2006-2008 Kai-nuun prikaatissa ja Panssari-prikaatissa   Ruokatarjontamuutos toteu-tettiin muonituskeskusten ja sotilaskotien yhteisin ponnis-tuksin aktiiviseen oppimiseen perustuvien työpajojen perus-teella   Hankkeessa kehitettiin ruoka-tarjontaa (täysjyvätuotteet, kuidun ja vihannesten lisäämi-nen) ja ruoan esillepanoa (ter-veellisemmät valinnat hel-pommiksi)   Tutkimuksessa verrattiin inter-vention ja kontrollitilanteen kuuden kuukauden aikana ta-pahtuneita kehokoostumus-muutoksia niin, että kontrol-loitiin tilastollisesti varuskun-nan ja palvelukseen astu-misajankohdan  vaikutukset   Kuviosta 1 käy ilmi, että vyötärönympärys pieneni molemmissa koulutusryh-missä kumpanakin tutkimusvuotena. Lisäksi kummankin koulutusryhmän in-terventiovuoden muutokset olivat kontrollivuotta selvästi suuremmat, ja kes-kenään samansuuntaiset. Varusmiesten kehon rasvaprosentti pieneni kontrol-livuoden lukion käyneillä ja interventiovuoden molemmilla koulutusryhmillä. Interventiovuoden koulutusryhmien tulokset eivät poikenneet toisistaan tilas-tollisesti merkitsevästi, mutta peruskoulun käyneiden vyötärö kapeni interven-tiovuonna enemmän kuin kontrollivuoden kummankaan koulutusryhmän. Pai-noindeksikeskiarvot osoittivat niukkaa vähentymistä, mutta tulokset eivät poi-kenneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan tai nollasta.        Kuvio 2.  Lihasmassan, painon ja rasvamassan keskimääräinen muutos kuu-den kuukauden seurannassa kontrolli ja interventiovuosina kahdes-sa taustakoulutusryhmässä  0,514 0,271 0,366 0,447 -0,018 -0,0594 -1,669 -1,003 -0,818 -1,154 -2,646 -1,843 -3,5-3-2,5-2-1,5-1-0,500,511,5Kontrolli,peruskoulu Kontrolli, lukioInterventio,peruskoulu Interventio, lukioLihasmassan muutos keskimäärin kgPainon muutos keskimäärin  kgRasvamassan muutos keskimäärin kg                THL – Tutkimuksesta tiiviisti 17/2015            4  TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   17  ●     TOUKOKUU 2015         KIRJALLISUUTTA  Absetz P, Jallinoja P, Suihko J, Bingham C, Kinnunen M. Ohrankämmen O, Sahi T, Pihlajamäki H, Paturi M, Uutela A: Varusmiesten ravitsemus ja muut elintavat sekä terveyden riskiteki-jät palveluksen aikana. Kuuden kuukauden seurantatutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 16/2010  Bingham C: Eating habits of young men in military service; an epide-miological and intervention study. National Institute for Health and Welfare, Research reports 95/2012  Jallinoja P. Sahi T, Uutela A (toim): Varusmiesten ravitsemus, terveyden riskitekijät ja terveystaju. Kansanterveys-laitoksen julkaisuja B16/2008  Santtila M, Kyröläinen H, Vasankari T, Tiainen S,  Palvalin K ym: Physical fitness profiles in young Finnish men during the years 1975-2004. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006: 38: 1990-1994       Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-302-483-0 (verkko) ISSN 2323-5179  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-483-0  www.thl.fi  Kuvion 2 mukaan varusmiesten rasvamassa väheni kumpanakin tutkimusvuo-tena ja tämä väheneminen oli suurempaa interventiovuotena kuin kontrolli-vuotena. Merkittävää on myös se, että interventiovuoden peruskoulun käynei-den rasvamassa väheni enemmän kuin lukion käyneiden. Interventiovuotena myös keskimääräinen paino laski. Kontrollivuoden koulutusryhmien painot eivät vähentyneet tilastollisesti merkitsevästi. Varusmiesten lihasmassa kasvoi hieman palveluksen aikana kumpanakin tutkimusvuotena. Pienuudestaan huo-limatta muutos poikkesi tilastollisesti merkitsevästi nollasta molemmissa inter-ventiovuoden koulutusryhmissä sekä kontrollivuoden peruskoulun käyneillä.   YHTEENVETO JA POHDINTA  Normaalikin varusmiespalvelus vaikuttaa edullisesti nuorten suomalaismiesten kehonkoostumukseen. VARU-tutkimus osoitti, että muutosta on mahdollista tehostaa sellaisin toimin, joihin voidaan haluttaessa laajamittaisesti ryhtyä muonituskeskuksen toimipisteissä ja sotilaskodeissa. Tulosten mukaan inter-ventio myös jossain määrin pienensi koulutusryhmäkohtaisia eroja.   Aamukuudesta iltaan klo 18 saakka varusmies osallistuu palvelukseen, johon kuuluu kolme terveellistä ateriaa. Neljäs, yleensä klo 19.30 Muonituskeskuk-sessa tarjottava on vapaaehtoinen; siihen on päivällä ilmoittauduttava ja osal-listuminen katkaisee illan kolmen tunnin vapaa-aikajakson.   Jos iltapala tarjottaisiin aikavälillä 18-21, kuten voitaisiin helpommin tehdä, jos iltapala  ulkoistettaisiin sotilaskodeissa varusmiehille maksutta tarjottavaksi, sen suosio voisi kasvaa. Tämä voisi ehkäistä itse ostettujen epäterveellisem-pien vaihtoehtojen käyttöä.   Nykypalveluksessa varusmiehillä on paljon toimintaa kasarmin ulkopuolella. Kenttäolosuhteissa energiaa kuluu kasarmia enemmän ja varusmiehet usein varustautuvatkin mahdollisiin ruokailun häiriöihin omilla eväillään. Ne käsittä-vät  - mm. säilymis- ja helppokäyttöisyyssyistä - usein epäterveellisiä tuotteita.   Periaatteessa on mahdollista ajatella, että harjoituksiin annettaisiin mukaan välipaloja puolustusvoimien toimesta tai että kenttäolosuhteissa tarjottavaa ruokaa kehitettäisiin nykyistä energiatehokkaammaksi. Näin tuettaisiin varus-miestä taloudellisesti ja  huolehdittaisiin entistä paremmin myös hänen ter-veydestään. Puolustusvoimat saisi vastineeksi sijoituksestaan aikaisempaa toimintakykyisemmän ja kenttäkelpoisemman varusmiehen.   Tämän julkaisun viite:  Uutela A, Sahi T, Paturi M, Bingham C, Kinnunen M, Absetz P, Jallinoja P: Varusmiesten ruokatar-jontainterventio VARU hoikensi miesten vyötäröitä ja pienensi  antropometrisia terveyseroja. Tutkimuksesta tiivisti 17/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)  

Varusmiesten ruokatarjontainterventio VARU hoikensi vyötäröitä ja pienensi antropometrisia terveyseroja

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125998/TUTI2015_17_netti_Lop3_VARU4_lyhytraportti_kehonkoostumus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Varusmiesten ruokatarjontainterventio VARU hoikensi vyötäröitä ja pienensi antropometrisia terveyseroja

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari