Projektienhallinnan parantaminen pk-yrityksessä

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia parantaa suomalaisen yrityksen projektienhallintaa ja siihen liittyvää dokumenttienhallintaa projektinhallintatyökaluja hyödyntäen. Opinnäytetyön tilaajana oli pk -yritys, jonka nimeä opinnäytetyössä ei mainita. Tavoitteena oli löytää ohjelmisto, jolla yrityksen projektinhallintaa voisi tehostaa. Ohjelmistoja etsittiin niin avoimen lähdekoodin sovellusten kuin kaupalliseltakin puolelta. Tutkimusmenetelmänä työssä oli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusstrategiana tapaustutkimus. Laadullisen tutkimuksen menetelmät sopivat tähän työhön paremmin kuin määrällisen tutkimuksen, koska laadullisilla menetelmillä saadaan tarkempia tuloksia tutkimusongelmiin. Opinnäytetyön teoria koottiin projektinhallinnan ja dokumenttienhallinnan pohjalta. Teorian kokoamiseen käytettiin näistä molemmista asioista löytyviä teoksia. Samanlaisia opinnäytetöitä oli tehty aiheesta aiemmin, ja niistä saatiin hyödyllistä tietoa työhön. Tutkimus tehtiin haastattelemalla yrityksen työtekijöitä ja selvittämällä ongelmakohtia nykyisessä projektienhallinnassa ja dokumenttienhallinnassa. Haastattelusta saatujen tietojen perusteella valittiin ohjelmistoja tutkittaviksi. Näistä ohjelmistoista tehtiin kuvaukset ja niistä valittiin yksi parhaiten yritykselle sopiva, jota tutkittiin myös tarkemmin. Tutkimuksen tuloksena valittiin ValueFramen kehittämä ohjelmisto, jota suositeltiin yritykselle käyttöön, koska sen ominaisuudet vastaavat suurelta osin yrityksen vaatimuksia ja koska muut valitut ohjelmat olivat joko liian kalliita tai eivät sopineet ominaisuuksiensa puolesta yritykselle. Tutkimuksen myötä yritykselle saatiin kehitysehdotus ohjelmasta, jolla on mahdollista projektinhallinnan ja dokumenttienhallinnan kautta tehostaa yrityksen työskentelyä ja tätä kautta parantaa liiketoimintaa. Työstä voi olla apua myös muille pk-yrityksille liittyen projektienhallintaan.The aim of the bachelor’s thesis was to study possibilities to improve a Finnish company’s project and document management by studying potential project management tools. There will not be a mention of the company’s name in the bachelor’s thesis. The goal was to find software that would improve the company’s project management. The software was chosen from open source solutions as well as commercial solutions. The research method was a qualitative study and the research strategy was case-study. Qualitative study methods benefit this study better than quantitative methods, because qualitative study provides more accurate results for the research problems. The theory of the bachelor’s thesis was based on project management and document management. It was constructed from literature found on both subjects. Also, other bachelor’s theses on the subject were used to get important information. The study was carried out by interviewing the company’s employees and finding out problems in the current project and document management. Information from the interviews was used to find software for the study. From these software description were made and one was chosen for further study. As a result of the study, a software from ValueFrame was chosen as a suggestion for the company, because its features suit best for the company and because the other software was either too expensive or did not fulfill the company’s needs. The result of the study was a suggestion of software for the company with which it is possible to improve project and document management. By this it is possible to optimize the company’s ways of working and improve their business. This thesis can also benefit other small and medium enterprises

Autio, Tero, Subjectivity, Curriculum, and Society: Between and Beyond German Didaktik and Anglo-American Curriculum Studies. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum, 2006.

Traces the intellectual contributions to the instrumentalist values underlying the dominant curriculum discourse of the 20th century; notes that both the Didaktik and American curriculum traditions fall within this instrumentalist ideology; quotes dozens of thinkers including Descarte, Weber, Calvin, Locke, Kant, and Tyler

Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa : Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia

Peer reviewe

Teaching Under Siege: Beyond the Traditional Curriculum Studies and/or Didaktik Split

Tutkimus liittyy kahden kansainvälisesti merkittävimmän opetussuunnitelmatyötä ohjanneen ajattelumallin, amerikkalaisen (curriculum studies) ja saksalaisen (Didaktik), kriittiseen tarkasteluun. Näiden kahden tradition välinen tutkimuksellinen dialogi on voimakkaasti lisääntynyt kuluneen vuosikymmenen aikana, jolloin perinteisesti opetussuunnitelmatutkimusta ohjanneet kansalliset mielikuvat ja tarpeet ovat saaneet rinnalleen laajempia haasteita erityisesti ns. globaalitalouden vanavedessä. Tämän seurauksena myös koulutuksen ja opetussuunnitelman rakenteita on pyritty maailmanlaajuisesti uudistamaan taloudellista kilpailukykyä korostaen, jolloin kansallisvaltion (koulutus)poliittinen painoarvo on suhteelliseti vähentynyt. Kasvatustieteellinen tutkimus on seuraillut tätä kehitystä voittopuolisesti myötäillen. Opetussuunnitelmasta on tullut tekninen ja menetelmällinen asia, ei niinkään yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ongelmien identifiointiin ja niiden koulutuksellisiin ratkaisuihin paneutuva kysymys. Esimerkiksi käynnissä oleva perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien uudistaminen perustelee uudistusta viittauksilla globalisaation aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, mutta ohjeistukset latistuvat koulutyöstä irroitetun, akateemisen asiantuntijavallan tyrkyttämään psykologisen konstruktivismin ja ns. uusien oppimisnäkemysten markkinointiin arvioinnilla tiukennetun keskushallintobyrokratian tukemana. Samoin ammatillinen ja aikuiskoulutus ovat nekin sulkeneet tutkimusmielessä silmiään ja korviaan pahalta maailmalta, nekin muodikkaasti globalisaatioon vedoten, panostamalla älyllisiä resurssejaan laatujärjestelmien, muutosagenttiopettajuuden, uusien oppimisympäristöjen ja muiden varsin puhtaasti organisatoristen tai ideologisesti yksisilmäisten ratkaisujen korostamiseen. Useissa maamme yliopistoissa kasvatustieteelliseksi muotikysymykseksi noussut työelämätutkimus näyttää toimivan kuin suuria rakenteellisia ja nimenomaan työelämän radikaalien muutosten myötä koko yhteiskuntaa ja persoonallisuusihanteita heiluttavia ongelmia ei olisikaan. Esimerkiksi pitkittyvä ja uudentyyppinen rakenteellinen työttömyys, jossa työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, tai työelämämuutosten vaikutukset perheiden kautta kasvatuksen ja perussosialisaation epäonnistumiseen eivät ole löytäneet tietään työssäoppimisen ja ammatillisen kasvun psykologisoiviin ja "ongelmakeskeisiin" ohjelmiin. Tämäntyyppisten nykyhetken kotimaisten havaintojen motivoimana, jotka sellaisinaan eivät ole tämän tutkimuksen teemana, lähdetään rakentamaan historiaa, teoriaa ja kritiikkiä kasvatustiedettä ja opetussuunnitelmallista tutkimusta kansainvälisestikin ohjanneelle väline- ja menetelmäkeskeiselle ajattelulle, jossa mcluhanilainen "väline on viesti" voidaan hieman karrikoiden kääntää kasvatustieteessä ja opetussuunnitelmateorioissa muotoon "menetelmä on sisältö". Tämän tiedeihanteen ja tutkimusideologian jäljittämiseksi tässä tutkimuksessa tulkitaan ja kritikoidaan mm. Descartesin, Locken, Kantin, Herbartin, Weberin, Tylerin ja joidenkin nykyhetken tutkijoiden kuten Habermasin, Hessen, Dollin, Pinarin ja Latherin tekstejä. Opetussuunnitelmatutkimuksen strategisena linjauksena esitetään perusteluja intertekstuaaliselle tutkimuskäytännölle, kun perinteiset jaot kasvatusfilosofiaan, kasvatushistoriaan, kasvatuspsykologiaan tai -sosiologiaan eivät enää päde opetussuunnitelman avoimen ideologisoitumisen, opetussuunnitelmatutkimuksen kansainvälisen tason ideologis-teoreettisen terävöitymisen ja yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Tutkimuksen rivien välissä korostuu myös opettajankoulutuksen, niin yleissivistävän kuin ammatillisenkin, opetussuunnitelman merkitys paitsi opettajan aineosaamisen myös kulttuurisen, sosiaalisen ja eettisen lukutaidon edistäjänä tilanteessa, jossa vahvat mutta kasvatuksen ja koulutuksen perusluonnetta huonosti ymmärtävät ideologiset ja tutkimukselliset intressit pyrkivät määrittämään opetustyötä ja opettajan identiteettiä. Opetustyön jälkimodernia kuormittavuutta lisää entisestään valtakunnan tason koulutuspoliittisen näkemyksen puute, jolloin sisällöllisen koulutuspolitiikan harjoittaminen näyttää ainakin osaksi kutistuneen tehokkuuden vaikutelmaan tähtääviksi arviointivetoisiksi näennäisreformeiksi.This study is related to two main intellectual traditions of the curriculum field: the one draws on the Anglo-American tradition of curriculum studies, the other on the Continental European tradition of Didaktik. The main argument of the study will claim that both of these two basic models might prove insufficient in dealing with the educational challenges posed by worldwide developments in education where its structures and functions have been strongly challenged during the last two decades. These developments have become known as the "restructuring of education" movement, a kind of globalization of educational institutions in terms of economic metaphors. The argument here would be that this phenomenon is but a transformation of the use of instrumental rationality already decipherable in the authoritative closure of symbolic power deployed by the discourses of the American traditional curriculum studies, humanistically oriented German Didaktik and the nation-state bureaucracy. This background has prompted an appraisal, from both a historical and a current viewpoint, of some interrelated issues involved in instrumentalist curriculum theory, policy and practice. The emphasis will be on an intertextual endeavor to detotalize reading and writing on these topics through a fragmentation and mutual experimentation with historical, philosophical, psychological, social theory and economic interests. The ideological aim of this textual manouvre is to defend, in an indirect and tentative way, a hybrid form of curriculum discourse more sui generis, not be reduced to forms of application to any particular interests foreign to educational experience and intentionality