Asukkaiden näkemykset ja halukkuus osallistua vesienhoitoon Kalimenjoen valuma-alueella

Tämä tutkimus syntyi Kellon kyläyhdistyksen ja Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tarpeesta kuulla asukkaiden näkemyksiä vesienhoidon tavoitteista ja halukkuudesta osallistua vesienhoitoon Kalimenjoen valuma-alueella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin taloudellisessa arvottamisessa eniten käytettyä ehdollisen arvottamisen menetelmää, joka perustuu kyselytutkimukseen. Kysely lähetettiin 1 632 valuma-alueella asuvalle kotitaloudelle ja kyselystä laadittiin kaksi erilaista versiota. Tutkimusmenetelmän testaamisen vuoksi puolelta kotitalouksista kysyttiin ”kuvitteellista” maksuhalukkuutta vesienhoitoyhdistykselle, kun taas toisella osalla oli ”todellinen” mahdollisuus maksaa vesienhoidosta. Tutkimuksen vastausprosentti oli noin 31. Vastanneiden yksimielisyys vesistöjen suuresta vaikutuksesta asuinympäristön viihtyisyyteen osoitti, että vesimaisemalla ja vedenlaadulla on merkitystä Kalimenjoen vesistön asukkaille. Enemmistölle vastaajista Oulun seudun pienvesistöjen vaaliminen ja kunnostaminen on erittäin tärkeää ja käytännön kunnostustoimiin oli osallistunut lähes kymmenesosa vastaajista. Vastuu vesistöjen tilan parantamisesta koetaan kuitenkin olevan vesistöjen pilaajilla ja yhteiskunnalla, vaikka vesistöt ja niiden kunnostus koetaan tärkeiksi. Vain kymmenen prosenttia vastaajista ei ollut kiinnostunut vesistöistä. Enemmistö vastanneista ei ollut valmis maksamaan vesienhoitomaksua useimmiten siitä syystä, että vesienhoidon kustannukset tulisi kattaa vesistöjen likaajien ja yhteiskunnan toimesta. Kaikkiaan 150 vastaajaa määritti vesienhoitomaksun, jonka olisi enimmillään valmis maksamaan. Maksu oli suuruudeltaan keskimäärin 18,70–25,70 €/ kotitalous. Kuvitteellisen mahdollisuuden maksaa olivat valmiita maksamaan noin 1,9–2,5 kertaa enemmän kuin ne vastaajat, jotka saivat todellisen mahdollisuuden maksaa yhdistykselle. Maksuhalukkuutta perusteltiin voimakkaimmin halulla käyttää alueen vesistöjä virkistäytymiseen. Kolmasosa maksuhalukkaista vastaajista haluaa turvata vesistöt hyväkuntoisina tuleville sukupolville. Tutkimus esitti uuden toimintatavan, jolla kansallisen vesienhoidon tavoitteita voidaan kuvata ja konkretisoida yleisölle. Kyselyn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa alueellisen toiminnan ja päätöksenteon tueksi. Paikallinen media levitti tehokkaasti tietoa kyselystä. Samanaikaisesti itse kyselytutkimus levitti laajasti tietoa vesienhoidon ja vesistöjen kunnostuksista lähes puoleen valuma-alueen kotitalouksista. Lisäksi tutkimus herätti keskustelua vesienhoidon hyödyistä ja kustannuksista toiminta-alueella. ”Kalimenjoen toimintamallin” mukainen kysely on mahdollista toteuttaa vastaavanlaisissa kohteissa, joissa tarvitaan valuma-alueen asukkaiden näkemyksiä vesienhoidosta

Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi

Museovirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät vuosittain reilut 2 miljoonaa euroa avustuksia, joilla säilytetään arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tuetaan perinteisten korjausrakentamisen työtapojen säilymistä. Raportissa selvitettiin Museoviraston entistämisavustusten ja ELY-keskusten rakennusperinnön hoitoon myönnettävien avustusten kohdentumista ja käyttöä sekä avustusten aikaansaamia vaikutuksia erityisesti taloudellisesta näkökulmasta. Selvityksen tulosten mukaan avustusten selkein lisäarvo syntyy siitä, että kohteita kunnostetaan laadukkaammin ja oikea-aikaisesti. Avustukset lisäävät resursseja kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon, innostavat rakennusten omistajia korjaamiseen sekä edistävät laajempien taloudellisten ja muiden vaikutusten saavuttamista. Kohteen omistajille taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. kohteiden käyttöiän pidentyessä, käyttökustannusten alentuessa sekä erityisesti kohteiden taloudellisen arvon noustessa. Lisäksi avustuksilla vaikutetaan jonkin verran korjausten toteuttajien ja materiaalitoimittajien liiketoimintaan. Laajempia taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. säästöinä rakennetun kulttuuriympäristön hoidossa, kun rakennuksia korjataan säännöllisesti ja uudisrakentamiseen ei tarvitse tehdä suuria kertaluontoisia taloudellisia panostuksia. Taloudellisia vaikutuksia keskeisempiä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja ympäristöjen säilyminen sekä kohteiden laadukkaaseen ylläpitoon liittyvän ymmärryksen, osaamisen ja tarvittavien materiaalien saatavuuden ja jatkuvuuden varmistaminen

Arvio saaristolain päivittämistarpeesta

Arvio saaristolain päivittämistarpeestaLaki saariston kehityksen edistämisestä (1981/494) on annettu vuonna 1981, eikä sitä ole systemaattisesti päivitetty sen jälkeen. Saaristo toimintaympäristönä sekä myös muu lainsäädäntö on muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Saaristolakiin kohdistuukin päivittämistarpeita niin lain rakenteeseen kuin lain sisältöön liittyen. Rakenteelliset muutospaineet liittyvät mm. vuonna 2000 voimaan tulleeseen perustuslakiin. Toimintaympäristön yksi suurimmista muutoksista on kausiasukkaiden määrän kasvu ja monipaikkaisen asumisen nouseva trendi. Saaristossa ei ole koskaan ollut näin paljon asukkaita, kun huomioidaan myös saariston kausiasukkaat. Tässä selvityksessä tarkastellaan pykäläkohtaisesti saaristolakiin kohdistuvia muutostarpeita ja tuodaan esille eri sidosryhmien sekä saaristolaisten näkemyksiä saaristolain päivittämisestä. Näkemyksiä on kerätty kuulemistilaisuuksissa, sähköisellä kyselyllä sekä lausuntokierroksen avulla. Näkemykset vahvistavat lain päivitystarvetta. Lain mahdollisessa päivittämisessä tulisi ottaa huomioon nykyisten sektorilainsäädäntöjen ja eri rahoitusvälineiden lisäksi muuttunut toimintaympäristö, suuret uhat ja megatrendit, mm. monipaikkaisuus, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja hiilinegatiivisuustavoite, kansallinen turvallisuus ja huoltovarmuus. Selvityksen on laatinut maa- ja metsätalousministeriön perustama virkahenkilötyöryhmä

Bedömning om behovet av att uppdatera skärgårdslagen

Bedömning om behovet av att uppdatera skärgårdslagenLagen om att främja skärgårdens utveckling (1981/494) utfärdades 1981 och har inte uppdaterats systematiskt sedan dess. Skärgården som verksamhetsmiljö liksom annan lagstiftning har förändrats under de senaste fyrtio åren. Därför behöver skärgårdslagen uppdateras både i fråga om struktur och innehåll. Trycket på att ändra dess struktur anknyter till bland annat grundlagen, som trädde i kraft 2000. En av de största förändringar som skett i verksamhetsmiljön är att antalet säsongsboende ökat och att det blivit allt vanligare att bo på flera platser. I denna utredning granskas de paragrafvisa ändringsbehoven i skärgårdslagen och lyfts fram olika intressentgruppers och skärgårdsbornas synpunkter på en uppdatering av skärgårdslagen. Synpunkter har samlats in vid samrådsmöten, med en elektronisk enkät och med hjälp av remissbehandlingen. Synpunkterna stärker behovet av att uppdatera lagen. Vid den eventuella uppdateringen av lagen bör man vid sidan om den nuvarande sektorslagstiftningen och finansieringsinstrumenten beakta förändringarna i verksamhetsmiljön, de stora hoten och megatrenderna, bland annat multilokaliteten, bevarandet av den biologiska mångfalden och målet om negativa koldioxidutsläpp, den internationella säkerheten och försörjningsberedskapen. Bedömningspromemorian har utarbetats i en tjänstemannaarbetsgrupp som jord- och skogsbruksministeriet tillsatt

Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa -selvitys

Saaristoasiain neuvottelukunta ja MMM tilasivat ja rahoittivat 2017–2018 ”saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa” -selvityshankkeen. Hankkeen tavoitteena oli luoda vertaileva kuva Euroopan maiden saarista ja saaristo- ja vesistöaluepolitiikoista sekä tehdä EU:n seuraavaa ohjelmakautta koskevia kehittämissuosituksia. Selvityksen työmenetelminä olivat tilastojen ja tehtyjen selvitysten analyysi, verkkohaku-, paikkatieto- ja kyselymenetelmät, haastattelut ja tapaustutkimukset. Selvitys osoittaa, että Suomella Euroopan suurimpiin kuuluvana saaristo- ja vesistömaana on eurooppalaisittain kehittynyt lakiin perustuva saaristopolitiikka. Raportissa suositetaan, että Suomi esittää saaristo-, rannikko- ja vesistöalueidensa huomioimista EU-ohjelmissa ja tukijärjestelmissä uudella EU-ohjelmakaudella vähintään nykyisen tasoisena. Edelleen esitetään, että saaristoisuutta ja vesistöisyyttä koskevaa nykyistä puutteellista eurooppalaista tilastointia yhtenäistetään ja kehitetään. Hankkeen toteuttivat Janne Antikainen, Elina Auri, Sari Rannanpää (projektipäällikkö) ja Jere Talvitie Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä

Kulttuuriympäristöstä elinvoimaa ja hyvinvointia maakuntiin

Kulttuuriympäristöillä tarkoitetaan rakennettua kulttuuriympäristöä, kulttuurimaisemaa ja arkeologista kulttuuriperintöä. Valmisteilla oleva maakuntauudistus tulee toteutuessaan muuttamaan huomattavasti kulttuuriympäristöasioiden hoitoa erityisesti rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman osalta ELY-keskusten ja maakunnan liittojen toiminnan päättyessä. Ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2017 hankkeen, jonka tarkoituksena on tarkastella maakuntauudistuksen vaikutuksia kulttuuriympäristökentällä sekä löytää toimintamalleja siihen, miten kulttuuriympäristöt voidaan hyödyntää positiivisena voimavarana alueiden kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Hankkeen havaintojen perusteella kulttuuriympäristön edistämistehtävät ovat olennainen osa tulevien maakuntien työkalupakkia. Maakuntauudistus on myös merkittävä maakuntaidentiteetin päivittämisprojekti, jossa kulttuuriympäristöt ovat tärkeitä identiteetin rakennusosia. Kulttuuriympäristöihin liittyy potentiaalia alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä kehittämisessä. Raportti on tarkoitettu tukemaan maakuntauudistukseen valmistautumista kulttuuriympäristöasioiden osalta ja kulttuuriympäristötehtävien hoitoa uudistuvassa julkisessa hallinnossa. Sitä voivat hyödyntää myös kaikki kulttuuriympäristöasioiden parissa toimivat henkilöt ja taho

Tulevaisuuden yhteysalusliikenne: selvitys kehittämistarpeista

Saaristoliikenteen järjestämisestä säädellään laissa saariston kehityksen edistämisessä (494/1981). Lain 5 §:n mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset.Saaristoliikenteeseen, erityisesti yhteysalusliikenteeseen, kohdistuu monia kehittämistoiveita niin saaristolaisten, palvelun tarjoajien kuin palvelun tilaajan näkökulmasta. Yhteysalusliikenteen aluskanta on vanhaa, reitit eivät vastaa kaikilta osin käyttäjien tarpeita, ja myös saaristolaissa oleva kirjaus saaristoliikenteen järjestämisestä koetaan monin osin haasteelliseksi ja vaikeaksi toteuttaa. Saaristoasiain neuvottelukunnan tilaamassa Tulevaisuuden yhteysalusliikenne -selvityksessä keskitytään yhteysalusliikenteen tulevaisuuden näkymiin niin alustekniikan, -turvallisuuden kuin ympäristövaatimusten näkökulmasta. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia sekä yhteysalusliikenteen eri rahoitus- ja hallintomalleja.Selvityksessä luodaan myös näkymiä tulevaisuuden saaristoon yhteysalusliikenteen näkökulmasta.Selvitys antaa ajantasaista tietoa saariston yhteysalusliikenteen kehittämiseksi.</p

Vallan ja vastuun uusjako ; Maakuntauudistuksen vaikutukset ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviin ja aluekehittämisjärjestelmään

Meneillään oleva maakuntauudistus yhtäältä hajauttaa ja toisaalta keskittää tehtäviä 18 maakuntaan. Nykyisten keskitettyjen tehtävien näkökulmasta uudistus on haaste ottaen huomioon tehtävien henkilöresursoinnin ja vaadittavan osaamisen. Lisäksi kokonaisnäkemys saattaa kaventua koko maan edun tavoittelusta maakuntakohtaiseen, osaoptimoivaan ajattelutapaan. Ylialueelliset ratkaisut maakuntien välillä ja kannustimet niiden synnyttämiseksi tulisi ottaa mukaan jatkovalmisteluun. Kasvupalvelujen kohdalla tavoitteena on synnyttää maahan kilpailulliset markkinat. Aidosti toimivien kilpailullisten markkinoiden rakentamiseen saattaa mennä vuosia, ja maakuntien välillä kehitys saattaa poiketa huomattavastikin toisistaan. Valmistelussa onkin varmistettava, että maakuntien väliset kehityserot eivät kasva uudistuksen seurauksena. Työllisyys-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa kansallisen kokonaisnäkemyksen tulisi ajaa maakuntakohtaisen edun ohi. Valmistelussa ei ole kiinnitetty huomiota perustettavien maakuntien ja kuntien keskinäisiin suhteisiin ja toiminnan rajapintoihin. Kunnilla on jatkossakin merkittävä rooli elinvoiman vahvistamisessa ja elinkeinojen kehittämisessä, joilla on selkeä yhtymäkohta maakuntien kautta järjestettäviin kasvupalveluihin. Näin ollen kuntien rooli uudessa asetelmassa tulisi olla jatkovalmistelussa nykyistä selvemmin mukana. Aluekehittäminen (ml. kasvupalvelut) on tulevassa maakunnassa yksi kokonaisuus, joka jää soten rinnalla marginaaliasemaan. Maakuntien rajallisen itsehallinnon johdosta on pyrittävä varmistamaan aluekehittämisen asema, ettei se jää sote- ja muun palvelutuotannon vaatiman huomion jalkoihin

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI)

Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa valtion, maakuntien ja kuntien välistä tehtävien ja resurssien jakoa. Aluekehittämisjärjestelmä uudistuu ja valtion sekä alueiden yhteistyön luonne muuttuu. Vaikka uudistus tarjoaa paljon mahdollisuuksia luoda hyviä käytäntöjä ja uusia toimivia rakenteita, riskinä on nykyisten hyvin toimivien yhteistyörakenteiden pirstoutuminen. Selvityshankkeen tavoitteena oli kartoittaa tekijöitä, jotka edistävät sujuvaa yhteistyötä sivistys- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnoilla. Hyvän yhteistyön osatekijöiden jäsentämisessä hyödynnettiin kehikkoa, joka muodostuu tutkimuskirjallisuudessa tunnistetuista horisontaalista ja vertikaalista palveluintegraatiota edistävistä tekijöistä (Virtanen ym. 2017). Tämän selvityshankkeen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tärkeitä osatekijöitä ovat yhteinen strateginen suunta, palveluntuottajien keskinäinen yhteistyö ja luottamus, hyvä johtaminen ja palveluntuottajien muutoskapasiteetti, taloudelliset ja muut kannustimet, eri professioiden välisten toiminnallisten ja symbolisten raja-aitojen purkaminen ja uudentyyppinen työnjako, asiakaslähtöinen ajattelutapa sekä yhteiset tietojärjestelmät

Bland tjänstemän och eldsjälar

Bland tjänstemän och eldsjälar Innehållsförteckning – Inledaren: Lyckan att vara skäribo av Pia Prost – Sjömanshusen av Kasper Westerlund – En kronolänsman i Nagu under ryska tiden av Birgitta Edelman-Holmberg – Stubben av Maria Sjöblom – Prosten Maximilian Lagerbohms bildskatt från Houtskär av Pia Prost – Vem är skärgårdens bästa bundsförvant av Jan Sundberg – En framtida skärgård – hur vill vi bo? av Nina Söderlund – Att krympa smart av Elina Auri & Christell Åström – Bergö vägvisare för nya servicelösningar i skärgården av Pia Prost – "Pelles Elmuseum" på Emsalö vidare inom familjen av Thure Malmberg – Husö biologiska station 60 år Ea Maria Blomqvist – Dagens forskning på Husö biologiska station av Pia Prost – Bron mellan Pargas och Nagu Pia Prost – Stalin på grund av Anders Moliis-Mellberg – Sibboroddare siktar på guld i Sulkava av Thure Malmberg – Skräntärnan speglar en skärgårdsnatur i förändring av Patrik Byholm Bokhörnan: – Ett bokprojekt ser dagens ljus av Håkan Eklund – Utförligt om det flytande kulturarvet av Kasper Westerlund – Skärinytt – Sista bilde