Tietoturvallinen sähköposti tyypin 1 diabeetikon omahoidon ja diabeteshoitajan työn tukena – käyttökokeilun tuloksia

TiivistelmäDiabeteksen hoidon onnistumisessa keskeisessä roolissa on hoidonohjaus ja potilaan itsehoito. Jotta kasvavalle diabetesta sairastavien ryhmälle voidaan taata tehokas ja potilasta yksilöllisesti tukeva hoidonohjaus, on kehitettävä uusia menetelmiä ohjauksen toteuttamiselle.Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida tietoturvallisen sähköpostin soveltuvuutta diabeteshoitajan ja tyypin 1 dia-beetikon väliseen yhteydenpitoon sekä potilaan omahoidon tuen että hoitajan vastaanottotoiminnan näkökulmasta.Tietoturvallisen sähköpostin käytön arviointi toteutettiin marraskuussa 2015 runsaan puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen sekä diabeetikkojen että diabeteshoitajan näkökulmasta. Aineistoksi kerättiin sähköpostiviestit, joista tarkasteltiin lähetysaikoja, viestien määriä ja sisältöjä. Kokeiluun osallistuneille diabeetikoille (N=15, n=9) lähetettiin sähköinen kysely Webropol -linkkinä. Kysely toteutettiin avoimin kysymyksin, joita täydensi muutama strukturoitu kysymys. Lisäksi diabeteshoitaja seurasi palvelun käytön merkitystä hoitajavastaanoton toimintaan. Potilaat olivat käyttäneet tietoturvallista sähköpostia diabeteksen hoitoon liittyvien ongelmien selvittämiseen, omasta terveydentilastaan kertomiseen, tiedon tarpeeseen omahoidon toteuttamisesta, insuliinipumpun käyttöön liittyviin asioihin, tarvikkeiden tilauksiin ja vastaanottoaikojen tilaamiseen ja muuttamiseen. Diabeteshoitaja kuvasi käyttäneensä tietoturvallista sähköpostia potilaan omahoidon ohjaukseen, verensokeriseurantojen arviointiin, kannustamiseen ja tukemiseen. Lisäksi hän oli välittänyt potilaille tarvikkeita ja vastaanottoaikoja. Sovellusta pidettiin sekä potilaiden että diabeteshoitajan näkökulmasta pääasiassa helppokäyttöisenä sekä hyvin soveltuvana diabeteshoidossa ei-akuuttien asioiden hoitamiseen. Joitakin teknisiä ongelmia koettiin esimerkiksi käyttöön liittyvän koodin välittämisessä.Tietoturvallinen sähköposti toi diabetesta sairastavalle uuden potilaslähtöisemmän ja ajasta riippumattoman tavan olla yhteydessä ammattilaiseen. Diabeteshoitajan työhön sähköposti toi uuden tavan toimia. Sekä diabeetikoiden että diabeteshoitajan näkökulmasta tietoturvallinen sähköposti hoidon tukena koettiin onnistuneena palvelumuotona. Palvelun avulla oli mahdollista vastata potilaiden kokemiin pitkäaikaissairauden seurantaan ja omahoitoon liittyviin haasteisiin ja ongelmakohtiin.Guidance of care and patients’ self-care have a central role in the success of diabetes care. New methods must be developed for patient education in order to ensure effective, supportive and individual care for the growing population of diabetics.The aim of this study was to evaluate the suitability of secure e-mail communication between the diabetes nurse and type 1 diabetics from the perspective of patients’ self-care support and nurse’s practice.The evaluation of the use of secure e-mail communication was carried out in November 2015 after more than six months’ experience from the perspective of people with diabetes and the diabetes nurse. The e-mail messages were collected and their arrival times, counts and contents were reviewed. An electronic survey using a Webropol link was sent to the patients (N=15, n=9) participating in the project. The survey was conducted using open-ended questions supplemented by a few structured items. In addition, the diabetes nurse followed the relevance of the use of the service on her practice.The patients had used the secure e-mail for management of problems related to treatment of diabetes, to tell about their own health, for self-care knowledge needs, issues related to insulin pump use, ordering supplies, and for making and changing appointments. The diabetes nurse used secure e-mail for controlling patient self-care, for evaluation of blood glucose controls, and for encouragement and support. In addition, she relayed supplies to patients and changing appointments. The application was mainly considered easy to use by both patients and the diabetes nurse, as well as being well suited for dealing with non-acute matters in diabetes care. There were some technical problems; for example, in transmitting the password which the patients needed to use the system.The secure e-mail system gave patients with diabetes a new patient-centred and time-independent way to be connected with a health care professional. The use of e-mail also provided the diabetes nurse with a new way to work. The secure e-mail system was seen as a successful service from the perspective of both people with diabetes and diabetes nurse. The service made it possible to meet the challenges and problems related to monitoring and self-care experienced by patients.

Yksinään vai yhteisvoimin – yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä

Yksinään vai yhteisvoimin? : yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä / Pasi Sahlberg & Asko Leppilampi. Vantaa : Helsingin yliopisto, Vantaan täydennyskoulutuslaitos, 1994. 187 s. ISBN 951-45-6710-

Exposure to electronic media was negatively associated with speech and language development at 18 and 24 months

Aim: This study evaluated early speech and language development at 18 and 24 months, and associated factors, based on parental reports. Method: We followed up the CHILD-SLEEP birth cohort of 1667 Finnish-speaking families, who were randomly recruited in 2011–2013 during routine visits to maternity clinics in the Pirkanmaa Hospital District of Finland. The women were approximately 32 weeks’ pregnant at enrolment. Parents reported the size of their child's expressive vocabulary, word combinations, intelligibility, finger-pointing and adherence to instructions. A subsample was studied using the Expressive Language subscale of the Bayley Scales of Infant and Toddler Development, Third Edition. Results: The children's vocabulary was smaller than previously reported. At 18 months of age, 68.8% of the 997 children had a vocabulary of 20 words or less and 35.7% used about five words at most. At 24 months, 32.4% of the 822 children had a vocabulary of 50 words or less and 18.4% used about 20 words at most. Longer child and parental exposure to electronic media was negatively associated with the size of the child's expressive vocabulary. Conclusion: Vocabulary size at 18 and 24 months was smaller than previously reported and negatively associated with exposure to electronic media.Aim This study evaluated early speech and language development at 18 and 24 months, and associated factors, based on parental reports. Method We followed up the CHILD-SLEEP birth cohort of 1667 Finnish-speaking families, who were randomly recruited in 2011-2013 during routine visits to maternity clinics in the Pirkanmaa Hospital District of Finland. The women were approximately 32 weeks' pregnant at enrolment. Parents reported the size of their child's expressive vocabulary, word combinations, intelligibility, finger-pointing and adherence to instructions. A subsample was studied using the Expressive Language subscale of the Bayley Scales of Infant and Toddler Development, Third Edition. Results The children's vocabulary was smaller than previously reported. At 18 months of age, 68.8% of the 997 children had a vocabulary of 20 words or less and 35.7% used about five words at most. At 24 months, 32.4% of the 822 children had a vocabulary of 50 words or less and 18.4% used about 20 words at most. Longer child and parental exposure to electronic media was negatively associated with the size of the child's expressive vocabulary. Conclusion Vocabulary size at 18 and 24 months was smaller than previously reported and negatively associated with exposure to electronic media.Peer reviewe

Hopeakettujen luottavaisuuden ja aggressiivisuuden perinnölliset tunnus-luvut ja edistymiset luottavaisuuden perusteella valituilla pennuilla ja sii-toseläimillä

ei saatavill

Koulujen monet kielet ja uskonnot : Selvitys vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla

Kansojen lisääntynyt liikkuvuus ja globalisaatio moninaistavat yhteiskuntaa ja lisäävät kielten ja uskontojen kirjoa kulttuurissamme. Väestönmuutoksen nopeudesta johtuen suomalainen koulu- ja oppilaitoskulttuuri sekä opettajankoulutus eivät ole vielä ehtineet täysin sopeutua uuteen tilanteeseen. Maahanmuuttajien integroitumisen avainkysymyksiä ovat kielen ja kulttuurin ymmärtäminen sekä sen rinnalla mahdollisuus oman kulttuurin, uskonnon ja äidinkielen ylläpitoon. Yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta integroitumista selvimmin tukevia oppiaineita ovat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2, R2) sekä ns. oman äidinkielen opetus sekä katsomusaineet. Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimushanke, jossa on tuotettu monipuolista tutkimustietoa vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta, resursseista ja tulevaisuuden tarpeista eri koulutusasteilla. Hankkeen tarkoituksena on auttaa päättäjiä ja koulutuksen suunnittelijoita resursoimaan oikein ja toimimaan konkreettisesti maahanmuuttajien paremman integraation hyväksi. Tutkimus kohdistui varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, valmistavaan opetukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, lukioon, opettajankoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Aineistonkeruu tapahtui pääasiassa verkkopohjaisilla kyselyillä, jotka suunnattiin opetuksen järjestäjille ja opettajankoulutusyksiköille. Täydennyskoulutuksen osalta aineisto kerättiin osin opettajajärjestöiltä ja osin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Lisäksi hyödynnettiin Tilastokeskuksesta saatavia tilastoja ja muita viranomaislähteitä. Hankkeessa pyrittiin myös etsimään opetukseen ajankohtaisia, tutkimusperustaisia ja toimivia malleja, ja näistä kysyttiin esimerkkejä suoraan kouluilta. Kysymykset räätälöitiin koulutusalakohtaisesti ja esitestattiin kohderyhmissä. Hanke toteutettiin vuosina 2017–2018. Selvityksen alussa esitetään kootusti keskeiset tulokset eri koulutusaloilta, ja tämän jälkeen esitellään näihin tuloksiin perustuvat suositukset. Suosituksissa painotetaan muun muassa huomion kiinnittämistä vähemmistökielten ja -uskontojen opettajien kelpoisuuksiin kaikilla koulutusasteilla. Pätevöitymiseen tulee luoda monimuotoisia reittejä esimerkiksi täydennyskoulutusta kehittämällä tai tukemalla katsomusaineissa usean eri uskonnon opetuskelpoisuuden hankkimista. Ammatillisessa koulutuksessa tulee lisätä monikulttuurisuuteen ja -kielisyyteen liittyvää ohjausta

The many languages and religions in schools : – An investigation of the teaching of minority mother tongues and religions as well as Finnish and Swedish as a second language at dif- ferent educational levels

Kansojen lisääntynyt liikkuvuus ja globalisaatio moninaistavat yhteiskuntaa ja lisäävät kielten ja uskontojen kirjoa kulttuurissamme. Väestönmuutoksen nopeudesta johtuen suomalainen koulu- ja oppilaitoskulttuuri sekä opettajankoulutus eivät ole vielä ehtineet täysin sopeutua uuteen tilanteeseen. Maahanmuuttajien integroitumisen avainkysymyksiä ovat kielen ja kulttuurin ymmärtäminen sekä sen rinnalla mahdollisuus oman kulttuurin, uskonnon ja äidinkielen ylläpitoon. Yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta integroitumista selvimmin tukevia oppiaineita ovat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2, R2) sekä ns. oman äidinkielen opetus sekä katsomusaineet. Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimushanke, jossa on tuotettu monipuolista tutkimustietoa vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta, resursseista ja tulevaisuuden tarpeista eri koulutusasteilla. Hankkeen tarkoituksena on auttaa päättäjiä ja koulutuksen suunnittelijoita resursoimaan oikein ja toimimaan konkreettisesti maahanmuuttajien paremman integraation hyväksi. Tutkimus kohdistui varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, valmistavaan opetukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, lukioon, opettajankoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Aineistonkeruu tapahtui pääasiassa verkkopohjaisilla kyselyillä, jotka suunnattiin opetuksen järjestäjille ja opettajankoulutusyksiköille. Täydennyskoulutuksen osalta aineisto kerättiin osin opettajajärjestöiltä ja osin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Lisäksi hyödynnettiin Tilastokeskuksesta saatavia tilastoja ja muita viranomaislähteitä. Hankkeessa pyrittiin myös etsimään opetukseen ajankohtaisia, tutkimusperustaisia ja toimivia malleja, ja näistä kysyttiin esimerkkejä suoraan kouluilta. Kysymykset räätälöitiin koulutusalakohtaisesti ja esitestattiin kohderyhmissä. Hanke toteutettiin vuosina 2017–2018. Selvityksen alussa esitetään kootusti keskeiset tulokset eri koulutusaloilta, ja tämän jälkeen esitellään näihin tuloksiin perustuvat suositukset. Suosituksissa painotetaan muun muassa huomion kiinnittämistä vähemmistökielten ja -uskontojen opettajien kelpoisuuksiin kaikilla koulutusasteilla. Pätevöitymiseen tulee luoda monimuotoisia reittejä esimerkiksi täydennyskoulutusta kehittämällä tai tukemalla katsomusaineissa usean eri uskonnon opetuskelpoisuuden hankkimista. Ammatillisessa koulutuksessa tulee lisätä monikulttuurisuuteen ja -kielisyyteen liittyvää ohjausta.Globalisation and increasing mobility diversify societies and expand the number of languages and religions in the Western countries. With the speed of present demographic change, Finnish schools and other educational institutions, including teacher education, have not been fully able to adapt to this new situation. Key issues in immigrant integration comprise the adoption of the local language and culture while also maintaining the language(s), religion and culture of the country of origin. From the point of view of general education, the school subjects that best support integration are Finnish or Swedish as a second language (S2, R2), the learner’s own mother tongue, and religion / ethics. The many languages and religions in schools is a research project funded by the Finnish Government and carried out in the Faculty of Educational Sciences at the University of Helsinki. The project has generated rich knowledge of the resources and future needs of the teaching of minority languages and religions, and of Finnish and Swedish as a second language, at different levels of education. The goal of the project has been to provide research-based knowledge for decision makers and education administrators to be able to better allocate resources and to take concrete actions toward the successful integration of recent immigrants to the Finnish society. The project covered early childhood education, pre-primary education, instruction preparing for basic education, basic education, vocational education, upper secondary education, and pre-service and in-service teacher education. Data was collected mainly by online surveys sent to education providers and to teacher education departments in the universities. Data regarding in-service education was collected through teacher organisations and the National Agency of Education. Additionally, data supplied by Statistics Finland and other authorities were used. The project also aimed to disclose well-functioning research-based models for teaching. Examples of these were inquired directly from schools. The survey questions were adjusted for the different educational fields and levels, and they were pre-tested with the respective target groups. The project was carried out in 2017–2018. Key results regarding the different educational fields or levels are summarised (in Finnish) at the beginning of this report, followed by recommendations based on these results. The recommendations emphasise, among other things, that attention should be paid to the qualifications of teachers of minority languages and religions at all levels of education. Furthermore, it is recommended that diverse pathways for acquiring qualifications should be created, for example, through in-service training or by supporting religion and ethics teachers to acquire qualifications for teaching several religions. In vocational training, guidance related to multiculturalism and multi- lingualism should be increased