De la traduction de la philosophie

Lorsqu’une de mes amies finlandaises, qui habite en France, avait un jour mentionné à l’une de ses connaissances locales, professeur de philosophie, que j’étais en train de traduire un texte de Jacques Derrida vers le finnois, cette connaissance avait constaté laconiquement que c’était certainement un bon moyen de se suicider. Une anecdote qui résume d’une façon humoristique le défi linguistique posé par la philosophie française contemporaine, mais qui, en même temps, contribue à mystifier no..

Pahan ongelma ranskalaisessa yhteiskuntateoriassa : pyhä ja kirottu Durkheimin, Maussin, Bataillen ja Baudrillardin kirjoituksissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The aim of the thesis is to sketch a theoretical history of evil in sociology by concentrating on the profound interrelatedness of the sacred and the accursed, a problem, which has lately resurfaced in French sociology. The connection between the sacred and the evil is studied in the selected writings of four French social theorists: Émile Durkheim, Marcel Mauss, Georges Bataille and Jean Baudrillard. Furthermore the thesis comprises a case study in which the theories concerning the sacred and the accursed (notably those of Roger Caillois and Georges Bataille) have been used in the analysis of the drinking habits of the French existentialists in Paris during the 1940s. On the level of history of ideas the thesis attempts to determine, on one hand, the historical place of the 'accursed' in the sociological discourse by studying the French theoretical tradition beginning from Durkheim. On the other hand, it analyses the classical problem of sociology concerning the nature of sociality in the light of this tradition, and more specifically, of its discussion about the accursed pole of the sacred. First of all, the thesis suggests that the good and the social are identified in a problematic way in the durkheimian theory of religion. Second, it shows how the sacred, interpreted solely as a positive force, is identified with the social in Marcel Mauss's essays of the magic, the religious sacrifice and the primitive gift-exchange. Third, in treating two subsequent French social theorists, Georges Bataille and Jean Baudrillard, the thesis shows how, in spite of the fact that their theories can be connected to the durkheimian tradition, they represent none the less a completely different manner of determining the relationship between the sacred and the social. For each of them the basis of sociality is an 'accursed part' (for Bataille an existential lack constituting the foundation of the social in general, for Baudrillard an ironic defectiveness produced by the functioning of the modern society), an ineffaceable 'Other', which cannot be reduced to the social seen as a positive 'force' or a 'collective representation' as Durkheim and Mauss would have had it.Väitöskirjatutkimuksen kokoavana teemana on pyhän ja pahan välinen suhde sosiologiassa. Siinä pyritään luonnostelemaan 'pahan sosiologista teoriahistoriaa pureutumalla pyhän ja kirotun syvällisen liittolaisuuden tematiikkaan, joka on viime aikoina noussut esiin erityisesti ranskalaisessa sosiologisessa keskustelussa. Pyhän ja pahan yhteen nivoutumista tutkitaan neljän ranskalaisen yhteiskuntateoreetikon, Émile Durkheimin, Marcel Maussin, Georges Bataillen ja Jean Baudrillardin kirjoituksissa. Lisäksi väitöskirja sisältää tapaustutkimuksen, jossa pyhän ja kirotun suhdetta koskevaa teoretisointia on käytetty tutkittaessa ranskalaisten eksistentialistien alkoholinkäyttöä Pariisissa 1940-luvulla. Tutkimuksen oppihistoriallisena tavoitteena on yhtäältä osoittaa pahan tai 'kirotun' historiallinen paikka sosiologisessa diskurssissa tarkastelemalla Durkheimista lähtevää ranskalaista teoriaperinnettä sekä toisaalta peilata sen kautta kirotun pyhän ongelmaa suhteessa sosiologian klassiseen peruskysymykseen eli kysymykseen yhteisöllisyyden luonteesta. Ensinnäkin tutkimuksessa osoitetaan, että yhteisöllisyys ja hyvä samastuvat ongelmallisella tavalla Émile Durkheimin uskontoteoriassa. Edelleen osoitetaan, kuinka yksinomaan positiiviseksi voimaksi tulkittu pyhä ja sosiaalinen identifioituvat toisiinsa Marcel Maussin magiaa, uhritoimitusta ja primitiivistä lahjanvaihtoa koskevissa esseissä. Tämän jälkeen käsitellään kahta myöhempää ranskalaisteoreetikkoa, Georges Bataillea ja Jean Baudrillardia, jotka edustavat kokonaan toisenlaista tapaa asettaa yhteisöllisyyden ja pyhän välinen suhde: heidän teorioissaan yhteisöllisyyden perustana toimii sosiaalisen positiiviseen totaliteettiin palautumaton 'kirottu osa'. Molemmat tulkitsevat omalla tavallaan kirotun eräänlaiseksi pelkistymättömäksi toiseudeksi, josta tulee sekä sosiaalisen että sitä koskevan diskurssin perusta (Bataillella kyse on yhteisön positiivista itsemääritystä konstituoivasta eksistentiaalisesta puutteesta, Baudrillardilla taas modernin yhteiskunnan oman toiminnan tuottamasta ironisesta vaillingista). Väitöskirjan ranskalaisten eksistentialistien alkoholinkäyttöä koskevassa osuudessa puolestaan osoitetaan, kuinka pyhän ja kirotun kautta jäsentyvää merkitysrakennetta voidaan hahmottaa kulttuurisissa representaatioissa (sekä älymystön omakuvassa että julkisuuskuvassa) ja sen historiallisuutta tulkita taiteilijoiden ja intellektuellien osakulttuurissa. Väitöskirjan oppihistoriallinen teesi voitaisiin tiivistää seuraavasti: - Durkheim hävitti pyhään liittyvät 'pahat' affektit yhtäältä työntämällä ne takaisin kultivoimattomaan luontoon, toisaalta valjastamalla ne yhteisöllisen kiinteyden uusintamisen suureen sosiologiseen projektiin. - Bataille nosti kyseiset affektit kuolemaa ja saastaisuutta koskevien kollektiivisten kokemusten muodossa yhteisöllisyyden (torjutuksi) perustaksi. - Baudrillard puolestaan väittää, että modernissa kulttuurissa paha on paennut objektien maailmaan (jonne se on itse asiassa aina haluttukin työntää), mutta pervertoinut samalla koko yhteisöllisyyden affektuaalisen ulottuvuuden pelkäksi objektinkaltaiseksi rituaalisuudeksi. Yksi keskeinen seuraus pahan teoreettisesta tematisoinnista yhteiskuntateoriassa onkin siinä, ettei yhteisöllisyyden perusta enää asetu positiivisena vaan pikemminkin negatiivisena. Sekä Baudrillardin että Bataillen teorioissa sen muodostaa tietty ylijäämä, 'kirottu' osa, joka samalla paradoksaalisesti asettuu uhkaamaan vakiintunutta yhteiskuntajärjestystä ja kulttuuria

Sacrifice, anthropologie, économie

S’il fallait nommer une seule thématique qui traverse le grand livre de Camille Tarot, Le Symbolique et le sacré, ce serait sans doute le rapport entre la violence et le sacré – thématique girardienne par excellence. La violence constitue un complément nécessaire à la théorie durkheimienne de la religion, quoique «si Durkheim n’a pas vu la violence au sens girardien, il a vu l’effervescence» (Tarot, 2008a, p.661). Dans le projet que se propose Tarot – la construction d’un «type idéal» de la r..

From a Hegelian Philosophy of Consciousness to an Explanation of Religion and Cultural Evolution - the Three Desires of René Girard

Artikkeli analysoi kolmea eri muotoa, jotka halun käsite saa Girardin tuotannossa. Ensimmäinen näistä pohjautuu Hegel-vaikutteiseen psykologiseen malliin, jossa tietoisuuden käsite on etusijalla. Toisessa korostuvat affektiivinen väkivalta ja sen kanavointi uskonnon kautta. Kolmas malli yhdistää halun ihmisen biologiseen lajikehitykseen ja kulttuurievoluutioon. Artikkeli avaa halun käsitteen teoreettisia taustavaikutteita ja pohtii sen käyttökelpoisuutta modernin kulttuurin ja yhteiskunnan analyysissa.Peer reviewe

The emergence of the Finnish edible insect arena : The dynamics of an ‘Active Obstacle’

https://reader.elsevier.com/reader/sd/pii/S0016718519303148?token=80EA642832BB09888559F75CAF0575341032ACE19ABD370D1F5ADB51E57A51F3235D6640AFF497520E856DD4A16D936FIn the current debates on sustainability of food edible insects have been suggested as one alternative source of protein that could respond to the urgent need to decrease global meat consumption. However, in many countries rearing of insects for human food has been restrained by regulatory measures, such as the EU Novel Foods Regulation. This paper analyses the emergence of the edible insect arena in Finland. In spite of the official compliance to the existing EU regulations, a lively startup scene has grown around edible insect production since 2014. The analysis is based on interviews of the central actors of the insect scene and media data. The performances of actors, such as producers, retailers, authorities, researchers, newspaper articles, insects, regulations, and technologies, constituted a network connecting different geographical locations on a common arena of development. The emergence of an innovative arena is shown to be a result of conflicts and negotiations, resumed in three strategies used by the network-builders in order to normalize a forbidden product: media promotion, trials, and consumption. These strategies gathered actors and networks around an ‘active obstacle’, formed by the authorities’ interpretation of the EU law, which, as we argue, has influenced the dynamics of the arena in its formative stage. Implications for the debates concerning technological transitions are discussed.Peer reviewe

Georges Bataille: Expenditure, Economy and Death.

Non peer reviewe

DIETS IN THREE LATE MEDIEVAL TO EARLY MODERN COASTAL POPULATIONS IN FINLAND ACCORDING TO THE δ13C AND δ15N VALUES OF ARCHAEOLOGICAL BONE AND DENTIN COLLAGEN

We explored the diets in three populations (Iin Hamina, Oulu, Rauma) dating between the late Middle Ages and mid-19th century. We compared diets of mid-childhood, adolescence, and adulthood based on the carbon and nitrogen stable isotope ratios in dentin (PM2, M3) and bone collagen. The δ13C values were typical of terrestrial C3 environments and to be expected by the brackish Baltic Sea. The 13C content in the water decreases north- wards, which was reflected in the results. The analyses displayed overall elevated δ15N values, which is consistent with fish having been an important part of the nutrition of all the populations. The PM2 and bone collagen δ15N values diverged in the Iin Hamina population, implying different diets of children and adults