Tackling the emotional toll together : how journalists address harassment with connective practices

In this article, we examine how journalists address and tackle online harassment by connective practices that involve joint action with peers and editors that we find are particularly effective in addressing the emotional effects of harassment. Theoretically, we bridge community of practice research with theories of emotional labour to develop a novel perspective to examine online harassment. Drawing on 22 interviews with Finnish journalists, we find three categories of connective practices that are particularly effective in tackling harassment: (1) supportive connection between the journalist and the editor; (2) shared collegial practices among peers in the newsrooms and (3) emotional engagement among peers outside the newsroom. All three categories illustrate how journalists as a community of practice develop new practices through dynamic processes innovation, improvisation, trial and error, reciprocal learning and mutual engagement. Importantly, emotional labour forms an important dimension of these practices as the journalists jointly address and tackle the emotional effects of harassment. We posit that the effectiveness of these connective practices largely stems from their ability to provide emotional support. While addressing feelings of fear, anger and shame, these shared practices also help consolidate the newly acquired knowledge and the professional identity under attack. Finally, we offer recommendations for newsrooms and journalists on how to collectively counter harassment and develop policies to address it.Peer reviewe

Ethnographic approach to multiple belongings in everyday school life

Abstract. This study explores a multitude of different belongings and non-belongings that are produced in everyday talk and practices in the context of Finnish public basic education. The study asks — what kind of belongings and non-belongings may be produced in the everyday school life and how are the social belongings and non-belongings produced in the everyday school life. In this study, belonging is understood as a dynamic feeling of safety, familiarity and comfort which is always produced in relation to the environment. The theoretical framework is built on literature that sees belonging through perspectives of emotions, politics of belonging and intersectionality in a complex world that is in constant change. Access to the everyday school life of first graders was sought through ethnographic ‘hanging out’ and ethnographic observation of the children in their educational settings. The main data consists of observations carried out during two school weeks. The analysis process of this study was inspired by Jackson and Mazzei (2012; 2017) who describe it as ‘thinking with theory’ and Maclure’s (2013) hotspot analysis. Chosen parts of the generated data have been discussed in a dialogue with the theoretical framework in order to be able to see belonging and everyday school life in a different way. The findings shed light on the multiple and intertwined dimensions of belonging. Through analysis, the research illuminates different often naturalized, and therefore considered non-political, processes in which multiple belongings (and simultaneously non-belongings) are produced in the lives of children. I come to argue that social belongings are partly produced on the foundation of cultural, material and spatial routines of belonging, but they are not achieved through them. The research may provide depth and insight to the contemporary academic discussion on belonging in school environment and simultaneously provide educators with an opportunity to reflect together the variety of practices in which belongings and non-belongings are produced in the fleeting moments of everyday school life.Etnografinen lähestymistapa moninaisiin kuulumisiin kouluarjessa. Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee lasten moninaisia kuulumisia ja kuulumattomuuksia, joita tuotetaan peruskoulun arjessa. Tutkimuksessa kysytään: millaisia monenlaisia kuulumisia ja kuulumattomuuksia kouluarjessa tuotetaan, ja miten sosiaalista kuulumista ja kuulumattomuutta kouluarjessa tuotetaan? Tutkimuksessa kuuluminen ymmärretään dynaamisena turvallisuuden, tuttuuden ja mukavuuden tunteena, joka tuotetaan aina suhteessa ympäristöön. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu tunteiden, kuulumisen politiikan ja intersektionaalisuuden näkökulmien ympärille tässä monimutkaisessa ja jatkuvassa muutoksessa olevassa maailmassa. Ekaluokkalaisten kouluarkeen sukellettiin ’etnografisen hengailun’ ja etnografisen osallistuvan havainnoinnin avulla. Aineisto tuotettiin havainnoimalla lapsia heidän kouluympäristössään kahden kouluviikon aikana. Analyysiprosessia innoittivat Jacksonin ja Mazzein (2012; 2017) teorian kanssa ajattelu ja Macluren (2013) hotspot-analyysi. Valittuja aineisto-otteita pohditaan kuulumiselle ominaisten piirteiden valossa, jotta kuuluminen ja kouluarki voitaisiin nähdä uusin silmin. Tutkimuksen valossa kuulumisen ulottuvuudet näyttäytyvät moninaisina ja toisiinsa kietoutuneina. Analyysin kautta tutkimus osoittaa, että kuulumisen ulottuvuudet ovat jatkuvasti neuvottelujen alaisina luonnollistetuissa, ja siten epäpoliittisina nähdyissä, prosesseissa. Näiden havaintojen perusteella tutkimus väittää, että sosiaaliset kuulumiset tuotetaan osittain kulttuurisille, materiaalisille ja tilallisille kuulumisen rutiineille, ja vaikka sosiaalinen kuulumisen tuottaminen mahdollistetaan rakenteilla ja käytänteillä, sitä ei saavuteta niillä. Tutkimus voi tuoda syvyyttä tämän hetkiseen keskusteluun kuulumisesta kouluympäristössä. Lisäksi se voi antaa kasvattajille mahdollisuuden pohtia sitä käytäntöjen kirjoa, jolla kuulumisia ja kuulumattomuuksia tuotetaan kouluarjen ohikiitävissä hetkissä

English-medium instruction in a Finnish higher education institution:attitudes and experiences of IS students and lecturers

Abstract. This Master’s Thesis examines students’ and lecturers’ attitudes and experiences in English-medium instruction (EMI) in a Finnish university of applied sciences in the field of Information Systems (IS) education. Data were collected between November 2016 and November 2018 during the period of time when instruction in an international English-medium degree program was closing down and English-medium instruction for the second-year students in a Finnish-medium degree program had just begun. The data were gathered from multiple sources. The first-year students’ survey provided important background information about Finnish students’ attitudes and expectations for an English-medium academic year. Teachers’ interviews covered their experiences in EMI, especially in an international degree program, as well as opinions, attitudes, and experiences in teaching Finnish students in English. The surveys for the Finnish second-year students, exchange students, and teachers described experiences gained in EMI as well as how different elements, such as student satisfaction, the adequacy of language skills, changes in studying habits, and the use of the Finnish language in communication, influenced the success of EMI in the institution. Participant observation supported other data collections methods. This study gives a comprehensive view about students’ and teachers’ attitudes and experiences in EMI but also examines various factors which influence the quality and implementation of EMI. Complete unanimity on EMI among students and teachers could not be reached. The majority supported EMI but some opposed. Nonetheless, EMI has chances of succeeding in the field of IS education. Students’ language skills seem to be mainly adequate, making studying in English possible, although studying in English seems to be more time-consuming. From the perspective of teachers, teaching in English is mainly successful although at the beginning teaching in English is strenuous and painful to some extent. However, it seems that teachers, over ten years of experience in EMI, cannot find any differences between English-medium and Finnish-medium instruction. Moreover, this study has shown that although EMI as a phenomenon builds on internationalization, the English language does not make an international higher education institution which requires the presence of international students at university. The English language gives opportunities not only for internationalization but also greater opportunities for success at work from the perspective of students. Regarding the way how EMI is implemented in the institution, exchange students’ integration to a Finnish group as well as the division of student teams consisting of at least one international student and a few Finnish students were keys for success in EMI in this Finnish higher education institution.Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden ja opettajien asenteita ja kokemuksia englanninkielisestä opetuksesta tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa eräässä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuun 2016 ja marraskuun 2018 välillä ajankohtana, jolloin opetus kansainvälisessä englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa oli loppumaisillaan ja englanninkielinen opetus suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa koskien toisen vuoden opiskelijoita oli juuri alkanut. Aineistoa kerättiin useista lähteistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kysely tarjosi tärkeää taustatietoa suomalaisopiskelijoiden asenteista ja odotuksista englanninkielistä opintovuotta kohtaan. Opettajien haastattelut koskivat opettajien kokemuksia englannin kielellä opettamisesta, lähinnä kansainvälisessä tutkinto-ohjelmassa, mutta myös mielipiteitä, asenteita ja kokemuksia suomalaisten opiskelijoiden englanniksi opettamisesta. Toisen vuoden suomalaisopiskelijoiden, opetusryhmään integroitujen vaihto-opiskelijoiden sekä opettajien kyselyjen avulla saatiin tietoa, miten englanninkielinen opetus oli onnistunut ja kuinka erilaiset asiat kuten opiskelijatyytyväisyys, kielitaidon riittävyys, opiskelutapojen muutokset ja suomen kielen käyttö vaikuttivat englanninkielisen opetuksen onnistumiseen organisaatiossa. Havainnointi tuki muita aineistonkeräysmenetelmiä. Tämä tutkimus antaa laaja-alaisen kuvan opiskelijoiden ja opettajien asenteista ja englanninkielisen opetuksen kokemuksista sekä tarkastelee eri tekijöitä, jotka vaikuttavat englanninkielisen opetuksen laatuun ja toteutukseen. Täyttä yksimielisyyttä englanninkielisestä opetuksesta ei voitu saavuttaa. Opiskelijoiden ja opettajien enemmistö tuki englanninkielistä opetusta mutta osa vastusti. Siitä huolimatta englanninkielinen opetus voi onnistua hyvin tietojenkäsittelyn alan koulutuksessa. Opiskelijoiden kielitaito näyttäisi olevan pääsääntöisesti riittävä, mikä mahdollistaa englannin kielellä opiskelun, vaikka opiskelu englannin kielellä viekin enemmän aikaa. Opettajien näkökulmasta englanniksi opettaminen onnistuu, vaikka aluksi opettaminen onkin jossakin määrin stressaavaa ja raskasta. Kuitenkin näyttää siltä, että yli kymmenen opetusvuoden jälkeen opettajat eivät löydä eroa suomenkielisen ja englanninkielisen opetuksen välillä. Tämä tutkimus on lisäksi osoittanut, että vaikka englanninkielinen opetus ilmiönä pohjautuu kansainvälistymiseen, englannin kieli ei tee kansainvälistä korkeakoulua, joka vaatii kansainvälisten opiskelijoiden läsnäoloa kampuksella. Englannin kieli antaa mahdollisuuksia kansainvälistymiseen mutta myös parempia mahdollisuuksia menestyä työelämässä opiskelijoiden näkökulmasta. Koskien tapaa, miten englanninkielinen opetus toteutetaan korkeakoulussa, vaihto-opiskelijoiden integrointi suomalaiseen opetusryhmään sekä opiskelijoiden jako tiimeihin siten, että jokaisessa tiimissä on vähintään yksi ulkomaalainen opiskelija ja muutamia suomalaisia opiskelijoita, ovat englanninkielisen opetuksen menestystekijöitä tässä suomalaisessa korkeakoulussa

“Can any good come from Ireland?”:contrasting images of Ireland and the Irish in the Topography of Ireland by Gerald of Wales

Abstract. The purpose of this master’s thesis is to examine the seeming duality in the representations of Ireland and the Irish in the first recension of the Topography of Ireland (Topographia Hibernica) by Gerald of Wales (c. 1146–1223). The results of the study are threefold. Firstly, by comparing and contrasting the two representations, the study demonstrates that there is a contrast between the overwhelmingly positive portrayal of Ireland and the overwhelmingly negative characterisation of the Irish. Secondly, by comparing these representations with the negative preconceptions conveyed in the author’s preface, it may be said that there is a shift in the image of Ireland, whereas the image of the Irish is only reinforced. More specifically, Ireland seems to be raised to a new status as the home of the “wonders of the West”, while the Irish are marginalised even further. Both descriptions are based on the image of the island as the farthest western periphery. An exploration of the Topography’s historical context indicates that the characterisation of the Irish taps into the contemporary cliché of the peripheral and inferior barbarian. At the same time, the concept of the periphery seems to be rehabilitated where Ireland, the land, is concerned. Thirdly, although the inner logic of the work may be questioned, the author’s personal circumstances indicate that the two representations are not contradictory where authorial interests are concerned in so far as both may be seen to serve the same purpose of demonstrating the superiority of the Self. The Topography of Ireland revolves around notions of superiority and inferiority. The results of the study indicate the centrality of the Self in the work, which raises questions as to its real subject. In any case, although, historically, the Topography’s reputation has centred on its characterisation of the Irish, it is not the Irish—namely, the Other—but the Self that is of real interest in the work.Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma vertailee Irlannin ja irlantilaisten näennäisen ristiriitaista kuvausta Gerald Walesilaisen (c. 1146–1223) teoksessa Topographia Hibernica. Tutkimus koskee teoksen noin vuonna 1187 ilmestynyttä ensimmäistä versiota. Tutkimuksesta käy ilmi, että teos esittää Irlannin positiivisessa valossa, mikä korostaa irlantilaisten negatiivista kuvausta. Lisäksi vertaamalla kuvauksia kirjoittajan esipuheessaan esiintuomiin negatiivisiin ennakkokäsityksiin voidaan todeta, että näkemys Irlannista muuttuu teoksen edetessä, kun taas irlantilaisiin liittyviä negatiivisia ennakkokäsityksiä vahvistetaan. Tarkemmin sanoen teos kohottaa Irlannin uuteen asemaan ”lännen ihmeiden” kotipaikkana syventäen irlantilaisten marginalisointia. Molempien kuvausten perustana on käsitys Irlannista kaukaisimpana läntisenä periferiana. Tutkimuksesta käy ilmi, että teos hyödyntää 1100-luvulle tyypillistä, syrjäseutujen kansoihin liitettyä barbaarisuuden käsitettä irlantilaisten kuvauksessa. Samalla periferian käsitteen voidaan nähdä muuttuvan suotuisammaksi mitä tulee Irlannin kuvaukseen. Vaikka teoksen sisäinen logiikka ontuukin, molempien kuvausten voidaan nähdä palvelevan kirjoittajan etuja, sillä Topographia on ennen kaikkea argumentti minuuden ylemmyydestä. Tutkimustulokset viittaavat minuuden käsitteen keskeiseen rooliin Topographiassa. Tutkielma esittääkin, että vaikka Topographia Hibernican maine on usein painottunut sen esittämään irlantilaisten kuvaukseen, olennaisinta on kuitenkin se, mitä se kertoo kirjoittajastaan ja tämän maailmasta

Mythological archetypes in the legendarium of J.R.R. Tolkien and J.K. Rowling’s Harry Potter series

Abstract. This thesis introduces mythical archetypes in J.R.R. Tolkien and J.K. Rowling’s works. Tolkien’s legendarium is filled with various elements from other mythologies and if read side by side many points in which these myths cross with paths with his creations can be found. In this thesis Tolkien’s works represent the literary myth. Rowling’s Harry Potter series is a fantasy series targeted to children without the same level of mythology attached. High fantasy represented by Tolkien is known for being myth like in its nature. Tolkien has stated in Letter 131 that he wanted to create a mythology for England and knowingly borrowed elements from world’s mythologies and adapted them to his own writing. The branch of fantasy Rowling represents also uses many mythical elements without aiming to be mythical itself. It can be expected that there will be some examples of archetypal characters and symbols in the works of these two authors. It is also common to archetypes to be subconscious so there might even be common nominators that one would not think of as very likely at first.Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee myyttisiä arkkityyppejä J.R.R. Tolkienin ja J.K. Rowlingin teoksissa. Tolkienin legendaario on täynnä elementtejä maailman eri mytologioista, ja kun näitä luetaan rinnakkain, on havaittavissa risteyskohtia näiden välillä, mikä edustaa tässä työssä myyttistä kirjallisuuden muotoa. J.K. Rowlingin Harry Potter -sarja puolestaan on lapsille ja nuorille suunnattua fantasiaa vailla varsinaista myyttistä ulottuvuutta. Tolkienin edustamalle, niin kutsutulle korkealle fantasialle, on ominaista myyttisyys. Tolkien on myös tunnetusti pyrkinyt rakentamaan Englannille omaa mytologiaa, kuten hän kirjeessä 131 sanoo ja on tietoisesti lainannut maailman myyteistä asioita ja soveltanut niitä omaan tekstiinsä. Rowlingin edustama fantasian haara, lasten fantasia, käyttää myös paljon elementtejä mytologiasta pyrkimättä silti varsinaiseen myyttisyyteen. Onkin siis oletettavaa, että näiden kahden kirjailijan teoksista on löydettävissä esimerkkejä arkkityyppisistä hahmoista ja symboliikasta. Arkkityypeille on myös ominaista se, että ne ovat tiedostamattomia, joten teoksista on mahdollista löytää myös yllättäviä risteymäkohtia

Hourly Rounding and Fall Prevention among the Elderly in Long Term Care: A change Process

Long term care facilities have a rising rate of falls and fall related injuries with increasing cost and more hospitalization. Hourly rounding® is an evidenced based intervention that is proactive for nursing staff to be able to identify patient’s needs. This helps with positive fall prevention outcome. This project focused on process improvement efforts for 10 weeks and examining the education and implementation of an evidenced-based hourly rounding program that assisted in reducing the number of falls in the pilot unit. The implementation of the intervention took place in a long-term care facility located in Dallas, Georgia. The hourly rounding tools used in this project were the Studer Group hourly rounding log and competency checklist with permission. Twenty staff members were included in the sample, age 18 years and 60 years. The unit has 41 residents who were included in the pilot case study design. Staff members were first educated regarding hourly rounding and documentation on the hourly rounding log was done two days before implementation and the pre and post fall rate was retrieved from the facilities fall database. Competency checklist was completed prior to implementation and post implementation to evaluate staff understanding of the main tenets of the 4 P’s (potty, pain, possession, and position). For this project, descriptive statistics was used to help determine fall rates. Minitab was used to analyzed data and to determine if it was clinically significant. In the ten weeks following the hourly rounding implementation, participants performed hourly rounding by incorporating it to each resident’s daily routine and documented their rounds on the log sheet. The results indicated that it is statistically significant and with a P-values = -<0.0001 and t-value = -5.81

Mediated commemoration, affect alienation, and why we are not all Charlie: solidarity symbols as vehicles for stancetaking

Public mourning and collective displays of solidarity after terrorist violence are established cultural practices that bring people together at times of tragedy and loss. While it remains common to gather at the site of tragedy, to construct temporary memorials of candles and flowers in memory of the victims and to come together as community, mediated practices of commemoration have become equally important. Sharing solidarity symbols facilitating connective participation is one of the most prevalent and visible ways of joining in public mourning in digital spaces. One of the most popular solidarity symbols to date is #JeSuisCharlie, created after the Charlie Hebdo attack in Paris, 2015. It has since inspired numerous renditions, including #JeSuisMuslim that emerged after the Christchurch mosque attacks in March, 2019. This media-ethnographic study focuses on solidarity symbols circulating on Twitter after four terrorist attacks: Paris in January, 2015, and again in November, Beirut in November, 2015, and Christchurch in March, 2019. The study draws on Appraisal analysis to examine the interpersonal dimension of solidarity symbols, specifically, how stance as interpersonal orientation is constructed in solidarity symbols. When the normative reading of solidarity symbols as vehicles for alignment and solidarity is interrupted, they are experienced as alienating or excluding. Approaching solidarity symbols as vehicles for evaluative practices of stance-taking, the paper explores how solidarity symbols function, first, as bonding icons able to construct affective alignment and a sense of community, and second, how these bonding icons construct the reader as aligned with specific ideology, contributing simultaneously to community-building and alienation, where not sharing the dominant frame of mourning manifests as contestation. The findings reveal, first, how solidarity symbols have the capacity to serve as templates of affect for subsequent tokens; in addition to the iterations replicating the function and form of popular solidarity symbols (like #JeSuisCharlie), there is also a transmission of affect and stance. Second, as individual commemorative acts are always embedded in wider socio-cultural imagination, and therefore cannot escape significations regarding grievability of life, solidarity symbols contribute to affect alienation and not only affective communion. Third, as circulation of solidarity symbols contributes to the visual representation of “us” with an implicit presence of the Other, solidarity symbols can be viewed as struggles for recognition. Solidarity symbols operate within wider regimes of visibility where issues of recognition speak to issues of grievability. It is therefore important to consider the ways in which the meanings embedded in solidarity symbols are constructed and what these meanings are

Global Hegemony and the South : Experiences of Bangladesh, a Peripheral Economy

Global hegemony is about a one-way relationship, an unequal exercise of power by one or a few persons over many others, a concentration of wealth and power in some parts of the world at the expense of many. This scenario of global hegemony goes against the real spirit of the globalization process. Because of the hegemonic relationship, globalization becomes monopolization, a system of unequal opportunities, wastage, plunder and coercion. There are two major interpretations of the term Globalization. The two appear to conflict with, and even oppose, each other. The first one -the mainstream view- considers globalization as the rational outcome of global economic progress. This view describes it as a process of (i) expansion of free trade; (ii) further integration of world economies; (iii) increased communication amongst different regions; (iv) faster diffusion of knowledge; (v) increasing mobility of capital and labor; (vi) increasing competition; and (vii) emergence of a global economy/global market. Supporters of this view believe that there is no alternative (TINA) to this. (...)Introduction Legacy of Bangladeshs Economy and Polity Integration with the Global Economy: Factors and Actors Initial Stage World Banks Support and Agenda From Krug to PRSP The direction of the Economy: Polarization, Decomposition and New Formation Transition from an Agricultural to a Service Economy: Malls over Mills Manufacturing: Upwards and Downwards Expansion of Trade Women in the Labor Market Rural Non-Farm Activity Increase in Market Orientation From Multicrop to Monocrop Urban Informal Sector Communication Foreign Direct Investment NGO: New Corporate Body Criminal Economy From Poverty to Poverty Class Composition Conclusion: Growth and Erosion, Affluence and Poverty Reference

Educational equality from a welfare state perspective: the Logic of the Welfare State Regimes in educational policy and structures

Abstract. The cross-national study of educational equality and comparison between countries and education systems enables a diverse study of which factors play a role in the reduction or increase of inequalities in education, and the extent to which the countries education systems reproduce social stratification in the context of educational outcomes. This thesis explores the following research questions: Can countries be grouped according to their educational equality along the same lines as typologies of welfare state regimes? Are educational regimes discernible? And, if so, how do they relate to the logic of the welfare state typologies regarding equal opportunity in the institution of education? The methods used in this thesis are comparative. The data collected is empirical and comparative, through the use of a priori comparative cross-national quantitative research on educational institutions and educational equality. In the discussion section hermeneutic-critical analysis is applied to the theory and empirical findings. Based on recent research and data four educational regimes are found, and named the social democratic, liberal, conservative and Mediterranean educational regime. Each regime is discussed in terms of their educational policy and structures, and the resulting outcomes regarding educational equality. I analyze how the educational regimes relate to the logic of the welfare state typologies regarding equal opportunity. I also consider exceptions to the logic and possible criticism toward the classification of educational regimes.Tiivistelmä. Kansainvälinen tutkimus koulutuksellisesta tasa-arvosta ja maiden ja koulutusjärjestelmien välinen vertailu mahdollistavat monipuolisen tutkimuksen tekijöistä, jotka vaikuttavat tasa-arvon vähentymiseen tai lisääntymiseen koulutuksessa, ja siitä missä määrin maiden koulutusjärjestelmät mallintavat sosiaalista stratifikaatiota oppimistulostensa kontekstissa. Tämä pro gradu vastaa tutkimuskysymyksiin: Voidaanko maita luokitella koulutuksellisen tasa-arvoisuutensa puolesta, samalla tavalla kuin hyvinvointivaltiohallintomalleja? Voidaanko aineistosta havaita koulutuksellisia hallintomalleja? Ja, mikäli näin on, miten koulutukselliset hallintomallit suhteuttavat hyvinvointivaltiohallintomallien johdonmukaista tulkintaa, ns. logiikkaa, mahdollisuuksien tasa-arvosta (equality of opportunity) koulutusinstituutioissa? Tutkimuksessa käytetään vertailevia menetelmiä. Kerätty aineisto perustuu empiiriseen vertailevaan ja kvantitatiiviseen a priori aineistoon koulutusinstituutioista ja koulutuksellista tasa-arvosta. Teorian ja empiirisen aineiston tulkinnassa käytetään hermeneuttis-kriittistä otetta. Viimeisimpien tutkimusten ja aineistojen perusteella löydän neljä koulutuksellista hallintomallia, jotka nimeän sosiaalidemokraattiseksi, liberaaliksi, konservatiiviseksi ja välimerelliseksi koulutukselliseksi hallintomalliksi. Koulutukselliset hallintomallit kuvataan niiden koulutuspolitiikan ja koulutusjärjestelmien, sekä oppimistulosten tasa-arvoisuuden osalta. Tulkitsen miten ne suhteuttavat hyvinvointivaltiomallien logiikkaa mahdollisuuksien tasa-arvon puitteissa. Tarkastelen myös logiikasta poikkeavia tuloksia, sekä mahdollista kritiikkiä koulutuksellista hallintomalliluokittelua kohtaan