80 research outputs found
Reitinhakualgoritmien toiminnan optimointi tieaineistolla
Tiivistelmä. Nopeimman reitin haku tieaineistolla on osa monien ihmisten arkipäivää esimerkiksi käytettäessä mobiililaitteita. Optimaalisen reitin haku kahden pisteen välillä on aihe, josta on olemassa paljon aiempaa tutkimustietoa. Klassisia algoritmeja, jotka ratkaisevat nopeimman reitin ongelman graafissa ja joita voidaan hyödyntää myös tieaineistolla ovat Dijkstran algoritmi ja A* -algoritmi. Uusimmissa tutkimuksissa on kehitetty nopeita algoritmeja, joille tarvittava reittiaineisto esikäsitellään nopeuden parantamiseksi. Tämän työn keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää, miten klassisia reitinhakualgoritmeja voidaan optimoida Suomen kattavalla Digiroad-tieaineistolla aiemmasta tutkimuksesta löytyvin menetelmin. Työssä tutkitaan tietorakenteiden optimointia tieaineistolle, keskinopeuden käyttöä heuristiikkana matka-ajan optimoinnissa sekä miten tieaineiston metadataa voidaan hyödyntää algoritmien optimoinnissa. Saatuja tuloksia verrataan esikäsittelyä hyödyntäviin algoritmeihin.
Kirjallisuuskatsaus sisältää käsittelyn klassisista reititysalgoritmeista, tieaineiston erityispiirteistä sekä miten esikäsittelyä hyödyntävien menetelmien kehitys on vaikuttanut tutkimukseen. Lisäksi käsitellään tietorakenteiden roolia reititysalgoritmien toiminnassa sekä millaisia tuloksia eri optimointimenetelmien yhdistelmillä on saatu. Tämän työn tutkimusmenetelmänä on suunnittelutiede (Design Science). Menetelmän avulla luotu artefakti lukee Digiroad-aineistoa ja toimii yhtenäisenä alustana kolmelle erilaisille koejärjestelylle, jotka vastaavat esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Jokaisessa koejärjestelyssä kerättiin tietoa algoritmien toiminnassa suorituskyky ja laatumittareilla käyttäen viittäsataa satunnaisesti valittua pisteparia.
Tietorakenteiden ja algoritmien koejärjestelyn keskeisenä tuloksena havaittiin A* -algoritmin suoriutuvan 3,59 kertaa nopeammin kuin Dijkstran algoritmi Digiroad-aineistolla. Lisäksi tietorakenteiden käytännön toteutuksella on suuri vaikutus algoritmien nopeuteen. Binäärikeon toimintaa optimoimalla voitiin parantaa reitityksen nopeutta A* -algoritmilla 6,43 kertaisesti verrattuna perinteiseen binäärikekoon. Keskinopeutta käsittelevässä koejärjestelyssä tutkittiin A* -algoritmin heuristiikkaa ja millä arvioidulla keskinopeudella saadaan parhaat tulokset heuristiikassa linnuntietä hyödyntäen. Paras tasapaino reititysnopeuden ja optimaalisesta reitistä poikkeaman välillä saavutettiin arvoilla 70–90 km/h. Tällöin poikkeama oli 0,03–1,61 % optimaalisesta ratkaisusta reititysajan ollessa 3,54–14,84 kertaa parempi kuin referenssinä toimineessa Dijkstran algoritmissa. Kolmannessa koejärjestelyssä hyödynnettiin Digiroad-aineiston metatietoja luomalla niiden pohjalta erilaisia kaksitasoisia hierarkkisia algoritmeja käyttäen pohjana A* -algoritmia ja aiempien koejärjestelyjen tuloksia tavoitteena parantaa reititysaikoja. Tulokset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Laadukkaimmilla algoritmeilla saavutettiin 14,25–18,27 kertainen parannus Dijkstran algoritmiin verrattuna poikkeaman optimaalisesta reitistä ollen 0,79–0,92 %. Nopeimmilla algoritmeilla saavutettiin 26,36–37,54 kertainen parannus Dijkstran algoritmiin, mutta poikkeama optimaalisesta reitistä oli tällöin 2,60–3,21 %. Tutkituilla algoritmeilla voidaan lähestyä nopeudeltaan yksinkertaisia esikäsittelyä hyödyntäviä algoritmeja, jos poikkeama optimaalisesta reitistä on hyväksyttävissä
Turvapuistot työturvallisuuskoulutuksen oppimisympäristöinä
Turvapuisto –konsepti on uudenlainen työturvallisuusinnovaatio, joka mahdollistaa eri toimijoiden aktiivisen osallistumisen työturvallisuuskoulutuksiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kahden suomalaisen työturvallisuusalan uudenlaisen innovaation, eli turvapuiston (Espoo, perustettu 2009 ja Oulu, perustettu 2014) toiminnan ja koulutusten vaikuttavuutta työturvallisuuteen ja työturvallisuusosaamisen kehittymiseen. Hanke on monimenetelmällinen tutkimuskokonaisuus, jossa kerättiin sekä kvalitatiivista haastattelutietoa että kvantitatiivista yrityskohtaista työtapaturmatietoa. Lisäksi kerättiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista Työturvallisuusilmapiiritietoa kyselyllä. Tutkimuksessa oli kuusi kohdeyritystä, jotka edustivat talonrakennusta, korjausrakentamista ja palvelualaa. Turvallisuushavaintojen määrä on noussut voimakkaasti erityisesti kolmen viimeisen vuoden ajalla. Tapaturmataajuus on laskenut samanaikaisesti kohdeyrityksissä. Tämä on myös aikajakso jolloin Turvapuisto Pohjois-Suomi on ollut toiminnassa, mikä tarjoaa mahdollisuuden pohdinnalle kytkeytyvätkö myönteinen kehitys ja turvapuistovierailut toisiinsa
Electrocardiogram as a predictor of sudden cardiac death in middle-aged subjects without a known cardiac disease
Background: Abnormal 12 lead electrocardiogram (ECG) findings and proposing its ability for enhanced risk prediction, majority of the studies have been carried out with elderly populations with prior cardiovascular diseases. This study aims to denote the association of sudden cardiac death (SCD) and various abnormal ECG morphologies using middle-aged population without a known cardiac disease. Methods: In total, 9511 middle-aged subjects (mean age 42 +/- 8.2 years, 52% males) without a known cardiac disease were included in this study. Risk for SCD was assessed after 10 and 30-years of follow-up. Results: Abnormal ECG was present in 16.3% (N = 1548) of subjects. The incidence of SCD was distinctly higher among those with any ECG abnormality in 10 and 30-year follow-ups (1.7/1000 years vs. 0.6/1000 years, P 100', left ventricular hypertrophy, and T-wave inversions were the most significant independent ECG risk markers for 10-year SCD prediction with up to 3-fold risk for SCD. Those with ECG abnormalities had a 1.3-fold risk (95% CI 1.07-1.57, P - 0.007) for SCD in 30-year follow-up, whereas QRST-angle > 100 degrees, LVH, ER 0.1 mV and 0.2 mV were the strongest individual predictors. Subjects with multiple ECG abnormalities had up to 6.6-fold risk for SCD (P <0.001). Conclusion: Several ECG abnormalities are associated with the occurrence of early and late SCD events in the middle-age subjects without known history of cardiac disease. (C) 2018 The Authors. Published by Elsevier B.V.Peer reviewe
The Association of Atrial Fibrillation Before Percutaneous Coronary Intervention With 1-Year Outcome in ST-Elevation Myocardial Infarction Patients
Cited by: 1; All Open Access, Gold Open Access, Green Open AccessPeer reviewe
Asystole episodes and bradycardia in patients with end-stage renal disease
Background Knowledge of arrhythmias in patients with end-stage renal disease (ESRD) is mainly based on ambulatory electrocardiography (ECG) studies and observations during haemodialysis (HD). We used insertable cardiac monitors (ICMs) to define the prevalence of arrhythmias, focusing on bradyarrhythmias, in ESRD patients treated with several dialysis modes including home therapies. Moreover, we assessed whether these arrhythmias were detected in baseline or ambulatory ECG recordings. Methods Seventy-one patients with a subcutaneous ICM were followed for up to 3 years. Asystole (>= 4.0 s) and bradycardia (heart rate = 4 beats) episodes, ventricular tachyarrhythmias and atrial fibrillation (AF) were collected and verified visually. A baseline ECG and a 24- to 48-h ambulatory ECG were recorded at recruitment and once a year thereafter. Results At recruitment, 44 patients were treated in in-centre HD, 12 in home HD and 15 in peritoneal dialysis. During a median follow-up of 34.4 months, 18 (25.4%) patients had either an asystolic or a bradycardic episode. The median length of each patient's longest asystole was 6.6 s and that of a bradycardia 13.5 s. Ventricular tachyarrhythmias were detected in 16 (23%) patients, and AF in 34 (51%) patients. In-centre HD and Type II diabetes were significantly more frequent among those with bradyarrhythmias, whereas no bradyarrhythmias were found in home HD. No bradyarrhythmias were evident in baseline or ambulatory ECG recordings. Conclusions Remarkably many patients with ESRD had bradycardia or asystolic episodes, but these arrhythmias were not detected by baseline or ambulatory ECG.Peer reviewe
Electrocardiographic Risk Markers of Cardiac Death : Gender Differences in the General Population
Background Cardiac death is one of the leading causes of death and sudden cardiac death (SCD) is estimated to cause approximately 50% of cardiac deaths. Men have a higher cardiac mortality than women. Consequently, the mechanisms and risk markers of cardiac mortality are not as well defined in women as they are in men. Aim The aim of the study was to assess the prognostic value and possible gender differences of SCD risk markers of standard 12-lead electrocardiogram in three large general population samples. Methods The standard 12-lead electrocardiographic (ECG) markers were analyzed from three different Finnish general population samples including total of 20,310 subjects (49.9% women, mean age 44.8 +/- 8.7 years). The primary endpoint was cardiac death, and SCD and all-cause mortality were secondary endpoints. The interaction effect between women and men was assessed for each ECG variable. Results During the follow-up (7.7 +/- 1.2 years), a total of 883 deaths occurred (24.5% women, p 110 ms (p = 490 ms and T-wave inversions predicted SCD (p <0.047 and 0.033, respectively). In the interaction analysis, LVH (HR: 2.4; 95% CI: 1.2-4.9; p = 0.014) was stronger predictor of primary endpoint in women than in men. Conclusion Several standard ECG variables provide independent information on the risk of cardiac mortality in men but not in women. LVH and T-wave inversions predict SCD also in women.Peer reviewe
- …