Measuring the effects of local food on a regional economy : regional agro-economic model (RegAE) - an extended input-output approach

This study focuses on the concept of local food, from a regional and structural economics perspective. The empirical research concerns the effects of changes in foodstuff demand, food industry and agricultural production in South-Savo region, in rural eastern Finland. The research is carried out by constructing and utilising Regional agro-economic model (RegAE)

'Mourning for America' : Donald Trump's Climate Change Policy

Donald Trump projects slogans more than strategy, yet his administration has moved quickly and with vigour to dismantle existing climate policies in the United States. As this analysis underlines, a robust system of political checks and balances will constrain the domestic deregulatory agenda, although Trump’s actions may disturb the delicate balance of interests in international climate negotiations. A long view on the legal and political system of the United States – from the ideological foundations of American political reaction to the federal constitution and its Madisonian separation of powers – is necessary to understand whether the policy direction charted by the current administration can prevail. At first glance, the scale of regulatory roll-back appears unprecedented. Procedural and judicial limitations on federal powers that long predate awareness of climate change may nonetheless afford existing climate action surprising resilience against deconstruction. Still, the cumulative effects of deregulation, budget cuts, and personnel choices will eventually impact the scale and speed of US decarbonization. At the diplomatic level, severely diminished contributions to international climate finance will impact the political dynamic in international climate negotiations, while a disengaged US is likely to have an unsettling effect on the stocktaking and periodic review processes under the Paris Agreement. Some of these effects can be compensated by market forces and invigorated action by cities and states. Meanwhile, the underlying politics in the US remain as partisan as ever. Even if contemporary policy decisions prove to be temporary outliers, a sobering insight from this analysis is that science denialism and political opportunism will surface time and again in the US public debate on climate change

Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus : Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa

Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntien vakautta ja turvallisuutta. Tässä hankkeessa selvitettiin ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksia Suomen erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ja selvitettiin, miten kokonaisturvallisuuden malli sopii tunnistettuihin vaikutuksiin varautumiseen. Tutkimuksessa muodostettiin Suomeen sopiva ilmastoturvallisuuden jäsennys, joka jakautuu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin. Suorat vaikutukset viittaavat luonnonilmiöihin ja niiden aiheuttamiin, ihmisiin ja infrastruktuuriin kohdistuviin vahinkoihin. Ketjuuntuvissa vaikutuksissa ilmastotekijät yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin ilmiöihin, ja siirtymävaikutukset liittyvät ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta syntyviin seurauksiin. Jäsennyksen avulla tutkimuksessa tunnistettiin mahdollisia elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvia turvallisuusvaikutuksia, ja niiden pohjalta kehittämiskohteita varautumisessa. Hankkeen suosituksia ovat esimerkiksi: hallinnonalojen ja eri toimijoiden välisen vuoropuhelun lisääminen, osaamisen kehittäminen sekä ilmastonmuutokseen että kriisien hoitoon liittyen, ilmastonmuutoksen parempi huomioiminen ennakoinnissa ja kokonaisturvallisuuden suunnittelussa, toimintaympäristön kriittisten kehityskulkujen seuranta sekä aloitteellisuus kv-ilmastoturvallisuuskeskustelussa

Ruokajärjestelmämalli lähiruoan kestävyyden monitieteiseen tutkimukseen

Paikallinen ruokajärjestelmä, lähiruoka, on erityisesti globaalistuvan ruokajärjestelmän vastakohtanakiinnostava tutkimuskohde. Ruokajärjestelmän paikallistamisella tavoitellaan ruoan tasaveroista jayhteisöllisesti omatoimista saavutettavuutta, taloudellista ruokaturvaa sekä vastuullisuutta ruoan tuotannonluonnonvaroista ja tuotantoympäristöstä. Nämä tavoitteet liittyvät läheisesti väestö-, talous-, ympäristö- jakulttuurisiin kysymyksiin analyysin mittakaavasta riippumatta.Olemme tutkineet ruokajärjestelmän paikallistamisen vaikutuksia ja siihen liittyviäoppimishaasteita kunta- ja maakuntatasolla Etelä-Savossa. Tämänkaltainen kansallista mittakaavaapaikallisempi lähiruoka-ajattelu ilmaantui etenkin maaseudun toimijoiden hankkeisiin 1990-luvunloppupuolella reaktiona maaseudun elinolojen ja -keinojen taantumiseen. Hankkeessa kehitimmemonitieteiseen kommunikointiin ja tieteiden-väliseen yhdistämiseen tähtäävän käsitteellisen LOFOjärjestelmämallin. Mallissa ruokajärjestelmän ajatellaan muodostuvan kolmesta osajärjestelmästä, jotkaolivat yhteiskunnallis-taloudellinen, biofysikaalinen sekä toiminnan osajärjestelmä.Yhteiskunnallis-taloudellinen osajärjestelmä sisältää normatiivisen ja taloudellisen 'ympäristön',samaan tapaan kuin biofysikaalinen osajärjestelmä sisältää fyysisen ja biologisen ympäristön. Näidenehdoilla, niihin sopeutuen ja niitä muuntaen kaikki toiminnan osajärjestelmän osakkaat tuottajasta ruoankuluttajaan toimivat ja tekevät ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä. Teimme jokaista osajärjestelmääkoskien menetelmällisiä rajauksia ja valintoja, ja toteutimme osajärjestelmäkohtaiset osatutkimuksetmenetelmällisesti erillisinä tieteenalakohtaisina harjoitelmina. Näin ollen tuloksemme ovat ikäänkuinnäytteitä tai palasia systeemimallin tarjoamaan kokonaisvaltaisempaan palapeliin.Toiminnan osajärjestelmään sisältyy keskeisen tärkeänä ruokajärjestelmään osallisten 'voimaannuttaminen'sekä lisäksi prosessi, jossa paikalliset yhteisöt neovottelevat yhteisestä tulevaisuudestaan jatunnistavat sen mahdollisuuksia. Lisäksi tuloksemme tukevat ruoan 'valuma-alue' (foodshed) -ajattelua: onvälttämätöntä sisällyttää sekä maatilojen ja maaseudun ruoan 'lähde'- (source) että taajamien ja kaupunkienruoan 'kohde'- (sink) alueet paikallisen järjestelmän rajauksen sisään

Soft Law, Hard Law, and the North-South Politics of Climate Change

The objective of this dissertation is to contribute to our understanding of global governance, using the concepts of hard law and soft law to analyze international agreements that are developed as tools of global governance. They can be placed on a continuum from ideal hard law treaties to the vaguest and voluntary soft law. This dissertation presents an analytical framework for comparing legal arrangements on different positions along the continuum. The framework focuses on two overarching evaluative criteria; effectiveness and legitimacy. Both are further divided into sub-components that can be evaluated contextually. To complement the general theoretical discussion, the dissertation includes three focused empirical case studies on the relationships between hard law and soft law in global climate governance. In order to gain further understanding of international agreements, the thesis makes three central and overarching claims. I argue that the legalization continuum offers an academically solid and policy-relevant approach to international agreements, contrary to some other suggested categorizations. I also call for both a comprehensive and practice-oriented analytical approach for further research into whether and how the characteristics of law in global governance matter. Comprehensiveness means that the analysis should take into account both rationalist and constructivist insights, keeping in mind that the key evaluative criteria, effectiveness and legitimacy, are deeply intertwined. The related claim of practice-orientation is that in order to have relevance, this analysis must be firmly embedded in the political context, most notably North-South politics. Applying the comprehensive and practice-oriented research approach, the dissertation presents three empirical case studies. First, the study elaborates how the soft-hard law dynamics are crucially important in the domestic/foreign policy interface of major developing countries, through a case study of Indian climate politics. Second, the results indicate that non-UN soft law being used to exert influence on the negotiations within the UN context. Lastly, the thesis argues that while the developing country interests are both converging and diverging, the increasingly conflicting interests, as well as the very slowly eroding common identity, are leading to increased challenges to South unity.Tutkimus tarkastelee globaalia hallintaa ja hyödyntää käsitteitä soft law ja hard law kansainvälisten sopimusten arvioimiseen. Kansainväliset sopimukset voidaan asettaa jatkumolle, jonka toisessa päässä on ideaali, oikeudellisesti sitova ja velvoittava sopimus sekä toisessa epämääräinen ja vapaaehtoinen julkilausuma. Tutkimus esittelee analyyttisen viitekehyksen, jonka avulla erilaisia oikeudellisia vaihtoehtoja voidaan verrata toisiinsa tällä jatkumolla. Viitekehys keskittyy kahteen olennaiseen kriteeriin: sopimuksien vaikuttavuuteen ja legitimiteettiin. Molemmat kriteerit voidaan jakaa pienempiin osiin ja arvioida omassa politiikkaympäristössään. Teoreettisen keskustelun lisäksi tutkimus sisältää kolme rajatumpaa tapaustutkimusta erilaisten globaalihallinnan muotojen ominaisuuksista kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Tutkimus esittää kolme yleistä väitettä, joiden avulla voimme saavuttaa paremman ymmärtämyksen globaalihallinnan muodoista ja kansainvälisistä sopimuksista. Se osoittaa, että jatkumo soft law hard law on sekä akateemisesti perusteltu että poliittisesti relevantti lähestymistapa kansainvälisten sopimusten arvioimiseen, toisin kuin eräät muut esitetyt lähestymistavat. Jatkotutkimuksen tulisi olla luonteeltaan laaja-alaista ja käytännönläheistä. Laaja-alaisuudella tarkoitetaan sitä, että sekä rationalistinen että konstruktivistinen näkökulma tulee ottaa huomioon arviota tehdessä, sillä kansainvälisten sopimusten vaikuttavuus ja legitimiteetti ovat tiukasti yhteen kietoutuneet. Käytännönläheisyydellä puolestaan viitataan siihen, että tutkimuksen tulee olla poliittisesti uskottavaa sen on otettava tarkoin huomioon kansainvälisen sopimusten poliittinen konteksti. Tutkimus soveltaa laaja-alaista ja käytännönläheistä lähestymistapaa kolmeen empiiriseen tapaustutkimukseen. Ensimmäinen tapaustutkimus osoittaa, miten ilmastopolitiikan oikeudelliset piirteet nousevat keskiöön Intian ulko- ja sisäpolitiikan rajapinnalla. Toiseksi, tulokset antavat ymmärtää, että YK:n ulkopuolisia prosesseja käytetään vaikuttamaan YK:n alaisiin neuvotteluihin. Kolmanneksi, tutkimus näyttää miten kehitysmaiden intressit ovat sekä yhtenevät että eriävät, mutta kehitysmaaryhmää on jatkuvasti vaikeampi pitää yhtenäisenä, koska maiden intressit kasvavat yhä vahvemmin erilleen ja niiden yhteinen identiteetti häipyy, tosin erittäin hitaasti

Measuring the effects of local food on a regional economy : Regional Agro-Economic Model (RegAE) : an extented input-Output approach : presentation at the Baltic Ecological and Recycling Agriculture (BERAS) seminar

vo

Fragmentation in International Law and Global Governance : A Conceptual Inquiry

This article examines the concept and metaphor of fragmentation and its underlying assumptions in international law and global governance. After engaging with fragmentation historically, we analyze current debates through five conceptual perspectives. Fragmentation is often perceived as a process, a gradation, a process with a single direction, a prognosis, and normatively as either loss or liberation. These interlinked tendencies carry conceptual implications, such as making fragmentation apparently inevitable or provoking positive revaluations of fragmentation in terms of differentiation. Furthermore, the conceptual coupling of fragmentation with modernity enhances these effects with an historical thesis. Consequently, fragmentation appears as a ubiquitous and necessary, rather than contingent, feature of modern law—a conceptual implication that may hinder empirical work, and that merits critical analysis.peerReviewe

Transparency in Multilateral Climate Governance: Ranking Countries by the Climate Transparency Adherence Index

Reporting and review arrangements are often portrayed as vital for keeping countries informed about each other’s climate intentions and actions. They are set in order to enhance accountability and mutual trust, ultimately securing more ambitious climate actions.This Briefing Paper provides an updated analysis of state engagement with the recent reporting requirements under the United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC). The analysis shows that the performance of countries continues to vary greatly. The full data of the research is available to be requested from the authors.Understanding current trends of engagement with reporting is crucial for informing the effective implementation of the Paris Agreement. Indeed, the Agreement calls for an “Enhanced Transparency Framework” to be implemented by 2024. This represents a major ramping up of transparency obligations, especially for developing countries.Significant challenges lie ahead in the implementation of ever more stringent transparency requirements. Political reluctance to report on national climate actions (or lack thereof) to multilateral institutions such as the UNFCCC is a likely obstacle to the functioning of the new transparency framework. Technical obstacles may also limit the disclosure of information.info:eu-repo/semantics/publishe