Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit koirien seulontanäytteissä 2012–2017

ESBL (Extended-spectrum beta-lactamase) eli laajakirjoiset beetalaktamaasit ovat pääasiassa Enterobacteriacae -heimon bakteerien, kuten Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae-bakteereiden tuottamia entsyymejä, joilla ne muuttuvat vastustuskykyiseksi tiettyjä beetalaktaami-ryhmän mikrobilääkkeitä vastaan. Beetalaktaamit, kuten penisilliinit ja kefalosporiinit, ovat yleisesti käytössä olevia mikrobilääkkeitä sekä lääketieteessä että eläinlääketieteessä. ESBL-bakteerit ovat yleistymässä eläimillä aiheuttaen ongelmia eläinlääkinnälle, sillä moniresistenttien bakteerien aiheuttamia infektioita on vaikea hoitaa. ESBL-bakteerit ovat myös zoonoottisia, eli ne voivat tarttua eläimestä ihmiseen ja toisin päin, aiheuttaen ongelmia myös kansanterveydelle. Tämä lisensiaatintutkielma on kaksiosainen: kirjallisuuskatsauksessa käsitellään ESBL:ää, riskitekijöitä ESBL-kantajuudelle sekä ESBL-bakteerien vastustamista ja ESBL-bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoa eläimillä aiempaan tutkimustietoon perustuen. Tutkimusosiossa tavoitteena oli selvittää Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion seulontanäytteistä vuosilta 2012-2017 ESBL:n ja AmpC:n yleisyyttä koirilla, ESBL/AmpC-bakteerien mikrobilääkeherkkyyksiä sekä mahdollisia riskitekijöitä ESBL/AmpC-kantajuudelle. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella hypoteesina oli, että etenkin mikrobilääkehoito sekä koiran alkuperämaa (tuontikoirat) lisäävät riskiä ESBL/AmpC:n kantajuudelle. Seulontanäytteitä oli yhteensä 523:sta koirasta. Potilaiden esitiedot ja seulontanäytteiden kiekkoherkkyysmääritysten tulokset oli koottu taulukkolaskentaohjelmaan. Riskitekijöitä (mikrobilääkitys- ja tuontitausta, ikä, sukupuoli) analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja mikrobilääkeherkkyydet määritettiin WHONET-ohjelmalla CLSI:n asettamien herkkyysrajojen perusteella. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvo oli p<0,05. Seulontanäytteistä ESBL-negatiivisia koiria oli 430 (82,2%) ja ESBL/AmpC-positiivisia koiria oli 93 (17,8%). ESBL-positiivisista 88:lla lajina oli E. coli ja kolmella K. pneumoniae, sekä kahdella Proteus mirabilis. E. coli-kannoista 50 % (n=44) oli moniresistenttejä ollen vastustuskykyisiä mikrobilääkkeille vähintään kolmessa eri mikrobilääkekategoriassa (yleisimmin beetalaktaamit, fluorokinolonit, trimetopriimi-sulfonamit ja tetrasykliinit). Osa kannoista (n=5) oli edellisten lisäksi vastustuskykyisiä myös gentamisiinia (aminoglykosidi) ja kloramfenikolia vastaan. Tutkimustulosten valossa todennäköisemmin sopivia mikrobilääkkeitä ESBL-bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon koirilla olisivat aminoglykosidit, kloramfenikoli ja tetrasykliini. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä mikrobilääkkeiden käytön tulisi aina perustua herkkyysmääritykseen. Se, että potilas oli mikrobilääkehoidolla näytteenoton aikana, osoittautui suojelevaksi tekijäksi ESBL/AmpC-kantajuudelle (OR 0,416, p=0,014). Tuontitaustan osalta ristitulosuhteeksi saatiin OR=1,608, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkittävä, vaikkakin lähellä sitä (p=0,073). Ikä ja sukupuoli eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi riskitekijöiksi ESBL/AmpC-kantajuudelle. Tulosten mahdollinen virhelähde on puutteelliset esitiedot etenkin mikrobilääkityksen ja tuontitaustan osalta. Kaikkien tulee kantaa vastuu taistelussa moniresistenttejä bakteereja vastaan. Tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat harkittu ja perusteltu mikrobilääkkeiden käyttö herkkyysmäärityksiin perustuen sekä hygieeniset toimintatavat potilaita hoidettaessa

From anxiety to enthusiasm : emotional patterns among student teachers

Studying to become a teacher is a highly emotional experience. Nevertheless, little is known about emotional patterns and emotional change. The aim of this study is to enhance the understanding of student teachers' academic emotions by exploring patterns of emotions experienced in emotionally loaded episodes. A total of 19 primary school student teachers were interviewed. The qualitative content analysis revealed five different emotional patterns: positive, negative, ascending, descending and changing. Most of the emotional patterns were positive or changing in nature. Yet all the emotional patterns were highly focused on studying and learning. Moreover, the patterns were experienced equally in short, medium-length and long episodes. Our study showed that emotional patterns were triggered by various task-related elements of teacher education: most commonly, fulfilled or unfilled expectations, sufficient or insufficient abilities, and experiences of social support received or not received.Peer reviewe

Socially embedded academic emotions in school

Peer reviewe

Primary and lower secondary students’ learning agency and social support

Making initiatives and having ownership over one’s learning is a key for applying and creating knowledge, acquiring new abilities, actively steering one’s life and the engaging in change in society. Understanding the preconditions for such learning should be in the core of designing learning environments and the primary interest of frontline learning research. This study focuses on exploring students’ sense of their learning agency in studying and the role of teacher and peer support in cultivating it. We examined how primary (grades 1-6) and lower secondary school students (grades 7-9) perceive their learning agency (LA), its relationship with the experienced teacher and peer support in studying. Also, differences between the girls and boys, and schools located in low and high SES neighborhoods was examined. We assessed the structure and level of learning agency by using a new measurement and explorative structural equation modeling (ESEM). Results show that learning agency consists of interdependent elements of motivation to learn, self-efficacy beliefs about learning and strategies for learning in meaning making, problem solving and scaffolding in studying. The experienced learning agency was related to social support experienced in several ways. Also differences in learning agency and social support in terms of grade level, gender and SES were detected. Results indicate that meaning making especially calls for intentional support from teachers in lower secondary grades and that girls and boys have partly different support needs in terms of cultivating strong sense of learning agency

Student teachers' emotional landscapes in self- and co-regulated learning

Self- and co-regulation are central elements in skillful student-teacher learning. Studies have confirmed the interrelation between positive academic emotions and student engagement in self-regulated learning. There are also indicators of student-teachers experiencing co-regulative learning activities as highly significant. Yet, we know surprisingly little about the emotional landscape of the self- and co-regulation of learning among student-teachers. Hence, in this study, we explore the kinds of academic emotions that primary school student-teachers experience during self- and co-regulated learning. Altogether 19 Finnish primary school student-teachers were interviewed. The data were qualitatively content analyzed. The results showed that both self- and co-regulated learning experiences were emotionally activating. Student-teachers reported primarily positive emotions (80%) in self- and co-regulated learning. The results also showed that positive activating emotions, such as enthusiasm, were emphasized in all regulatory phases: goal setting and task analysis, strategy use and monitoring, and reflection. Our findings on the high frequency of various positive emotions embedded in self- and co-regulated learning confirmed that positive activating emotions are essential elements in student-teachers self- and co-regulated learning. The findings imply that self- and co-regulated learning can trigger a positive cycle in student-teacher learning in terms of both emotions and productive learning.Peer reviewe

Hedelmöityshoitojen mahdollisuudet

Vertaisarvioitu. Teema : hedelmällisyys. English abstract.Hedelmöityshoidot suunnitellaan hedelmättömyyden syyn ja keston sekä naisen iän mukaan. ¬Niistä saa avun 80 % pareista, kun naisen ikä on korkeintaan 35 vuotta. Koeputkihedelmöityksessä joka neljäs yhden alkion siirto johtaa lapsen syntymään. Lasten perinataali¬tuloksissa on pieniä eroja spontaanisti hedelmöityneiden lasten tilanteeseen. Suomessa hedelmöityshoitoja saa sekä omilla että luovutetuilla sukusoluilla julkisilla ja yksityisillä klinikoilla.Peer reviewe

Digitalisaation edistämisen ohjelman loppuraportti

Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020-2023 oli yksi pääministeri Marinin hallitusohjelman digitalisaatiohankkeista. Ohjelman roolina on ollut erilaisten yhteistoimenpiteiden kautta ohjata, tukea ja kannustaa viranomaisia viemään kansalaisille ja yrityksille suunnattu palvelutarjontansa digitaaliseen palvelukanavaan. Ohjelmaan sisältyi hallitusohjelmasta myös digitaalisten julkisten palveluiden saavutettavuus ja riittävien palveluiden käytön tukipalveluiden turvaaminen kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Arvioinnin mukaan ohjelma on tuottanut hyödyllisiä tuotoksia, kuten työkaluja ja toimintamalleja, sekä vahvistanut kokonaiskuvaa julkishallinnon digikehittämisen kokonaisuudesta. Digikehittämisen tarpeiden ja pullonkaulojen täsmentyminen on tärkeää jatkokehittämisen kannalta. Ohjelman tuotosten vaikuttavuus on kuitenkin toistaiseksi ollut pistemäistä. Arviointi suosittelee, että ohjelmassa valmistuneiden tuotosten ja tulosten käyttöönottoa ja viemistä osaksi muuta kehitystyötä, kuten Digikompassia, jatketaan ohjelman päätyttyä

Yhteispeli koulussa - opas hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen

Yhteispeli on käytännöllisten toimintatapojen kokonaisuus tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseksi lapsille. Se sisältää johdonmukaisia ja koulun arkeen sopivia keinoja luokanopettajille ja rehtoreille lasten kehityksen tukemiseksi. Yhteispeli tarjoaa konkreettisia työtapoja koulun tavoitteellisen kehittämisen tueksi ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Se on hyödyllinen myös sivistysjohtajille, jotka pyrkivät uudistamaan alueensa koulujen toimintaa sekä ennaltaehkäisemään ja vähentämään koulutyötä kuormittavia ongelmia. Yhteispeli jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: työ luokassa, kodin ja koulun yhteistyö, koulun kehittäminen, toiminta työyhteisössä sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö. Yhteispeli on kehitetty kehityspsykologiseen, kasvatustieteelliseen ja lastenpsykiatriseen tietoon perustuen, yhteistyössä suomalaisten koulujen, lasten ja vanhempien kanssa

The emotional landscape of curriculum making

Abstract Our aim with this study was to gain a better understanding of the emotional landscape of curriculum making by exploring the variety of emotions embedded in shared sense-making about the national curriculum reform implementation at the district level. Focus group interview data were collected from 12 curriculum reform steering groups around Finland, that were responsible for orchestrating curriculum reform work at the district level. The data were qualitatively content analysed. The results showed that the local steering group members experienced a wide range of emotions in shared sense-making. Positive emotions were described slightly more often than negative emotions. The emotional landscape of the sense-making strategies applied in curriculum reform work varied depending on the strategy applied.publishedVersionPeer reviewe

Use of private gynaecologist does not relate to better prevention outcomes – An ecological analysis from Finland

BACKGROUND: Control of reproduction and prevention of reproductive health problems are important reasons for women to use health services, but the proper organisational level of service provision is not clear. The purpose of this study was to investigate whether visits to private gynaecologists correlate with better health outcomes and worse participation in organised screening for cancer programs. METHODS: This is an ecological analysis using municipalities and groups of women at 5-year age intervals within municipalities as study units. First, the Finnish municipalities (n = 452) were classified into three groups by the age-adjusted level of use of private gynaecologists. Secondly, each age group within municipalities was classified into tertiles by the level of private gynaecologist use. The outcomes were participation in cervical and organised breast cancer screening for cancer programmes, stage of gynaecological and breast cancers at diagnosis, and abortion rates and ratios. All data were obtained from national registers by groups at 5-year age intervals and by municipality. Raw and adjusted (age groups, and in some analyses, municipality social class index) odds ratios, total and by urbanity, were calculated. RESULTS: The proportions of women participating in cervical cancer and organised breast cancer screening for cancer were somewhat higher in the groups having a low use of private gynaecologists. The proportions of local cancers of all cervical, uterine, ovarian and breast cancers were similar in the three groups, even though the first analysis method suggested somewhat better results for the low-use group in case of cervical cancer and for the high-use group in case of uterine and breast cancer. The rates of induced abortion were higher in municipalities having a high use of private gynaecologists than in those having lower use. CONCLUSION: This ecological analysis suggests that frequent use of private gynaecologists relates somewhat to lower organised screening for cancer participation, and is not better in preventing abortions or in detecting cancer earlier. Our results suggest that a planned system relying mainly on general practitioners and public health nurses as the first line care providers is equally good for women's reproductive health as that in which specialists are used