I’m Ashamed to Admit but I Have Watched Dallas. The Value Hierarchy of TV Programs

Zadanie pt. „Digitalizacja i udostępnienie w Cyfrowym Repozytorium Uniwersytetu Łódzkiego kolekcji czasopism naukowych wydawanych przez Uniwersytet Łódzki” nr 885/P-DUN/2014 dofinansowane zostało ze środków MNiSW w ramach działalności upowszechniającej naukę

Death at the End of the Rainbow : Rethinking Queer Kinship, Rituals of Remembrance and the Finnish Culture of Death

In this dissertation, I study death and loss as part of queer and trans lives in Finland, focusing on queer kinship, rituals of remembrance and the Finnish culture of death. Theoretically, the study draws on feminist affect theories, queer theory, death studies and bereavement studies in an interdisciplinary fashion. Methodologically, the study utilises in-depth interviewing informed by feminist methodologies, scavenger methodology and qualitative content analysis. The main data of this study consists of interviews and written narratives of 14 bereaved LGBTQ people living in Finland. The recounted losses had taken place within the time period between the 1980s and the 2010s. In addition, the data includes e.g. legislative texts, church guidelines and online ethnography to contextualise the personal narratives of the interviewees with their larger cultural and societal context. The study produces new knowledge not only on death and loss, but also on the conditions of living queer and trans lives in Finnish society, particularly in terms of kinship, rituals and the different kinds of affective normativities related to them. The study reveals that the affective complexity of meaningful relationships affects LGBTQ people in a variety of ways when they experience losses within their families of origin, romantic partnership and other meaningful relations. Moreover, the study indicates that there are two institutions that have a prioritised role in the context of death in Finland: the official family and the Evangelical Lutheran Church. They are supported by Finnish legislation and church guidelines, but also by the positive affects of familiarity and appropriateness attached to them, providing them with affective power. This shows up, in particular, in traditional Finnish death rituals, in the domain of which the interviewees had experienced feelings of inclusion and exclusion. In addition, the interviewees had created private and shared rituals of remembrance. Following queer theory, I read them as examples of melancholic attachments that help the bereaved to live with grief. Furthermore, this study contributes both theoretically and empirically to the emerging field of queer death studies and raises a discussion on the possibilities of queer and trans culture of death in Finnish society.Tutkin väitöskirjassani kuolemaa ja menetystä osana queer- ja transihmisten elämää Suomessa. Tutkimukseni keskeisiä teemoja ovat queerit läheissuhteet, muistelurituaalit ja suomalainen kuolemankulttuuri. Teoreettisesti tutkimukseni nojaa feministisiin affektiteorioihin, queer-teoriaan, kuolemantutkimukseen ja suruntutkimukseen yhdistellen niitä monitieteisesti. Metodologisesti tutkimukseni hyödyntää feminististen metodologioiden ohjaamaa syvähaastattelua, keräilevää metodologiaa ja laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen pääaineisto koostuu 14 Suomessa asuvan HLBTQ-ihmisen haastatteluista ja kirjoituksista. Menetykset, joista haastateltavat kertoivat, olivat tapahtuneet 1980–2010 -luvuilla. Lisäksi aineisto sisältää mm. lakitekstejä, seurakuntien hautausohjeita ja internetetnografiaa, joiden avulla sidon haastateltavien tarinat osaksi laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista kontekstia. Tutkimus tuottaa uutta tietoa kuolemasta ja menetyksestä, mutta myös HLBTQ-ihmisten elämisen olosuhteista suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus paljastaa, että läheissuhteiden affektiivinen monimutkaisuus vaikuttaa HLBTQ-ihmisten kokemiin menetyksiin synnyinperheen, parisuhteen ja muiden läheisten ihmissuhteiden konteksteissa monin tavoin. Lisäksi tutkimus osoittaa, että virallinen perhe ja evankelis-luterilainen kirkko ovat suomalaisen kuolemankulttuurin priorisoituja instituutioita. Niiden asemaa tukee paitsi Suomen lainsäädäntö ja seurakuntien hautausohjeet, myös niihin kiinnittyneet tuttuuden ja sopivuuden kaltaiset positiiviset affektit, jotka antavat niille affektiivista valtaa. Tämä näkyy etenkin perinteisissä kuolemanrituaaleissa, joiden parissa haastateltavat kokivat mukaan ottamisen ja ulos sulkemisen tunteita. Haastateltavat olivat myös luoneet omia, yksityisiä ja jaettuja muistelurituaaleja, jotka luen queer-teoriaa seuraten esimerkeiksi melankolisista siteistä, jotka auttavat surevia elämään surun kanssa. Lisäksi tutkimukseni tarjoaa teoreettisen ja empiirisen kontribuution queerin kuolemantutkimuksen kehittyvälle kentälle ja herättää keskustelua queer- ja trans-spesifisen kuolemankulttuurin mahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa

Suomen energiapolitiikan kannatuskoalitiot : Kaksi totuutta energiapolitiikan vaatimuksista 2020-luvulle

Energiasta käyty keskustelu on luonteeltaan usein hyvin teknistä, mikä tekee siitä vaikeasti lähestyttävän politiikan osa-alueen. Energiapolitiikka vaatii myös hieman ymmärrystä esimerkiksi luonnontieteellisistä ja taloudellisista lähtökohdista. Näiden asioiden painottuminen antaa kuitenkin hieman virheellisesti kuvan politiikan osa-alueesta, joka perustuu teknisiin laskelmiin tuotantolaitoksista tai sähköverkkojen jännitteistä. Energiapolitiikka sisältää päätöksiä toki niistäkin, mutta näiden päätösten taustalla on yhtä paljon poliittisia arvovalintoja, kuin millä tahansa muulla politiikan alalla. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, minkälaiset näkemykset ja arvot ohjaavat Suomen energiapolitiikan toimijoita. Viitekehyksenä käytetään kannatuskoalitiokehystä, jonka mukaan toimijoiden näkemyksiin vaikuttavat heidän uskomusjärjestelmänsä, jotka koostuvat esimerkiksi arvoista ja ongelmakäsityksistä. Tutkimuskysymykset ovat: 1) onko Suomen energiapolitiikan alajärjestelmästä tunnistettavissa kannatus-koalitioita? ja 2) Millaisia mahdollisten kannatuskoalitioiden uskomusjärjestelmät ovat? Toimijoilta kysytään, millaiseksi he arvioivat suomalaista energiapolitiikkaa ja mitä asioita siinä tulisi heidän mielestään korostaa tulevaisuutta suunniteltaessa. Tavoitteena ei siten ole antaa tosiasiallisia ennusteita vaan esitellä, mitä toimijat itse toivovat energiapolitiikalta, ja minkälaiset arvot määrittävät politiikantekoa. Tutkimusaineisto koostuu 12 asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat ovat Suomen energiapolitiikan toimintaympäristössä vaikuttavia toimijoita, jotka työskentelevät valtionhallinnossa, politiikassa, tutkimusinstituuteissa ja ajatushautomoissa, järjestöissä ja yhdistyksissä. Menetelmänä on käytetty avoimia teemahaastatteluja. Haastateltu aineisto litteroitiin ja se analysoitiin sisällönanalyyttisesti. Aineistosta pyrittiin tunnistamaan toimijoiden jakamia näkemyksiä eli uskomuksia energiapolitiikan tavoitteista ja syistä näille tavoitteille. Haastattelujen perusteella tunnistettiin kaksi kannatuskoalitiota: talouskoalitio ja ympäristökoalitio. Molemmat koalitiot olivat samaa mieltä siitä, että energiapolitiikan tulee tulevaisuudessa perustua kestävyyteen: energialähteissä tulee suosia uusiutuvia energiamuotoja, jotka ovat fossiilisia energiamuotoja vähäpäästöisempiä. Kannatuskoalitioilla oli kuitenkin erilaisia uskomuksia siitä, mitkä politiikkakeinot ovat parhaita tavoitteen saavuttamiseksi. Talouskoalition käsitysten mukaan onnistunut energiapolitiikka tarkoittaa vähäpäästöistä energiantuotantoa, edullista hintaa ja hyvää toimitusvarmuutta. Kaksi viimeistä uskomusta ovat yhteydessä pyrkimykseen edistää teollisuuden kilpailukykyä ja talouskasvua. Ympäristökoalition mukaan kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene riittävän nopeasti kansainvälisellä tasolla. Suomen tulisi olla kunnianhimoisempi ja tehdä rohkeammin uudenlaisia ratkaisuja energiapolitiikassa. Uskomusjärjestelmästä nousevat vaatimukset ympäristön- ja luonnonsuojelusta sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä. Näiden erojen arvioitiin viitekehyksen mukaan johtuvan erilaisista uskomuksia, ongelmakäsityksistä ja kausaalisuhteista. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että 2020-luvun energiapolitiikassa keskustellaan siitä, miten yhdistää toisiinsa vaadittavat päästövähennykset ja myönteinen taloudellinen kehitys. Energiapoliittiseksi tavoitteeksi muodostuu siten luoda synteesi, jossa energian markkinaympäristö tukee uusien vähäpäästöisten innovaatioiden luomista, mutta ottaa silti huomioon olemassa olevat yritykset ja niiden kilpailukyvyn edistämisen. Tutkimuksen perusteella tämä olisi molempien kannatuskoalitioiden uskomusjärjestelmiä tukeva kehityslinja

Assembled policies: The Finnish case of restricted entitlement to early childhood education and care

In this article, we utilize an application of Deleuze and Quattari’s (1987) concept of assemblage to explore and better understand the interconnectedness and materiality of the policies of early childhood education and care (ECEC). To exemplify how directing our focus to assemblages can further the understanding of policies in the everyday life of families, we will present a Finnish case of entitlement to ECEC. Since 1996, children under school age have enjoyed the entitlement to full-day ECEC provided by local authorities. In 2016, the Finnish parliament enforced new legislation that allows municipalities to limit this entitlement to 20 hours per week unless the child’s parents work or study full-time. By drawing on interviews with parents of one-year-old children (n=14), we will illuminate the component parts of ECEC arrangements. The case offers empirical insights in terms of how constructing ECEC policies as “assembled” can aid us in contesting two beliefs that have a firm position in the public debate: the idea of the parent’s “free choice” and the notion of national policies having a hegemonic role in determining opportunities for agency