Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen kotona asuville muistisairautta sairastaville ja heidän puolisoilleen

Etenevät muistisairaudet ovat maailmanlaajuisesti merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä muistisairautta sairastavien määrä lisääntyy väestön ikääntyessä jatkuvasti. Nykyistä monipuolisemmalla kuntoutuksella voidaan tukea muistisairautta sairastavien kotona asumista ja näin vähentää yhteiskunnallisia kustannuksia. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kuntouttavan ryhmätoiminnan malli kotona asuville muistisairautta sairastaville ja heidän puolisoilleen. Työn tarkoituksena oli tukea ikääntyneiden muistisairautta sairastavien toimintakykyä ja kotona asumista. Opinnäytetyö koostui Joensuussa asuvien kohderyhmään kuuluvien pariskuntien ryhmätoimintaan liittyvien tarpeiden ja toiveiden kartoituksesta, pilottiryhmän moniammatillisesta suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tämän pohjalta kehitettiin ryhmätoiminnan malli. Toimeksiantajana toimi Karelia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan keskuksen Voimala-oppimis- ja palveluympäristö. Tarkoituksena on, että ryhmätoiminnan malli vakiintuu osaksi Voimalan toimintaa. Yhteistyökumppanina toimi Pohjois-Karjalan Muisti Ry. Kehitetty ryhmätoiminta koettiin toimivaksi ja hyödylliseksi, ja toiminnalla on edellytykset jatkua. Ryhmätoiminnan lähtökohtina olivat luontoteemaisuus, ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen sekä moniammatillisuus. Kehitetyn mallin toimivuutta voidaan testata muissa vastaavissa toimintaympäristöissä sekä työikäisillä muistisairautta sairastavilla. Lisäksi ryhmäläisten kokemuksia ryhmästä saaduista hyödyistä voisi kartoittaa jonkin aikaa ryhmän päättymisen jälkeen.Progressive memory disorders constitute globally a significant public health challenge, because the number of people with a memory disorder increases as the population ages. With more versatile rehabilitation practices compared to present ones, home-living of people with memory disorders can be supported, and thus public expenses can be reduced. The aim of this practise-based study was to develop rehabilitative group activities for home-living people with memory disorders and their spouses. The purpose of this study was to support functional ability and living at home among older people with memory disorders. In this study, the needs and wishes of couples belonging to the target group in Joensuu were explored and rehabilitative activities for a pilot group were planned, implemented and evaluated by a multidisciplinary team. Based on the pilot, a group activity model was developed. The study was commissioned by Karelia University of Applied Sciences, Centre for Social Services and Health Care, and carried out in co-operation with Pohjois-Karjalan Muisti Ry. The group activity model will be established as part of the learning and service environment Voimala of Karelia University of Applied Sciences. The type of group activity developed in this pilot study was considered functional and useful. Group activities were based on nature theme, comprehensive consideration of well-being and multi-disciplinary co-operation. Functionality of the model can be evaluated in other similar operational environments and among working-age people with memory disorders. Additionally, the experiences of participants on the benefits of the group activities could be examined later after the cessation of group activities

Deciduous wood chips as bedding material: Estimation of dust yield, water absorption and microbiological comparison

Dust yield, water absorbing capacity and airborne microbes of laboratory animal beddings made of deciduous wood were compared. Three different bedding materials, aspen, alder and birch, two chip sizes and effects of a softening treatment were studied. Overall dust yield from Chips was relatively low. Aspen should, however, be preferred to alder, because it was less dusty. Small (1 X 2 X 1 mm) aspen Chips yielded less inhalable dust than the large chips (4 X 4 X 1 mm). Water absorbing capacity was better in small chips than in large chips and could also be increased with a softening procedure. In this study softening of small aspen chips resulted in unacceptable high dust yield. Though alder had a better water absorbing capacity, aspen seems to soak up urine well enough during a normal change cycle

Elements That Contribute to Healthy Building Design

BACKGROUND: The elements that contribute to a healthy building are multifactorial and can be discussed from different perspectives. OBJECTIVES: We present three viewpoints of designing a healthy building: the importance of sustainable development, the role of occupants for ensuring indoor air quality, and ongoing developments related to indoor finishes with low chemical emissions and good fungal resistance. DISCUSSION: Sustainable design rediscovers the social, environmental, and technical values of pedestrian and mixed-use communities, using existing infrastructures including “main streets ” and small-town planning principles and recapturing indoor–outdoor relationships. This type of design introduces nonpolluting materials and assemblies with lower energy requirements and higher durability and recyclability. Building occupants play a major role in maintaining healthy indoor environments, especially in residences. Contributors to indoor air quality include cleaning habits and other behaviors; consumer products, furnishings, and appliances purchases, as well as where and how the occupants use them. Certification of consumer products and building materials as lowemitting products is a primary control measure for achieving good indoor air quality. Key products in this respect are office furniture, flooring, paints and coatings, adhesives and sealants, wall coverings, wood products, textiles, insulation, and cleaning products. Finishing materials play a major role in the quality of indoor air as related to moisture retention and mold growth. CONCLUSIONS: Sustainable design emphasizes the needs of infrastructure, lower energy consumption, durability, and recyclability. To ensure good indoor air quality, the product development for household use should aim to reduce material susceptibility to contaminants such as mold and should adopt consumer-oriented product labeling

Nuorten terveystietoisuus ja liikunta-aktiivisuus

Tutkimuksessa selvitetään, miten terveyteen liittyvien asioiden arvostaminen heijastuu nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa heidän liikuntakäyttäytymiseensä. Tutkimuksen aineistona on turkulaisille 14–28-vuotiaille nuorille (n = 689) keväällä 2013 tehty kysely, jossa koottiin tietoa heidän tämänhetkisestä elämäntilanteestaan, vapaa-ajanviettotavoistaan, hyvinvoinnistaan ja liikuntasuhteestaan. Tutkimustulosten mukaan nuorten vähäisessä liikunnan harrastamisessa ei ole kysymys tiedon puutteesta ja terveellisten elämäntapojen väheksymisestä. Terveysulottuvuus oli yleisesti ottaen tärkeä nuorten liikunta-aktiivisuuden taustatekijä. Liikunnallisesti aktiiviset pitivät monia terveellisiin elämäntapoihin liittyviä asioita hieman tärkeämpinä kuin vähemmän liikkuvat. Tytöt ja nuoret naiset arvostivat näitä tekijöitä poikia ja nuoria miehiä korkeammalle. Nuorilla oli myös vahva pyrkimys oman liikunta-aktiivisuutensa lisäämiseen

Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus: internetpohjainen tiedonkeruu ja palautejärjestelmä (ALTTI)

Tutkimuksessa kehitettiin kattava tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, jonka tavoitteena on hyvän, terveellisen ja turvallisen asuinympäristön edistäminen. Tutkimusprotokolla käsitteli keskeisiä asuinympäristön laatuongelmia (mm. sisäilman laatu, ympäristön epäpuhtaudet, kosteus- ja homevauriot, lämpö-, melu- ja ääniolot, ilmanvaihdon riittävyys, sekä asukkaiden kokemat terveys-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaitat). Kerätyn tietokannan avulla voidaan arvioida Suomen asuinrakennuskannan laatua asumisterveyden ja turvallisuuden näkökulmista, ja mallintaa sen yhteyttä asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Järjestelmä testattiin 3000 asuntokunnan satunnaisotoksessa, joka pyydettiin väestörekisterikeskukselta. Otokseen valittiin 18–75 -vuotiaita henkilöitä (yksi henkilö / asuntokunta). Näille henkilöille lähetettiin 100 kysymystä sisältävä kyselylomake postitse. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko postitse tai täyttämällä lomake internetissä. Vastausten perusteella heille annettiin mahdollisuus ottaa vastaan yksilöityä palautetta asuinympäristön terveys- ja turvallisuusnäkökulmasta huomioitavista seikoista. Yhteensä 1312 henkilöä vastasi kyselyyn (vastausprosentti 44 %), mutta heistä ainoastaan 80 vastasi internetin kautta. Tästä voidaan päätellä, että keräämällä satunnaisotantaan perustuvaa aineistoa pelkästään internetin välityksellä ei välttämättä tänä päivänä saavuteta hyvää vastausprosenttia. Vastaajista 433 (33 %) halusi palautetta vastauksiinsa liittyen. Vaikuttaa siltä, että palautteen saantimahdollisuus houkuttelee osaa ihmisistä vastaamaan ja hakemaan lisätietoa asumiskysymyksissä. Yhdistämällä väestörekisterikeskukselta saatu aineisto ja kyselyaineisto saatiin kootuksi laaja asumistietoaineisto, joka sisältää myös paikkatiedon. Jatkossa tätä aineistoa voidaan hyödyntää tutkittaessa asumiseen liittyvien tekijöiden suhdetta asukkaiden raportoimiin terveys-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittoihin. Järjestelmää voidaan edelleen kehittää jatkuvatoimiseksi tietojärjestelmäksi niin poikkileikkaus- kuin pitkittäistarkasteluissakin. Asiasanat: asumisterveys, asuinpaikka, kysely, paikkatieto, satunnaisoto