Varastopaikkojen käytön optimointi ja keräilyn simulointi

Logistiikka-alalla toimitettavien artikkelien määrän ja kilpailun alati kasvaessa varastojen käyttökapasiteetin sekä toiminnan tehostamisen tarve on korostunut. Tutkielman aihe tulee käytännön ongelmasta, jossa varastopaikkojen sisällön optimointi asiakastilausten keräilijöiden kulkeman matkan suhteen on haastavaa. Tuotesijoitteluun suunniteltu optimointialgoritmi mahdollistaa valittujen parametrien mukaan optimoidun keräilyreitin suunnittelun. Kohdeyrityksen varasto ja sen keruualue ovat laajat kattaen satoja lavapaikkoja. Tutkimusprojektin tarkoituksena on toteuttaa lajittelualgoritmi, joka järjestää saatavilla olevat tuotteet annettujen parametrien mukaisesti niiden optimoiduille paikoille. Optimoinnin tulosten arvioimiseksi on vertailtava sitä, millaiset erot erilaisten tuotesijoitteluiden välillä käytännössä on. Arvioinnissa on otettu huomioon kolme erilaista tuotesijoittelua: satunnainen tuotesijoittelu, varaston nykyinen sijoittelu sekä optimoinnilla saavutettu sijoittelu. Arviointimenetelmänä käytetään simulointia, jota varten on toteutettu erillinen simulointialgoritmi. Projektissa toimitettiin onnistuneesti myös prosentuaaliset arviot siitä, kuinka merkittävä hyöty uudella sijoittelulla voidaan saavuttaa nykytilanteeseen verrattuna. Optimoinnilla saavutettu hyöty on myös onnistuttu muuttamaan potentiaalisiksi kustannussäästöiksi. Kuten tuloksista käy ilmi, optimoitu asettelu voi vähentää liikkumiseen käytettyä matkaa nykyiseen verrattuna jopa 15% ja täysin satunnaiseen asetteluun verrattuna jopa 27%. 15 prosenttiyksikön säästö kuljetussa matkassa on kustannussäästöiksi muunnettuna noin 4,5% keskimääräisen varaston kaikista operatiivisista kustannuksista. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimuksia volyymiperusteisen tuotesijoittelun tehokkuudesta. Algoritmin ehdottamaan sijoitteluun siirryttäessä voidaan saada jopa vastaavaa hyötyä, kuin siirryttäessä satunnaisesta järjestyksestä varaston nykyiseen sijoitteluun. Aiempaa tutkimustietoa hyödyntäen, tutkielma esittelee uudenlaisen lähestymistavan aiemmin tunnettuun ongelmaan.As the number of delivered articles and general competition continues to grow in the logistics sector, the efficiency of warehouse capacity utilization and operations is emphasized more than ever. The subject of this thesis comes from a practical problem where storage location content optimization turned out to be challenging in respect of the distance traveled by order collectors. The optimization algorithm designed for item placement enables the design of an optimized collection route according to selected parameters. The target company's warehouse and its order collection area are vast, covering hundreds of storage locations. This research project implements a sorting algorithm that arranges items into their optimized locations according to the given parameters. In order to evaluate the results of the optimization, it is necessary to compare the differences between the different item placements in practice. In the evaluation, three different item placements have been taken into account: random item placement, currently used placement, and placement achieved through optimization. The evaluation method used is simulation, for which a separate simulation algorithm has been implemented. The project also delivers percentage estimates of how significant the achieved benefits with the new item placement compared to the current situation can be. The benefits of optimization have also been converted into potential cost savings. The results show that an optimized item placement can reduce the distance traveled by up to 15% compared to the current one and by up to 27% compared to a random placement. The savings of 15% in the total distance traveled converted into cost savings is approximately 4.5% of the total operating costs of the average warehouse. The results of the study align with previous studies on the effectiveness of volume-based item placement. By switching over to the placement proposed by the algorithm, one can achieve even the same benefits as changing from a random order to the current placement. Utilizing previous research data, the thesis introduces a new approach to an already known problem

Pelit talousosaamisen kehittämisessä

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin seurauksena huoli kuluttajien oman talouden hallinnasta nousi pinnalle, kun huomattiin sen puutteella olevan laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Oman talouden hallintaan liittyviä taitoja kutsutaan kuvaavammin talousosaamiseksi, mille ei ole vielä muodostunut yleismaailmallista määritelmää. Usein kuitenkin talousosaamisen määritelmissä keskiössä on taloudellinen tieto, jonka perusteella kuluttaja tekee taloudellisia päätöksiä, joita tarkastellaan taloudellisena käyttäytymisenä. Talousosaamiseen vaikuttavaksi taustatekijäksi luetaan mukaan myös asenteet talousosaamista kohtaan. Talousosaamisella on havaittu olevan kausaalisia vaikutuksia kuluttajien hyvinvointiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten varallisuuseroihin, minkä takia talousosaamisen edistäminen on saanut poliittista huomiota. Yksi talousosaamisen edistämisen työkalu on talousopetus, jonka on havaittu olevan tehokkainta oppilaitoksissa. Talousopetusta voidaan toteuttaa monilla eri tavoilla, joista pelit ovat yksi käytettävistä vaihtoehdoista. Tässä pro gradu -tutkielmassa on TAT talous ja nuoret ry:n toimeksiannosta toteutettu vaikuttavuustutkimus Taloussankari-pelin vaikutuksista yhdeksäsluokkalaisiin oppilaisiin. Tutkimuksessa vertailuryhmänä tavallisessa opetuksessa oleville on Taloussanakaria pelanneet oppilaat. Tutkimuksessa mitattiin pelin pelaamisen vaikutusta taloudellisen tiedon kertymiseen, itsearvioituun taloudelliseen käyttäytymiseen ja taloudellisiin asenteisiin, sekä koulun suoriutumista talousosaamiseen liittyvien teemojen osalta. Tuloksena havaittiin taloudellisen tiedon olevan merkittävästi parempi peliä pelanneilla ja oppimisen olleen voimakkainta etenkin pojilla. Taloudelliseen käyttäytymiseen ja taloudellisiin asenteisiin pelin pelaamisella ei havaittu olevan vaikutusta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat jo aikaisemmin tutkimuskirjallisuuden havaintoja taloudellisen tiedon opettamisesta ja tukevat pelipohjaisen oppimisen toteuttamista käytännön opetuksessa. Taloudellisen tiedon kertyminen oli odotettua voimakkaampaa, verrattuna aihepiirin muihin tutkimuksiin. Vastaajien pienen lukumäärän vuoksi otoskoko jäi pieneksi, minkä takia muita mahdollisia vaikutuksia ei tässä tutkimuksessa havaittu