Nuorten työtulot ja koulutus

1990-luvun lama laski eniten vähän koulutettujen nuorten palkkatasoa. Vähän koulutettujen nuorten työttömyys lisääntyi, mikä ohjasi heitä opiskelemaan. Laman jälkeen nuorten ja aikuisten palkkaerot ovat kaventuneet, selvimmin korkeasti koulutettujen keskuudessa. Kunnissa palkkaerot ovat olleet alhaisimmat, sillä kuntasektorilla aikuisten palkat ovat alemmat kuin TEL-aloilla ja valtiolla. TEL-aloilla nuorten keskipalkat ovat laman jälkeen hieman laskeneet. Julkaisussa kuvataan työssäkäyvien nuorten keskikuukausipalkan kehitystä 1990-luvun laman aikana. Julkaisu kuuluu vuonna 2004 päättyneeseen Monisteita-julkaisusarjaan, joka korvattiin Keskustelualoitteita-sarjalla

Finanssipolitiikka, valtionvelka ja velan kustannukset

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella, miten finanssipolitiikka eli valtion harjoittama tulo-, meno- ja velanottopolitiikka vaikuttaa valtion velkaan ja siitä maksettavan korkoon sekä yksityisen sektorin kulutuskäyttäytymisen kautta koko kansantalouden kokonaiskysyntään. Lähtökohtana oli löytää määritelmä finanssipolitiikan kestävyydelle. Finanssipolitiikka on kestävää, mikäli velan BKT-suhde on vakaa tai se laskee vallitsevin vero- ja menoperustein. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos valtio on velkaantunut liikaa tai jos velkaantumista ei ole saatu pysäytettyä, täytyy valtion saada budjettinsa (perusjäämän) ennemmin tai myöhemmin ylijäämäiseksi lyhentääkseen velkaansa. Jos finanssipolitiikassa on kestävyysongelma, finanssipolitiikan vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen ei ole aivan yksiselitteinen. Empiria on osoittanut, että finanssipolitiikka ei vaikuta aina keynesiläisen oppikirjamallin mukaan, vaikka näin melko yleisesti finanssipolitiikkaa suunniteltaessa oletetaankin. Jos valtiolla on paha velkaongelma ja talous on laskusuhdanteessa, taantuma saattaa jopa syventyä, kun budjettialijäämän kasvaessa yksityinen kulutus kääntyykin laskuun ja säästäminen lisääntyy kuluttajien odottaessa tulevaisuudessa veronkorotuksia tai julkisten menojen leikkauksia. Politiikkasuosituksena olisikin tällöin finanssipolitiikan kiristys, sillä finanssipolitiikan kiristys poistaisi nyt odotukset tulevaisuudessa tapahtuvasta vieläkin mittavammasta verojen kiristyksestä ja/tai menojen leikkauksesta ja vaikutus olisi ekspansiivinen eli kokonaiskulutusta lisäävä. Finanssipolitiikan kestävyysongelmaan vaikuttavat osaltaan myös valtion menoja kasvattavat velanhoitokustannukset, jotka ovat julkisen sektorin velkaantumisen myötä muodostuneet merkittäväksi menoeräksi valtion budjettiin. Fiskaalimuuttujat näyttävät vaikuttavan voimakkaimmin silloin, kun valtio oli korkeasti velkaantunut. Sekä velka–BKT-suhteen että perusjäämä–BKT-suhteen vaikutus velanhoitomenoihin osoittautui suuremmaksi silloin, kun maan julkisen velan BKT-osuus oli korkea (yli 60 %). Valtionvelan korossa ei ollut havaittavissa luottoriskipreemiota edes Belgian kaltaisen korkeasti velkaantuneen maan kohdalla. Tärkeimmät lähteet: Blanchard (1985): Debt, deficits and finite horizons. JPE. Blanchard – Chouraqui – Hagemann – Sartor (1990): The sustainability of fiscal policy: New answers to an old question. OECD Economic Studies No 15. Caselli – Giovannini – Lane (1998): Fiscal discipline and the cost of public debt service: some estimates for OECD countries. IMF Working Paper No 98/55. Perotti – Strauch – von Hagen (1997): Sustainability of public finances. CEPR Diskussion Paper Series No 1781

Study of sleep and evaluation of sumatriptan and rizatriptan in the acute treatment of migraine in children and adolescents

Migraine is a common disease in children and adolescents, affecting roughly 10% of school-aged children. Recent studies have revealed an increasing incidence of childhood migraine, but migraine remains an underrecognized and undertreated condition in the pediatric population. Migraine attacks are painful and disabling and can affect a child´s life in many ways. Effective drug treatment is usually needed. The new migraine drugs, triptans, were introduced at the beginning of the 1990s and have since been shown to be very effective in the treatment of migraine attacks in adults. Although they are widely used in adults, the acute treatment of migraine in children and adolescents is still based on paracetamol and nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Some children can control their attacks satisfactorily with simple analgesics, but at least one-third need more powerful treatments. When this thesis work commenced, hardly any information existed on the efficacy and safety of triptans in children. The study aim of the thesis was to identify more efficient treatments of migraine for children and adolescents by investigating the efficacy of sumatriptan nasal spray and oral rizatriptan compared with placebo in them. Sleep has an impact on migraine in many aspects. Despite the clinical relevance and common manifestation of sleep in the context of migraine in children, very little research data on the true frequency of sleep exist. As sleeping is so often related to childhood migraine, it can be a confounding factor in clinical drug trials of migraine treatments in children and adolescents. How the results of a sleeping child should be analyzed is under continual debate. The aim of the thesis was also to clarify this as well as to evaluate the frequency of sleeping during migraine attacks in children and factors affecting frequency. Both nasal sumatriptan and oral rizatriptan were effective (superior to placebo), and well tolerated in treatment of migraine attacks in children and adolescents aged 8-17 and 6-17 years, respectively. No serous adverse effects were observed. The results of this work suggest that nasal sumatriptan 20 mg and rizatriptan 10 mg can be effectively and safely used to treat migraine attacks in adolescents aged over 12 years if more effective drugs than NSAIDs are needed. No difference was observed in efficacy or safety of nasal sumatriptan and rizatriptan between children aged younger than 12 years and older children, but because the treated number of patients under 12 years is still small, more studies are needed before sumatriptan or rizatriptan can be recommended for use in this population. Sleeping during migraine attacks was very common, and most children at least occasionally slept during an attack. Falling asleep was especially common in children under eight years of age and during the first hour after the onset of attack. Children who were able to sleep soon after attack onset were more likely pain-free at two hours. Sleeping probably both improves recovery from a migraine attack and is a sign of headache relief. Falling asleep should be classified as a sign of headache relief in clinical drug trials when studying migraine treatments in children and adolescents.Migreeni on yleinen sairaus lapsilla ja nuorilla; noin 10 % kouluikäisistä lapsista sairastaa migreeniä. Esiintyvyys vaikuttaa olevan lisääntymässä, mutta lasten migreeni on kuitenkin edelleen alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus. Kohtaukset ovat usein hankalaoireisia, saattavat toistua useita kertoja kuukaudessa ja vaikuttavat merkittävästi lapsen elämänlaatuun kuten koulusuoriutumiseen, kaverisuhteisiin ja harrastuksiin. Tehokas lääkehoito migreenikohtauksen yhteydessä on yleensä tarpeen lapsillakin. Migreenin täsmälääkkeet, ns. triptaanit, ovat olleet käytössä aikuisten migreenin hoidossa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ne ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi ja ovatkin laajassa käytössä aikuisten migreenin hoidossa. Lasten ja nuorten migreeniä hoidetaan kuitenkin edelleen pääasiassa tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla. Osa lapsista saa niistä riittävän avun, mutta noin kolmasosa tarvitsee tehokkaampia lääkkeitä migreenikohtaustensa hoitoon. Kun tämä väitöskirjatutkimus aloitettiin, tietoa triptaanien tehosta tai turvallisuudesta lapsilla ja nuorilla ei ollut juuri lainkaan. Tutkimuksen tarkoituksena olikin löytää tehokkaampia hoitovaihtoehtoja lasten migreenin hoitoon tutkimalla sumatriptaani-nenäsumutteen ja ritsatriptaanin tehoa plasebohoitoon verrattuna lapsilla ja nuorilla. Uni ja nukahtaminen ovat sidoksissa migreeniin monin tavoin. Erityisen yleistä nukahtaminen vaikuttaa olevan lasten migreenikohtausten yhteydessä, mutta vain vähän tutkittua tietoa nukahtamisen todellisesta esiintymisestä on olemassa. Nukahtamisen yleisyyden vuoksi mm. kliinisten lääketutkimusten tulosten arviointi saattaa vaikeutua tutkittaessa migreenin lääkehoitoa lapsilla. On epäselvää kuinka nukahtaviin lapsiin tulisi suhtautua, jotta tutkimuksen tulokset eivät vääristyisi. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selventää tätä asiaa sekä selvittää nukahtamisen yleisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä lasten ja nuorten migreenikohtausten aikana. Sekä sumatriptaani-nenäsumute että ritsatriptaani todettiin plaseboon verrattuna tehokkaiksi ja hyvin siedetyiksi hoidoiksi 8-17-vuotiaiden (sumatriptaani) ja 6-17-vuotiaiden (ritsatriptaani) lasten ja nuorten migreenikohtausten hoidossa. Vakavia haittavaikutuksia ei esiintynyt. Tämän väitöskirjatyön tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että sumatriptaani-nenäsumutetta (20 mg) ja ritsatriptaania (10 mg) voidaan tehokkaasti ja turvallisesti käyttää yli 12-vuotiaiden nuorten migreenikohtausten hoitoon, jos tulehduskipulääkkeet ovat tehottomia. Tulokset alle 12-vuotiailla olivat samankaltaisia kuin vanhemmilla lapsilla, mutta koska hoidettujen potilaiden määrä nuoremmassa ikäryhmässä on vielä pieni, ovat lisätutkimukset tarpeen ennen kuin sumatriptaania tai ritsatriptaania voidaan suositella laajempaan käyttöön alle 12-vuotiaille lapsille. Nukahtaminen migreenikohtauksen aikana oli hyvin yleistä ja lähes kaikki lapset ainakin ajoittain nukahtivat kohtauksen aikana. Nukahtaminen oli erityisen yleistä alle 8-vuotiailla lapsilla ja ensimmäisen tunnin aikana kohtauksen alkamisen jälkeen. Lapset jotka nukahtivat pian kohtauksen alettua, olivat todennäköisemmin kivuttomia kahden tunnin kuluttua kohtauksen alkamisesta kuin ne jotka eivät nukkuneet. Nukkuminen todennäköisesti sekä parantaa kohtauksesta toipumista että on merkki kivun lieventymisestä. Nukahtaminen tulisikin tämän väitöskirjatyön perusteella tulkita merkiksi päänsäryn lievenemisestä kliinisissä lääketutkimuksissa kun tutkitaan migreenilääkkeiden tehoa lapsilla ja nuorilla

Yhteisöhoidon opas Helsingin Diakonissalaitoksen päihdevieroitusosastolle

Raisa Ahonen, Nina Korpivaara, Kati Saari Yhteisöhoidon opas Helsingin Diakonissalaitoksen päihdevieroitusosastolle Vuosi 2013 Sivumäärä 68 Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa opas yhteisöhoitoon Helsingin Diakonissalaitoksen päihde-vieroitusosaston työntekijöille. Oppaan tarve osastolle oli ajankohtainen, koska osastolla työskenteli vakituisten työntekijöiden lisäksi sijaisia sekä aika ajoin uusia työntekijöitä, joille yhteisöhoito ei välttämättä ollut tuttu. Opas toimii yhteisöhoidon perehdytyksen apuna sekä apuna itsenäiseen työskentelyyn tilanteissa, joissa sijaisia ei ehditä erikseen perehdyttää. Asiakkaat ovat katkaisuhoi-dossa vain kaksi viikkoa, joten hoito on saatava välittömästi käyntiin. Opinnäytetyö vastaa tutki-muskysymyksiin: Mitä yhteisöhoito tarkoittaa ja mitä se edellyttää päihdepotilaiden hoitoon osallis-tuvalta henkilökunnalta. Opinnäytetyön teoreettinen osuus koostuu yhteisöhoidon määritelmän lisäksi, mitä yhteisöhoito on käytännössä sekä mitä se vaatii henkilökunnalta. Työssä tarkastellaan myös päihdetyön kehitystä ja nykytilaa sekä dialogisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto opinnäytetyöhön saatiin yhteisöhoitoa käsittelevästä kirjallisesta materiaalista sekä jonkin verran yhteisöhoidon koulutuksen luentomateriaaleista. Lisäksi haastattelimme päihdevieroitusosaston osastonhoitajaa oppaan sisäl-löstä. Opinnäytetyötä aloitettaessa palaute aiheesta oli positiivista ja se koettiin tarpeelliseksi päihdekat-kaisuyksikköön. Oppaasta saatu hyöty näkyy kuitenkin vasta käytännössä, kun opas on saatu käyt-töön. Avainsanat: yhteisöhoito, yhteisöllisyys, päihderiippuvuusRaisa Ahonen, Nina Korpivaara ja Kati Saari Guidebook of community-based treatment for the detoxification ward of the Helsinki Deaconess Institute Year 2013 Pages 68 The purpose of this Bachelor´s thesis is to produce a guidebook of community-based care for the employees of the detoxification ward at the Helsinki Deaconess Institute. There was a need for this type of guidebook in the ward as lots of substitutes and also new employees were working at the unit and they were not necessarily familiar with community-based care. The guidebook helps as an aid both for the orientation of community-based treatment and when there is no time to orientate the substitute individually. The clients are in detoxification treatment only for two weeks which means that the treatment needs to be started immediately. The thesis answered the following study questions: What does community-based treatment mean and what does that require from the em-ployees of the detoxification ward. In addition to the definition of the concept of community-based treatment, the theoretical part of the thesis contains also information about community care in practice and what it requires from the employees. The current situation, the development of substance abuse work and engaging in dia-logue are also discussed in this thesis. The thesis has been conducted as a systematic literature review. The material for the thesis was collected from the written material that deals with community-based treatment and also from the lecture materials of community-based care. In addition, the head nurse of the detoxification ward was interviewed on the contents of the guidebook. The feedback was positive when we introduced the subject of the thesis in the detoxification ward. The guidebook was also considered useful and necessary. However, the actual benefit of the guide-book can only be seen once the guidebook has been taken in use in the unit. Keywords: community-based treatment, communality, substance abus

Eläkeikäisten kulutus Suomessa 1985–2012

Raportissa tutkitaan eläkeikäisten ja työikäisten kotitalouksien kulutusta eri elämänvaiheissa sekä niitä muutoksia, joita ikäryhmien suhteellisessa kulutuksessa on tapahtunut vuosien 1985 ja 2012 välillä. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistoja

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten : mahdollisuus vai tarve?

Tutkimuksessa tarkastellaan miten yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten kytkeytyy taloudellisiin mahdollisuuksiin ja miten lakisääteiseen eläketurvaan liittyvä luottamus tai epävarmuus heijastuu mahdollisiin säästämistarpeisiin. Tutkimusaineistona on Eläketurvakeskuksen Luottamus eläketurvaan -kyselyaineisto vuodelta 2014

Vanhuusköyhyyden jäljillä: kotitalouden rakenteen merkitys sukupuolten välisiin köyhyysriskieroihin kahdeksassa EU-maassa

Tutkimuksessa on vertailtu vanhuuseläkeikäisten naisten ja miesten välisiä köyhyysriskieroja kahdeksassa EU-maassa. Sukupuolten välisiä köyhyysriskieroja on tarkasteltu kotitalouden rakenne-erojen lisäksi eläkejärjestelmän erojen kautta