Suomen suhdannevaihteluiden tyylitellyt faktat

Tutkielman tavoitteena on kuvata Suomen suhdannevaihteluille tyypillisiä piirteitä eli niin sanottuja tyyliteltyjä faktoja. Yhdysvaltalaisessa tutkimuskirjallisuudessa tyyliteltyjä faktoja on laskettu erityisesti reaalisten suhdannevaihteluiden teoriaa kehitettäessä. Suomen suhdannevaihteluiden tyyliteltyjä faktoja ei ole aiemmin perusteellisesti tutkittu. Suomen aineistolla saatuja tuloksia on tarkoitus myös verrata Yhdysvaltojen tuloksiin, ja arvioida, mistä mahdolliset erot johtuvat. Aineistona on käytetty 37:ää Suomen taloutta kuvaavaa neljännesvuosittaista aikasarjaa. Suurin osa aikasarjoista kattaa vuodet 1960–2011, mutta aikasarjat alkavat viimeistään vuodesta 1975. Vuosille 1960–1971 neljännesvuosittainen huoltotase on tuotettu itse indikaattorimuuttujia painottamalla. Huoltotase-erien lisäksi tärkeimpiä tutkimuksessa tarkasteltavia muuttujia ovat työntekoa, tuottavuutta, palkkoja ja hintoja kuvaavat muuttujat. Vertailun helpottamiseksi Yhdysvaltojen osalta on käytetty myös samankaltaista aineistoa. Suurin osa tutkituista aikasarjoista on epästationaarisia, joten niistä on ollut tarpeen puhdistaa trendi suhdannekomponenttien tutkimiseksi. Tähän on käytetty laajan suosion saanutta Hordrick–Prescott-suodinta, mutta myös muita mahdollisia menetelmiä on tutkielmassa arvioitu. Stationaarisiksi saaduista aikasarjoista on laskettu niiden keskihajonnat, autokorrelaatiot sekä ristikorrelaatiot maataloudettoman yksityisen sektorin bruttokansantuotteen kanssa. Tutkimustulosten perusteella Suomessa suhdannevaihtelut ovat noin 1,3-kertaa voimakkaampia kuin Yhdysvalloissa. Tämä havainto koskee liki kaikkia huoltotaseen eriä, sillä suhteessa yksityiseen BKT:hen kysynnän erien käyttäytyminen on hyvin samankaltaista kuin Yhdysvalloissa. Yksityisen kulutuksen keskihajonta on nimittäin molemmissa maissa noin puolet pienempää ja yksityisten investointien, viennin sekä tuonnin keskihajonta noin 2,5-kertaista yksityiseen BKT:hen nähden. Kulutus ja investoinnit korreloivat melko vahvasti suhdannesyklin kanssa. Asuinrakennusinvestoinnit käyttäytyvät poikkeavasti, sillä erän keskihajonta on Yhdysvalloissa huomattavasti Suomea suurempaa. Yhdysvalloissa asuinrakennusinvestoinnit ovat myös ainoa sykliä johtava kysynnän erä, kun muut erät ovat syklin kanssa samanaikaisia tai seuraavat sitä viiveellä. Suomessa vienti on ainoa sykliä selkeästi johtava muuttuja, vaikka korrelaatio ei olekaan kovin vahvaa. Yleisesti muuttujien autokorrelaatiot ja ristikorrelaatiot syklin kanssa ovat Suomessa jonkin verran heikompia kuin Yhdysvalloissa. Suhdannevaihteluiden vaikutus työmarkkinoihin on Suomessa suhteellisesti pienempää kuin Yhdysvalloissa. Tämä johtuu luultavasti Yhdysvaltojen Suomea joustavammista työmarkkinoista. Samasta syystä saattaa myös johtua se, että Suomessa reaalipalkka seuraa sykliä selvällä viiveellä, kun Yhdysvalloissa muuttuja taas johtaa sykliä. Muiden tutkittujen muuttujien, kuten hintatason, inflaation ja tuottavuuden, käyttäytyminen on molemmissa maissa melko samankaltaista. Tutkimusajanjakson ja trendinpuhdistusmenetelmän valinta vaikuttavat saatuihin tuloksiin jonkin verran, mutta saatu yleiskuva suhdannevaihteluiden käyttäytymisestä näyttäisi melko vakaalle näistä valinnoista riippumatta

Finanssipolitiikan päätösperäisyyden arvioiminen – vaihtoehtoisten mittareiden esittely

Tässä artikkelissa kuvataan vaihtoehtoisia tapoja arvioida finanssipolitiikan viritystä. Tarkastelun pääpaino on EU-yhteyksissä käytettyjen indikaattoreiden vertailussa. Keskitymme rakenteelliseen alijäämään ja sen muutokseen, menosääntöön, yksittäisten harkinnanvaraisten toimien tarkasteluun kokonaisuutena, sekä päätösperäistä finanssipolitiikkaa kuvaavaan DFE-mittariin. Lisäksi arvioimme väestön ikääntymisen menoja automaattisesti kasvattavan vaikutuksen suuruutta ja sen vaikutusta eri mittareihin. Vertailumme tärkein tulos on, että kaikissa mittareissa on puutteensa. Ne myös mittaavat osin eri asioita. Tarkastelun perusteella eri mittareiden antama kuva finanssipolitiikan mitoituksesta on pääsääntöisesti samansuuntainen, vaikka arvio vaikutuksen suuruudesta vaihtelee toisinaan paljon. Siten useamman eri mittarin käyttö on perusteltua. Ikääntymisen vaikutus esimerkiksi rakenteellisen jäämän muutokseen on keskimäärin noin 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa (elvyttävä). Vaikka ikääntyminen vaikuttaa eri mittareihin eri tavoin, se ei täysin selitä mittareissa havaittuja eroj

Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa : Lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut

Pohjoismainen malli on onnistunut yhdistelmä hyvin toimivaa markkinataloutta ja turvaverkkoja. Talous on vahva ja tuottaa hyvinvointia kansalaisille luomalla korkean elintason ja pitämällä hyvinvointivaltion lupauksen; työllisyysaste on korkea ja julkisen talouden rahoitus kestävällä uralla. Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä. Tämä johtuu suurelta osin hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta. Suomen julkisen velan suhde BKT:seen jatkaa kasvuaan koronakriisin jälkeen samalla kun monen verrokkimaan velkasuhde vakautuu tai alenee. Ilman rakenneuudistuksia Suomen kehitys tulee edelleen jäämään jälkeen verrokkimaista. Onko Suomi enää Pohjoismaa? Raportissa tarkastellaan hitaan tuottavuuskasvun ja alhaisen työllisyyden syitä sekä politiikkauudistuksia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa. Raportissa ei esitetä konkreettisia rakenneuudistuksia, vaan kuvaillaan kokonaisuuksia, joiden sisältä tehokkaita toimia on mahdollista löytää. Keskeistä politiikkatoimien suunnittelussa ovat niiden vaikutukset talouskasvun edellytyksiin, tuottavuuden edistämiseen ja sen pullonkaulojen poistamiseen, osaavan työvoiman tarjonnan kasvattamiseen, rakenteellisen ja kustannuskilpailukyvyn turvaamiseen sekä tuotannollisten investointien houkutteluun. Toimista ei juurikaan saisi aiheutua menolisäyksiä ja niiden tulisi olla kustannustehokkaita

Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen

Raportissa käsitellään työn muutoksen vaikutuksia eläkejärjestelmän ja koko julkisen talouden näkymiin skenaariolaskelmien avulla. Kolme skenaariota perustuvat Demos Helsingin raporttiin ”Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta”. Nämä skenaariot ovat ”kunnialliset puurtajat”, ”taipuisat tekijätyypit” sekä ”taikurien talous”. Neljäs skenaario on nimeltään ”korkea työllisyys” ja se perustuu julkisuudessa esitettyyn ajatukseen jopa 80 prosentin työllisyysasteen tavoittelemisesta. Skenaarioiden erityispiirteitä ovat talouskasvun pysähtyminen, yrittäjyyden lisääntymistä, tuloerojen kasvu ja korkea työllisyys. Jokaisesta skenaariosta esitetään Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallin avulla tehtyjä laskelmia. Osasta skenaarioita esitetään Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimallilla tai valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikolla tehtyjä laskelmia

Work-Related Exhaustion and Telomere Length: A Population-Based Study

Peer reviewe

Suomen julkisen talouden kestävyys

Tässä raportissa tarkastellaan julkisen talouden kestävyyttä eri näkökulmista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ensinnä tarkastellaan ennakoitua väestökehitystä ja sille vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Toiseksi arvioidaan väestön ikääntymisen aiheuttamaa palvelutarpeen kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä alasektoreittain. Kolmanneksi esitellään joukko erilaisia velkaskenaarioita. Raportissa esitetään myös päivitetty kestävyysvajearvio, jonka mukaan kestävyysvaje on noin 4 % suhteessa BKT:hen eli noin 10 mrd. euroa vuoden 2024 tasolla. Kestävyysvajelaskelmaan tehdyt aineisto- ja mallinnuspäivitykset ovat pienentäneet kestävyysvajearviota merkittävästi. Toisaalta koronaviruspandemia on kasvattanut arviota kestävyysvajeesta, mutta vain maltillisesti. Kriisin keskellä tehty vaikutusarvio on kuitenkin huomattavan epävarma. Vaikka arvio Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta on jonkin verran aiempaa pienempi, on vaje edelleen merkittävä. Lisäksi julkisen talouden velkasuhteen arvioidaan nousevan lähes 80 prosenttiin muutamassa vuodessa, mikä lisää julkisen talouden riskejä aiempaan noin 60 prosentin velkasuhteeseen verrattuna. Tämänhetkisen arvion mukaan julkista taloutta tulisi vahvistaa noin 5 mrd. eurolla, jotta julkisen talouden velkasuhde saataisiin vakautettu 2020-luvun ajaksi. Pitkällä aikavälillä velkasuhde uhkaa kuitenkin kääntyä uudelleen kasvuun

Work-related exhaustion and telomere length: a population-based study.

Psychological stress is suggested to accelerate the rate of biological aging. We investigated whether work-related exhaustion, an indicator of prolonged work stress, is associated with accelerated biological aging, as indicated by shorter leukocyte telomeres, that is, the DNA-protein complexes that cap chromosomal ends in cells.We used data from a representative sample of the Finnish working-age population, the Health 2000 Study. Our sample consisted of 2911 men and women aged 30–64. Work-related exhaustion was assessed using the Maslach Burnout Inventory - General Survey. We determined relative leukocyte telomere length using a quantitative real-time polymerase chain reaction (PCR) -based method.After adjustment for age and sex, individuals with severe exhaustion had leukocyte telomeres on average 0.043 relative units shorter (standard error of the mean 0.016) than those with no exhaustion (p = 0.009). The association between exhaustion and relative telomere length remained significant after additional adjustment for marital and socioeconomic status, smoking, body mass index, and morbidities (adjusted difference 0.044 relative units, standard error of the mean 0.017, p = 0.008).These data suggest that work-related exhaustion is related to the acceleration of the rate of biological aging. This hypothesis awaits confirmation in a prospective study measuring changes in relative telomere length over time